Lähettäjä: Mipsu 
Päivämäärä:   1.7.25 18:27:25

Kiva tulla kulmaan kun takana on toinen koirakko, remmirähjä. Onneksi oli lyhyellä hihnalla, semmonen verran hurjistuneen tuntuinen!! Jos tunnistat itsesi; miksi et kouluta koiraasi? Toivottavasti omani joka ei korvaansa letkauttanut sai motivoitumaan että pyrkisit samaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.7.25 18:30:12

Se on hyvä, että sinä olet saanut koiran jolle muiden ohittaminen on helppoa :) Se on sitten kiva arvostella heitä, joille ei ole sattunut yhtä hyvä tuuri.

Ei, omat koirani eivät räyhää, mutta toinen taatuisti räyhäisi jos olisi vähänkin pehmeämpi luonteeltaan koska on saanut ainakin viisi aggressiivista irtokoiraa kimppuunsa elämänsä aikana. Ja tiedän että kaikki koirat eivät ole yhtä helppoja ja leppoisia kuin nämä minun, joten en viitsi tuhlata aikaani muiden arvosteluun. Kannattaa ihan vain keskittyä iloitsemaan siitä, että oma koira on helppo yksilö ohittamisten suhteen. Seuraavan koiran kanssa voi olla toisin ihan kenellä tahansa.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   1.7.25 18:31:00

Huono.

Lähettäjä:  
Päivämäärä:   1.7.25 18:33:39

Minulla oli yksi koira, joka räyhäsi. Ei siihen tehonnut mikään, vasta vanhuksena rauhoittui mutta silti vihasi kaikkia vieraita koiria. Muuten oli hauska. Yksikään toinen koirani ei ole käyttäytynyt huonosti hihnassa. Tunnen vaan sympatiaa remniräyhääjien ulkoiluttajia kohtaan, kun aina ei tiedä koko tarinaa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.7.25 18:35:14

Miksi remmirähjä häiritsee sinua, jonka koira ei korvaansa lotkauta? Ota mallia koirastasi. Kyllä maailmaan ääntä mahtuu.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.7.25 18:35:44

Koulutan jatkuvasti.

Sitten tulee juuri tuollainen tilanne, jossa mun röntgenkatse ei toiminutkaan nurkan taakse ja olen myöhässä tilanteessa.

Lähettäjä: ii 
Päivämäärä:   1.7.25 18:37:02

"Jos tunnistat itsesi; miksi et kouluta koiraasi? Toivottavasti omani joka ei korvaansa letkauttanut sai motivoitumaan että pyrkisit samaan"

Mistäs tiedät ettei omistaja ole jo motivoitunut? Senkö takia että koira pääsi haukkumaan?

Motivaatio ` kaikki sujuu täydellisesti

Kukaan eläinten kouluttamisesta yhtään ymmärtävä ei kirjoittaisi aloittajan tekstiä. Mummoni on ihan samanlainen. Arvostelee minulle jatkuvasti muiden koiranomistajien tekemisiä vaikka ei itse oikeasti ymmärrä vielä yhtään mitään koirista tai niiden kouluttamisesta. Milloin joku ohitti namilla, milloin jonkun koira pääsi sanomaan hau, aina sama vinguta kuinka suomalaiset eivät osaa kouluttaa koiria.

Lähettäjä: ii 
Päivämäärä:   1.7.25 18:37:39

Ja tuossahan pitäisi lukea että motivaatio ei tarkoita että kaikki sujuisi täydellisesti :D

Lähettäjä: Yes 
Päivämäärä:   1.7.25 18:40:48

Mieti aloittaja että kiva kun pääsee kuitenkin ulos. Moni remmirähjä ei paljoa omistajan häpeän takia ulkoile. Kunhan koira pysyy hallinnassa niin itselle ei mitään väliä, kyllä maailmaan ääntä mahtuu!

Lähettäjä: Koska 
Päivämäärä:   1.7.25 18:43:19

Haukkuminen on koiran työtä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.7.25 18:44:19

Ihmiset jotka käyttää sanaa koirakko on hemmetin ärsyttäviä muutenkin. Tunge se ihmeellinen koirasi vaikka han..riin mun puolesta ja huolehdi ihan vain omista asioistasi. Sinä et ole varmaan kenenkään mielestä kiinnostava niin voit itsekin lopettaa sen kyttäämisen.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.7.25 18:45:29

Minäkin uskon tämän provoksi, mutta koska ihan oikeasti täälläkin usein toistuu juuri tuonkaltaiset kysymykset, että "miksi annat" tai "mikset kouluta", niin ihan siksi haluan vastata tähän.

