Lähettäjä: Pata
Päivämäärä: 8.7.25 09:15:03
Tiimissämme on työkielenä englanti koska osa tiimiläisistä asuu ulkomailla. Olen muutenkin hiljainen ja puhun pohdiskellen, ja tiimiin tullessani kerroin että en osaa englantia, koska en ollut puhunut englantia moneen vuoteen työskenneltyäni nykyisessä työpaikassa vain suomalaisissa tiimeissä. Koko ajan olen kuitenkin lukenut ja kuunnellut kirjoja englanniksi, joten kieli ei ollut täysin unohtunut.
Alettiin tehdä yhden ulkomaalaisen tiimiläisen kanssa melko tiiviistikin töitä. Jonkin aikaa kun oltiin tehty töitä yhdessä, sanoin, että tämä meidän yhteistyö on ollut tosi hyvä juttu, koska olen päässyt puhumaan englantia hänen kanssaan enemmän. Mulle on kaiken kaikkiaan helpompaa puhua ulkomaalaisille kuin suomalaisille, koska tiedän että suomalaiset arvostelevat muiden enkkua rankalla kädellä ja jo koulussa tietysti opetettu, että älä puhu, jos et puhu täydellisesti.
Juteltiin taas yhdestä työasiasta tämän tiimiläisen kanssa ja hän täräytti, että on sitä mieltä, että olen epävarma asioista enkä tiedä miten asiat pitäisi olla. Eli hänen mielestään en osaa töitäni. Tämä siksi koska mietin miten kerron asiat hänelle enkuksi. Vastasin että yritän vain selittää asiat hänelle mahdollisimman selkeästi, jotta hän ymmärtäisi mistä on kyse. Siksi mietin mitä sanon ja välillä on oikeat sanatkin vielä hakusessa.
Jäi hämmentynyt olo tuosta, ja loukkaannuinkin siitä että hänen mielestään en osaa mitään. Hän ei kuitenkaan olisi saanut useita työtehtäviään tehtyä ilman apuani. Jotenkaan en enää tunne että mun on turvallista puhua hänen kanssaan vapautuneesti sillä tavalla miten olen puhunut.
Loukkaannuinko turhasta?
|