Lähettäjä: *
Päivämäärä: 3.7.25 15:54:09
Kesällä 81, kamala ukkonen ja raju sade yllättivät.
Alettiin nopeasti ottaa hevosia sisälle.
Viimeiset neljä varsaa kun otettiin sisään, niin viimeinen meistä laittoi jotenkin vaistomaisesti tarhan sähkölankaportin kiinni.
Piti irrottaa myös paimenen töpseli seinästä (paimen oli verkkovirrassa, tallin ulkoseinässä), mutta kun sitä töpseliä oli aina kiskottu johdosta, niin se johto oli kuoriutunut auki, ja rätisi silloin sinistä kipinää, niin emme tohtineet koskea töpseliin.
Eli virta jäi kiertämään tarhaan.
Menimme tallikämppään katselemaan ukkosta. Minä ja kaveri ikkunan viereen, ja kolmas kaveri sänkyyn peiton alle pelkäämään.
Se tarha, missä virta kiersi, oli noi 50 metrin päässä tallikämpästä.
Salama iski kamalalla pamauksella keskelle tarhaa. Hiekkaa ja savea rapisi kämpän ikkunaan asti. Haisi sähkölle.
Katsoin kaveria, ja näin hänen suunsa liikkuvan, mutta en kuullut mitään. Hänellä sama, kun yritin sanoa, että en kuule mitään.
Kuulo palasi muutaman tunnin päästä.
Salama oli kyntänyt tarhan keskelle semmoisen noi kymmenen metriä pitkän ja 50 senttiä syvän ojan.
|