Miten ihmiset (esim. sinä aloittaja) luulet, että koulutus toimii? Mitä sinusta edes on kouluttaminen?

Koulutushan on siis prosessi. Se ei ole sitä, että kiellät kerran koiraa/hevosta/lasta tekemästä asiaa X ja sitten se koira/hevonen/lapsi ei enää tee niin. Käytöksen syistä, taustoista ja voimakkuudesta riippuen kouluttamiseen voi mennä viikkoja, vuosia - tai vaikka koko ikä.

Osa käytöksistä on sellaisia, että niitä voi olla mahdoton saada kokonaan pois ahkerimmallakaan koulutuksella. Tällaisia ovat erityisesti käytökset, jotka joko a) ovat eläimelle tai ihmiselle vaistonvaraisia, b) ovat syntyneet yhden tai toistuvien pelkojen tai traumojen seurauksena ja/tai c) ovat jo pinttyneet eläimelle tai ihmiselle tavaksi, jonka yksilö kokee hyödyllisenä tai turvallisena tai d) liittyvät perusvietteihin. Haukkuminen esimerkiksi on koiralle täysin lajinomainen ja luontainen osa sen kommunikaatiota.

Koulutus ei siis ole prosessi, joka kestää päivän tai viikon, menee nousujohteisesti ja sitten puff - yhtenä päivänä eläin/ihminen osaa tehdä - tai olla tekemättä jotakin. Koulutuksessa voi tulla takapakkeja, välillä se ei etene ja joskus se joudutaan aloittamaan kokonaan alusta.

Mielenkiintoista on, että hyvin harva vaikka lapsen vanhempi ajattelee, että kun lapsen vaan opettaa olemaan koskematta vaikkapa tulitikkuihin, voi tähän koulutukseen luottaa niin, että sen 5-vuotiaan voi tämän "koulutuksen jälkeen" huoletta jättää valvomatta tulitikkujen kanssa. Jostain syystä about 5-vuotiaan tasolla olevien koirien kohdalla moni ajattelee näin!

Edes ihminen ei ole sataprosenttisen luotettava minkään koulutuksen jälkeen, miksi vielä vahvemmin viettejänsä ja vaistojansa seuraava eläin olisi? Eläin on ihan yhtä erehtyväinen kuin ihminen. Sen käytöstä ohjaavat todella monet, oleellisemmatkin asiat kuin (ihmisen) koulutus.

Lähettäjä: // 
Päivämäärä:   1.7.25 18:45:59

"Kannattaa ihan vain keskittyä iloitsemaan siitä, että oma koira on helppo yksilö ohittamisten suhteen. Seuraavan koiran kanssa voi olla toisin ihan kenellä tahansa."

Jep, minä olin ensimmäisen koirani kanssa todella taitava kouluttaja, koirani ohitti toiset hienosti. Seuraavan koiran kanssa taidot hävisivät ja olin surkea remmirähisijän omistaja.

Tai sitten ensimmäinen vain oli helppo koira ja jälkimmäinen ei?

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   1.7.25 18:56:20

Provo tämä on.

Tiedän,miten raskasta on olla koiran kanssa, joka haukkuu kaikkia muita. Parhaan ystäväni edesmennyt koira oli tällainen. Ystävälläni oli rodusta vuosikymmenien kokemus ja silti tämä yksilö oli remmirähjä. Aiemmat tai nykyiset koiransa eivät hauku muille. Ystäväni kärsi tästä kovasti ja minkäs teet, asioille ei aina voi mitään. Yksi omista koiristani pelkäsi isoja mustia koiria ja haukkui niille. Iso musta koira oli myös sen kimppuun käynyt joskus ja jäi muistiin.

Jos yksi kuudesta koirasta on paukkuarka, muut eivät ole, kasvatus kaikilla sama, niin onko siinä kyse koiran heikommasta hermorakenteesta vaiko kouluttajasta? Yhden tällaisen kanssa eläneenä voin sanoa, että helppoa se ei ollut, kun koiraparka stressasi, tärisi, läähätti, ei kyennyt ulkoilemaan jnejne vaikkapa uutenavuotena tai ukkosella. Pelkkä jääkiekon kolahdus kaukalon seinään riitti ja koiralla täysi paniikki. Oliko kivaa? Ei ollut. Mikään ei auttanut. Muiden koirien kanssa ei koskaan ollut mitään ongelmaa.

Kannattaa aloittaja katsoa peiliin, taputtaa itseään olalle ja todeta, että "Olenpa typerä, kun en tajunnut aiemmin, että minulla on helppo koira, muilla ei välttämättä olekaan."

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.7.25 19:15:23

Yksi kahdeksasta koirastani on ollut remmirähjä. Oli koko ikänsä. Ja voi, voin kertoa että kyllä sen kanssa tehtiin töitä ja koulutettiin. Mutta sen palikat oli mitä oli ja ne eivät riittäneet kohtaamaan muita koiria kadulla olemalla hiljaa vaikka käsilläni olisin seissyt polkien samalla yksipyöräistä. Se on se kuuluisa hermorakenne, joka nykyään enenevissä määrin koirilla heikkenee kun siihen ei riittävästi kiinnitetä jalostuksessa huomiota.

Nykyinen koira on hermorakenteeltaan päinvastainen tuon edeltäjänsä kanssa. Aivan mahtavaa ulkoilla kun ei tarvitse miettiä juuri koskaan mitään kommerverkkejä ketä tahansa kohdatessa.

Lähettäjä: Ei omalla 
Päivämäärä:   1.7.25 19:48:23

On raivostuttavaa... Lähinnä siksi, että itsellä on +65kg jättis, lunki ja rauhallinen joka ei koskaan ole räyhännyt. Nyt sitten myös pienempirotuinen, innokas pentu jota pitäisi opettaa kulkemaan. Mutta kun ne räyhääjät tulevat vielä keskellä katua vastaan kuin maailman omistajat, joudutaan itse kiertämään karkuun kun en tahdo provosoida omia... Isompi siis on alkanut puolustaa tuota pienempää, jos vastaantuleva osoittaa aggressiota :/ Ja yleensä nämä on niitä ~5kg. Edes muutaman metrin väli olisi ihan kohteliasta, ja minun mielestä sen, joka ei osaa käyttäytyä, tulisi väistää. Parhaimmat jäävät seisoa pönöttämään paikalleen, vaikka keskelle risteystä ja katsovat vaan ymmyrkäisinä tatteina koiransa räyhäystä. Me kierretään sitten toiselle puolelle katua, seuraavaan risteykseen tms.
Joskus tekisi mieli kysyä, että mitäpä luulet tuosta jäävän jäljelle jos me emme väistäisi ja antaisit sen fifin tulla meidän iholle ärisemään...?!

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   1.7.25 19:52:07

Ei omalla, luuletko, että se remmirähjän omistajakaan nauttii tilanteesta?

Lähettäjä: ***** 
Päivämäärä:   1.7.25 19:58:24

No ei tämän todellakaan tarvitse olla mikään provo. Tuolla tulee jatkuvasti sellaisia koirakoita vastaan joista näkee kilometrin päähän, että sitä koiraa ei edes yritetä kouluttaa yhtään millään lailla. Oikein tuntuvat hakeutuvan tilanteisiin, missä saavat sen koiransa haukkumaan.

Mun koirani ei niistä välitä, mutta silti se välillä ärsyttää kun tungetaan niin lähelle sen räyhäävän kanssa ja koskaan ei voi tietää saako omistaja pideltyä koiraansa, oli se sitten minkä kokoinen tahansa. Pahimmillaan jollain isolla koiralla on vielä valjaat ja flexi, eikä omistaja nappaa sitä edes valjaista kiinni, siinä se sitten rempoo ja louskuttaa niin lähellä, että itse saa mennä ojan kautta ohi.

Ja nyt on kenenkään turha tulla vinkumaan että mulla on ollut vain helppoja koiria. Ei, joukkoon on mahtunut kaksi remmiräyhää. Niitä todellakin koulutettiin ja lopputuloksena oli hienosti remmissä vetämättä liikkuva koira joka ei enää räyhännyt kenellekään. Mutta se todellakin vaati vaivannäköä joka kyllä _aivan varmasti_ näkyi myös ulkopuolisen silmään mikäli osasi katsoa muullakin kuin ahterillaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.7.25 20:00:39

"Edes muutaman metrin väli olisi ihan kohteliasta, ja minun mielestä sen, joka ei osaa käyttäytyä, tulisi väistää"

Sinun koirasi eivät ole sen parempia mikäli et pysty ohittamaan rähjääjää ilman että omasi siitä provosoituvat. Ja jos vielä on syytä pelätä että toinen koirasi käy rähisijöiden päälle niin kyllä se ongelma löytyy myös sinun koiriesi hihnan päästä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.7.25 20:05:00

” Sinun koirasi eivät ole sen parempia mikäli et pysty ohittamaan rähjääjää ilman että omasi siitä provosoituvat. ”

Tämä. Se on aivan se ja sama, vaikka vastaantuleva koira tekisi kärrynpyöriä ja laulaisi bohemian rhapsodya, niin hyvin koulutettuja koiria se ei kiinnosta.

Ihan turha kitistä ”muttako ne muut ja mun koirat provoituu siitä!!” Hoida oma tonttisi, niin ei tarvitse huolehtia muiden tontista.

t. Remmirähisijän omistaja

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   1.7.25 20:06:29

Oma koira ei hauku, välillä tulee vastaan koiria jotka räkyttää mutta mitä sitten? Ei se mitenkään omaan elämään vaikuta. Ohi vaan ja sillä selvä. Lähinnä siis ihmettelen miksi ulkopuolisena sillä päätä vaivata. Ja tiedän myös sen verran että jonkun koiran reaktiosta ei voi tietää paljonko sitä on koulutettu vai oltu kouluttamatta.

Lähettäjä: pii 
Päivämäärä:   1.7.25 20:07:40

Mä olen sillain vapaamielinen, että anna lastenkin puhua muille ihmisille. Koirat "puhuvat" keskenään mm. haukkumalla.

Nyt, siis otsikosta poiketen, keskustellaan remmiräyhäyksestä? Se on raskasta kaikille osapuolille, mutta eritoten sille räyhäävälle. Räyhäys syntyy usein pelosta, ja pelko on jotain mitä ei voi noin vain "naps" poistaa. Räyhäyksen takana on monesti trauma.

Tilanne harmitti varmaan myös vastapuolta, ja vei heidän tietään traumasta pois paljon takapakkia.

Lähettäjä: Tiku82 
Päivämäärä:   1.7.25 20:11:07

Toiset ei tunnu osaavan edes hävetä koiransa käytöstä. Mutta taitaa suurinta osaa remmirähjän omistajista itseäänkin häiritsevän koiransa käytös.

Mulla on koiria ollut kolmattakymmentä joista kolme remmirähjää. Yksi pelkäsi kaikkea ja oli asenteella hyökkäys on paras puolustus joten rähisi kaikille. Toinen muutenvaan vihaa muita koiria ja kolmas on jostain syystä kehittänyt tuon tavan, lähinä tuntuu vaan nauttivan omasta äänestään. Kaikkien kanssa on tehty töitä, mutta hankaluuden tuo se, että asutaan niin syrjässä että on pakko pakata koira autoon ja ajella kylille että tulee tilanteita missä pääsisi kouluttamaan. Tämä nykyinen remmirähjä on vähän hankala kun kärsii hurjasta matkapahoinvoinnista niin se ei ole kylillä lenkillä kovin vastaanottava kun muistissa on vaan epämukava matka, mutta koitetaan harjoitella aina kun tilaisuus tulee, pentu on vasta 10kk niin eiköhän tuostakin kelpo koira tule.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.7.25 20:11:12

Useat pikkukoiran omistajat ei kouluta vaan pitävät Fifiä kuin ihmislasta jolle lässytetään samalla tavalla. Samassa kerrostalossa asuu semmonen 55v Fifinsä kans. Joka aamu herään kun räyhää ikkunan alla kadulla vastaantulijoille aamulenkillään niin kauan, kunnes ääntä ei enää kuulu kun niin kaukana. Jokaiselle liikkeelle räyhää ja ihmisille ja koirille aggressiivisesti. Vetää hihnassa ja tulisi kimppuun räksyen. Muutaman kerran ollut ovella kun itse tulossa sisälle ja naureskelee ja lässyttää kun pikkukoira melkein repii mun punttia 2cm päässä. Rasittavinta on kyllä aina herätä siihen jatkuvaan räksyttämiseen ulkona kun yrittää nukkua. Hävettäisi jos oma koira haukkuisi taukoamatta kaikelle joka liikkuu niin että kuola lentää.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   1.7.25 20:11:37

"
Lähettäjä: .
Päivämäärä: 1.7.25 18:35:14

Miksi remmirähjä häiritsee sinua, jonka koira ei korvaansa lotkauta? Ota mallia koirastasi. Kyllä maailmaan ääntä mahtuu."

Tämä. Mulla on koira joka oli remmirähjä, ei enää. Kun tavataan remmirähjä, niin annan aina reilusti tilaa, pyydän koiran kontaktiin niin, että selkä rähjää päin.

Jos rähjäys jatkuu - jatkamme matkaa, mutta jos rähjäys loppuu ja omistaja saa kontaktiin, silloin jäämme niille sijoillemme - kiva jäädä harjoituskappaleeksi jos pystyn antamaan toiselle tilanteen missä rauhallinen koira jää lähelle sellaisella tavalla mikä auttaa remmirähjän omistajaa luomaan tilanteesta mukavan opetushetken rauhallisella "testikappaleella" :D

Ja tietenkin nuo tilanteet edistävät vielä omanikin koulutusta entisestään.

Minua ei haittaa remmirähjät, päin vastoin. Kiva kun voi auttaa passiivisella tavalla ja luoda toisille tilanteita mitkä auttoivat minuakin aikanaan.

Lähettäjä: ***** 
Päivämäärä:   1.7.25 20:22:48

"Edes muutaman metrin väli olisi ihan kohteliasta, ja minun mielestä sen, joka ei osaa käyttäytyä, tulisi väistää. Parhaimmat jäävät seisoa pönöttämään paikalleen, vaikka keskelle risteystä ja katsovat vaan ymmyrkäisinä tatteina koiransa räyhäystä. Me kierretään sitten toiselle puolelle katua, seuraavaan risteykseen tms."

Tämä! Jos et kykene kouluttamaan sitä koiraasi, niin anna edes toisille tiellä liikkujilla tilaa äläkä tuki kulkuväyliä niin, ettei niistä mahdu ohitse. Se, että mä en halua viedä mun koiraani tilanteeseen, jossa toinen koira pääsee rähisemään lähes iholle, ei tarkoita sitä että mun koirassani olisi jotain vikaa. Se ohittaa kyllä nätisti. Mutta jos lasket koirasi sen iholle ja mun koirani korjaa sitä käytöstä mitä sinä et kykene siltä omaltasi korjaamaan, niin mä en edes viitsi kieltää sitä mun koiraani. Ei sen tarvitse ottaa sitä sun kiroilevaa koiraasi iholleen avosylin.

Lähettäjä: Q 
Päivämäärä:   1.7.25 20:24:18

Miksi koiranomistajan pitäisi hävetä, jos esim. koiran päälle on hyökätty pikkupentuna, pentuna, teininä tai aikuisena? Koira on voinut saada elinikäisiä fyysisiä vammoja, ja samalla tietty psyykkisiä.

Me, joiden koirille ei niin ole sattunut, voidaan antaa tilaa, rauhaa ja ymmärrystä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.7.25 20:26:40

^^ Kertaakaan ei ole ollut vielä sellainen tilanne, että ohi ei mahtuisi. Toki vaatii yleensä sen, että taluttajakin uskaltaa poistua asvaltilta. Kenellekään ei taida myöskään olla katastrofi, jos kääntyykin takaisin päin tai meneekin eri reittiä.

Mä toki toivoisin, että myös ne osaavat ohittajat antaisivat tilaa, jos näkevät, että toisella on haasteita.

Lähettäjä: *Remontti Riku * 
Päivämäärä:   1.7.25 20:27:17

Paljon on duunia tehty tämänkin koiran kanssa, ettei rähjää, mutta aina tulee sekin vastaan, joka ei huomaa, että pidän omaa remmirähjää tiukassa liekassa ja menen väliin niin silti täytyy päästää se oma kiltti fifi tervehtimään.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.7.25 20:28:55

Koulutan jatkuvasti.

Sitten tulee juuri tuollainen tilanne, jossa mun röntgenkatse ei toiminutkaan nurkan taakse ja olen myöhässä tilanteessa.

Tämä.

Lähettäjä: Joiku 
Päivämäärä:   1.7.25 20:29:06

^No hyvänen aika, kannattaako sellaisen koiran kanssa hakeutua tilanteisiin missä sitä ahdistaa?

Lähettäjä: Joiku 
Päivämäärä:   1.7.25 20:32:10

"Mä toki toivoisin, että myös ne osaavat ohittajat antaisivat tilaa, jos näkevät, että toisella on haasteita"

Joo ei mulla ainakaan ole mitään ongelmaa antaa tilaa, eli toisinsanoen en väkisin kävele päälle, en lähde seuraamaan tahallisesti ja annan aikaa sille räyhääjän omistajalle siirtyä muualle. Mutta ojien kautta en lähde ohittelemaan, se on kyllä sen tehtävä jolla ne ongelmat on.

Lähettäjä: , 
Päivämäärä:   1.7.25 23:28:09

Minullakin on juuri tällainen 5kg remmirähjä. Mikään muista lukuisista aiemmista koirista ei ollut, vaikka nekin esim saivat kimppuunsa toistakymmentä kertaa irtokoiria. Tämä sen sijaan rähisee, pelkää koiria ja karttaa ihmisiäkin. Koulutuksissa käyty ja koulutusta tehdään koko ajan. Se ei vaan tapahdu sormia napsauttamalla. Ja ei, koira ei sinkoile fleksin päässä yhtään minnekään. Enkä ulkoiluta sitä klo 6-7 enkä 17-19 kun kaikki muutkin ovat lenkillä ettei kenenkään tarvisi ahdistua metelistä. En liioin kävele kenenkään ohi sen kanssa jos vainkaan voin väistää. Eikä koira tervehdi matkan varrella mitään koiria. Koskaan.

Lähettäjä: hupi 
Päivämäärä:   2.7.25 02:13:39

"Toiset ei tunnu osaavan edes hävetä koiransa käytöstä. Mutta taitaa suurinta osaa remmirähjän omistajista itseäänkin häiritsevän koiransa käytös."

Miksi mun siis pitäisi hävetä sitä? Koirani haukkuu muille koirille, olen kouluttanut sitä ihan hurjan paljon useamman kouluttajankin avulla mutta kyllä sitä silti edelleen tapahtuu vaikka ollaan paljon myös edistytty. Mutta ei mua silti hävetä tippaakaan että näin on. Me tietysti aina väistetään koska yritän saada koiralle riittävän etäisyyden ja paljon onnistumisia. Mutta aina ei voi, esimerkiksi sillalla tai jos on metsässä joku läpitunkematon pusikko. Tai jos jostain yhtäkkiä ilmestyy eteen koira, johon en ehdi reagoida ensin niin koirani ensimmäinen reaktio on haukkua sille. Ja jaksan kyllä pidellä 20kg koirani vaikka se räyhäisi kuinka ja meillä on luotettavat varusteet (ei flexiä).

Lähettäjä: ---------- 
Päivämäärä:   2.7.25 04:15:54

Oma koirani räyhää etenkin isoille ja tummille muille koirille. Saan sen pidettyä hallinnassa ja vietyä tien laitaa muiden ohi. Sen sijaan täällä on hyvin iso koira joka provosoituu toisten haukusta ja jonka omistajalla on haasteita tällaisessa tilanteessa, mutta tämän omistaja on fiksu ja selvästi välttää näitä tällaisia tilanteita ja kääntyy tarvittaessa vaikka ympäri että pääsee väistämään.

Samaa mieltä siis tämän alla olevan lainauksen kanssa.

"” Sinun koirasi eivät ole sen parempia mikäli et pysty ohittamaan rähjääjää ilman että omasi siitä provosoituvat. ”

Tämä. Se on aivan se ja sama, vaikka vastaantuleva koira tekisi kärrynpyöriä ja laulaisi bohemian rhapsodya, niin hyvin koulutettuja koiria se ei kiinnosta.

Ihan turha kitistä ”muttako ne muut ja mun koirat provoituu siitä!!” Hoida oma tonttisi, niin ei tarvitse huolehtia muiden tontista.

t. Remmirähisijän omistaja"

Lähettäjä: Kauppa 
Päivämäärä:   2.7.25 07:10:06

"Tuolla tulee jatkuvasti sellaisia koirakoita vastaan joista näkee kilometrin päähän, että sitä koiraa ei edes yritetä kouluttaa yhtään millään lailla. Oikein tuntuvat hakeutuvan tilanteisiin, missä saavat sen koiransa haukkumaan."

"Toiset ei tunnu osaavan edes hävetä koiransa käytöstä. Mutta taitaa suurinta osaa remmirähjän omistajista itseäänkin häiritsevän koiransa käytös."

Ulkoilutan koiriani vähintään kolmesti päivässä vuoden ympäri. Se tarkoittaa yli tuhatta lenkkiä vuodessa. Lähes joka lenkillä minulla on namit mukana, skannaan ympäristöä jatkuvasti ja yritän ehtiä reagoimaan ennen koiriani. Muuttelen reittejämme, jotta emme joudu kävelemään liian läheltä muita koiria. Välillä kuitenkin on ehkä ollut raskas päivä töissä, olen nukkunut huonosti yms. ja kun kaikki tuntuu silloin kaatuvan niskaan niin haluan vain hoitaa iltapissatuksen nopeasti alta pois. Tällöin en jaksa tehdä elettäkään koirieni haukkumisen estämiseksi vaan kävelemme tasan tarkkaan ennalta päättämäni reitin, vaikka siellä joku tulisikin vastaan.

Silloin saattaa ehkä näyttää siltä, että en edes yritä kouluttaa koiriani, vaikka sitä teen seuraavat 50 lenkkiä. Enkä häpeä haukkumista, mitä se auttaisi? Koirani eivät pääse muiden iholle eli jos jotakuta hetkellinen ääni häiritsee niin voivoi.

Lähettäjä: räyh 
Päivämäärä:   2.7.25 07:11:24

Mulla on ollut monta koiraa ja nyt ensimmäinen remmirayhä ( kodinvaihtaja ). Ei hävetä pätkääkään, koska tiedän olevani taitava koirankouluttaja. Tätä eivät muut ohikulkijat tiedä koska eivät tunne mua eikä koiran taustoja. Jos joku arvostelee, hänellä on syytä hävetä käytöstään.

Lähettäjä: Juupeli 
Päivämäärä:   2.7.25 10:01:24

Koska minulla ei kiinnosta pahoittaako joku mielensä siitä, että minun koira haukkuu.
Haukku ei haavaa tee.

Yleensä nämä jotka ärsyyntyy remmirähjistä, ärsyyntyy siksi että heidän oma koiransa provosoituu ja reagoi jollain tapaa ja sitten heidän "olen hyvä koira kouluttaja"-kuplansa menee rikki.

Yhyy.

Lähettäjä: Mä 
Päivämäärä:   2.7.25 11:02:04

Ei nyt ihan pelkästä tuuristakaan ole kysymys.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   2.7.25 11:15:19

"Ei nyt ihan pelkästä tuuristakaan ole kysymys."

Remmiräyhäys tai haukkuminen, vai? No sanoisin, että tuurilla jopa isoin merkitys, toiseksi isoin rotu-/pentuvalinnalla ja geeniperimällä (joka tosin osin aina tuuriakin) ja sitten niiden jälkeen elinympäristöllä ja koulutuksella.

Asiaanhan vaikuttaa moni seikka. Suurimpana ehkä koiran hermorakenne sekä kokemukset. Pehmeä ja/tai reaktiivinen ja/tai helposti nimenomaan äänellään reagoiva koira voi oppia kerrasta reagoimaan muihin koiriin ja niiden aiheuttamaan pelkoon tai epävarmuuteen rähjäämällä, kun saa niistä huonon kokemuksen - esimerkiksi sen irtokoiran kimppuunsa. Hyvähermoinen tai ylipäänsä sellainen koira, jolla äänen käyttö ei ole missään tilanteessa ensisijainen tapa, ei välttämättä keksi alkaa rähjätä, vaikka saisi monta huonoa kokemusta (ja silloin asia ei ole ensinkään hyvän koulutuksen tulosta tai siitä riippuvaista).

Sanoisin, että eniten koulutuksella on osuutta asiaan tilanteessa, jossa koira jossain vaiheessa keksii alkaa reagoida toisiin koiriin haukkumalla ja omistaja saa tämän tavan koulutettua pois. Mutta jos koira ei edes koskaan kokeile haukkua muille, ei siinä kyse oikeastaan ole koulutuksesta laisinkaan.

Lähettäjä: x 
Päivämäärä:   2.7.25 11:25:04

Tämä on muuten aika hauskakin asia.

Itselläni on ollut useampaa sorttia koiraa. Se, mikä päällepäin ainakaan tuolla lenkkipoluilla ei välttämättä näkynyt, oli, että kaikista eniten panostin koulutuksen suhteen siihen koiraani, joka reagoi ulkopuolisten näkökulmasta ns. huonoimmin. Kyseessä oli hyvin omatoiminen, hyvin vähäisesti laumaviettinen tai miellyttämishaluinen, itsenäinen ja toisaalta aika tiukkis tyyppi, joka sai jo pentuna useamman huonon kokemuksen ja reagoi ajoittain toisiin koiriin. Tämän kohdalla käytin paljon aikaa ja vaivaa sen kouluttamiseen ja sille oli myös selvästi tiukimmat säännöt tai vähiten tietynlaisia vapauksia. Tämä kyseenalaisti ja kokeili ihan jokaista perussääntöäkin elämänsä loppuun asti, vaikka olin sen kanssa hyvin mustavalkoinen niissä tietyissä asioissa.

Sitten minulla oli samaan aikaan toinen koira, joka oli sellainen miellyttämishaluinen ja tasapainoinen, joskin melko herkkä koira. Tämä ei keksinyt kokeilla puoliakaan niistä asioista mitä tämä toinen, josta olisi edes tarvinnut yrittää kouluttaa pois. Ja jos se jotain kiellettyä kokeili, sille riitti, että ehkä kerran tai pari kielsi samasta asiasta ja se totesi, että ok, en yritä enää samaa.

Kumpi oli paremmin koulutettu? No, ensimmäiseen ainakin panostin huomattavasti enemmän, mutta silti se käyttäytyi näistä ns. huonommin. Toinen ei tarvinnut ollenkaan niin paljoa kouluttamista ja sääntöjä käyttäytyäkseen hillitysti.

Silti kumpikin näistä koirista (kuten myös muista koiristani) on saanut kehuja siitä, että ovatpa hyvin koulutettuja. No jaa, aina kyse ei tosiaan ole siitä koulutuksesta...

Lähettäjä: ***** 
Päivämäärä:   2.7.25 15:00:45

"Silloin saattaa ehkä näyttää siltä, että en edes yritä kouluttaa koiriani, vaikka sitä teen seuraavat 50 lenkkiä."

Kyllä ne lähistöllä asuvat varmasti tietävät sun kouluttavan sitä koiraasi. Ja sä et jää tötöilemään siihen ohituksen ajaksi vaan menet reippaasti ohi.

Ongelmallisia ovat nimenomaan ne, jotka jäävät pällistelemään ja päästävät koiran hyökkimään pitkällä remmillä. Näitä tulee ainakin täällä paljon vastaan ja tekevät ihan samat liikkeet joka ikinen kerta. Näistä ihan oikeasti näkee jo kauas, että ei ole aikomustakaan kouluttaa tai puuttua siihen koiran käytökseen. Pahimmat jää paikoilleen ja jättää sen koiran pitkälle remmille ja odottavat että toinen hoitaisi sen ohituksen. Ja kun toinen koira tulee kohdalle niin päästävät sitten sen omansa hyökkäämään. Mä en nykyään enää ohita noita pällistelijöitä, jos en pääse mistään järkevän kaukaa ohi, niin seisotaan sitten paikoillaan niin kauan kunnes toinenkin koira lähtee liikkeelle.

Lähettäjä: Ei omalla 
Päivämäärä:   2.7.25 15:37:57

"Ongelmallisia ovat nimenomaan ne, jotka jäävät pällistelemään ja päästävät koiran hyökkimään pitkällä remmillä. Näitä tulee ainakin täällä paljon vastaan ja tekevät ihan samat liikkeet joka ikinen kerta. Näistä ihan oikeasti näkee jo kauas, että ei ole aikomustakaan kouluttaa tai puuttua siihen koiran käytökseen. Pahimmat jää paikoilleen ja jättää sen koiran pitkälle remmille ja odottavat että toinen hoitaisi sen ohituksen."

Niin, tämä se minunkin pointtini oli... Ei meitä kiinnosta jos joku menee vaikka kadun toisella puolella, pitäkööt siellä millaista metakkaa hyvänsä. Mutta jos se toinen taluttaja seisoo vaan puhumatta ja liikkumatta paikoillaan keskellä kulkuväylää, ilman aikomustakaan liikkua mihinkään... Aaarhg.