Lähettäjä: Maana 
Päivämäärä:   29.6.25 16:41:30

Olen oppinut tässä elämän varrella, että meillä on syystä kaksi korvaa ja yksi suu. Eli kuuntelen oikeasti mitä toisella ihmisellä on sanottavaa. En neuvo pyytämättä, en keskeytä, laita paremmaksi tai muuta heti puheenaihetta itseeni.

Pikkuhiljaa on kuitenkin alkanut ärsyttää eräitten ihmisten itsekeskeisyys. Esimerkiksi äitini...jos sanon hänelle vaikka tehneeni riisipuuroa, hän kommentoi heti milloin on itse tehnyt sitä. Tai kun puhun koiristani, hän toteaa, ettei hän ole koskaan pitänyt koirista. AIna vain minä minä minä... Tästä johtuen en enää edes puhu äidilleni omista asioistani, kuuntelen vain häntä.

Onneksi minulla on muutama hyvä ystävä ja kaveri, jotka pystyvät aitoon dialogiin ja kuuntelemaan minuakin. Kun olen aika paljon itse kuuntelijan roolissa. Tykkään oikeasti kuunnella ihmisiä ja heidän ilojaan ja murheitaan, ei siinä mitään.

Lähettäjä: Tuuli 
Päivämäärä:   30.6.25 07:20:59

Jep, kaikilla ei ole niin hyvät sosiaaliset taidot.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   30.6.25 07:23:04

Sehän on tosi tyypillinen nepsypiirre, että empatiaa ja samaistumista osoitetaan kertomalla, miten itselle on käynyt samalla tavalla. Että ei ne sitä pahalla tee.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   30.6.25 07:30:00

Oli pakko laittaa sisko jäähylle elämästäni kun hänen vinkkinsä ja vaatimuksensa rupesivat käymään aika kalliiksi. En tiedä, suostuuko kukaan elossa olevista sukulaisista juoksemaan siskoni rakkikoirana täyttämässä minulle huonouttani.

Tuo joka asiassa neuvominen ja vinkit ovat niin tuttua huttua. Samoin se kaiken kokeminen. Ja paremmuus. Ja kaikki, mitä minä teen, on väärin ja ihan jopa laitonta :D (ei todellakaan ole). Tai jos sanon, että: "päiväkodin keittiössä oli mukavaa olla töissä koska se oli lähellä ja työajat sopivat minulle ja siellä oli mahtavat työkaverit ja uudet tilat" niin siskoni pitää heti olla eri mieltä, vaikkei ole työskennellyt siellä ikinä.

Hyvä että sinulla aloittaja on kavereita. Tapaatko äitiäsi usein?

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   30.6.25 07:30:51

Täyttämässä= räkyttämässä.

Lähettäjä: Lanttu 
Päivämäärä:   30.6.25 10:05:13

Entäs ne, jotka vastaavat omalla asiallaan, mutta täysin aiheen ohi? Siskoni on tällainen. Jos sanoisin, että keitin riisipuuroa, hän ei kommentoi siihen mitään, vaan vastaa vaikka kuinka joutui palauttamaan housut väärän värin vuoksi tai kuinka kävi aamulla salilla.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.6.25 10:12:22

Lanttu, kuulostaa eräälle vakionikille tällä palstalla.

Lähettäjä: Mulla 
Päivämäärä:   30.6.25 10:52:57

LähettäjäTuuli

Päivämäärä30.6.25 07:20:59

Jep, kaikilla ei ole niin hyvät sosiaaliset taidot.

Se johtuu siitä, että niillä on huo ot vanhemmat.

Lähettäjä: höh 
Päivämäärä:   30.6.25 18:14:50

Tai sitten jos kerrot jonkin mukavan itsellesi tapahtuneen asian (ei siis edes mitään leuhkimista), niin tulee kommenttia, että "No just, ei minulla vaan riittäisi aika/rahat/tuuri/jotain..."

Mutta itse olen kyllä myös viilentänyt välejä erääseen kaveriin, joka ei kommentoi minun asioihini mitään, mutta seuraavana päivänä tulee 20 viestin valitusvirsi HÄNEN asioistaan. Aivan ok yksittäisissä tilanteissa tai jos meneillään on vaikka jotain todella raskasta. Mutta kun tämä on kestänyt jo pitkään.

Huomaan, että itsekin meinaan joskus sortua kommentoimaan toisen sanomisiin vain kertomalla millaista kokemusta MINULLA on asiasta tai vastaavaa, mutta olen yrittänyt kiinnittää huomiota tähän. Välillähän tuollainen on luontevaa keskustelussa, mutta ei aina.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   30.6.25 21:24:48

Kirjolla.
Kapasiteetti ei riitä ymmärtämään ihmissuhteiden vastavuoroisuutta, hyvien tapojen/käyttäytymissääntöjen tarkoitusta, eroa itsen ja toisen ihmisen välillä ja perus moraalia.

Lähettäjä: Epidemia 
Päivämäärä:   30.6.25 21:48:54

Varmasti moni on huomannut viimeisen kymmenen vuoden aikana räjähdysmäisesti kasvaneen erityislapsien määrän. Kyse on siitä, että jo vanhemmilla on ollut samaa häiriötä kehityksessä, mutta ympäristö on ollut armeliaampi. Nykyaika on haastavampaa ja nyt alkaa näkymään konkreettisesti se, että yllämäinittu kapasiteetti ei vain kaikilla riitä.

Eli näihin minäminäminä-ihmisiin kannattaa suhtautua siten, että neuronormaalin kaverin kanssa asiat on helppoja ja yksinkertaiai ja nepsyn kanssa on aina haastavaa. Ja ei ole väärin väsyä siihen, että on haastavaa ja vaatii erityispanosta olla kavereita.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   30.6.25 23:14:27

Siis mitä pahaa tuossa riisipuuro-hommassa on? Minä teen noin, koska koen että se ns. yhdistää, ja toisaalta miksi ihmeessä en kertoisi että minäkin olen tehnyt asian x jos henkilö sen mainitsee? Musta se on pikemminkin outoa, ettei kerro tehneensä riisipuuroa jos toinen kertoo tehneensä, tai mihin asia sitten liittyykään. Toki sen lisäksi esitän kysymyksillä kiinnostusta tai muuten puhun asiasta yleisesti, enkä pelkästään itsestäni.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.6.25 23:24:40

Niin, ihmisten välinen kanssakäyminen on lista tehtyjä asioita:
- Mitä kuuluu?
- Tein riisipuuroa.
- Mitäs sinne?
- Minä vaihdoi housut.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.6.25 23:27:13

Ja pahimmillaan, mitä ehkä tässä topikissa haetaan:
-Mitä kuuluu?
-Tein riisipuuroa.
-Minä vaihdoin housut, jotka oli väärän väriset ja....(ja loputonta itsestään puhumista)

Lähettäjä: Ja seuraava 
Päivämäärä:   30.6.25 23:39:21

taso on se, että sinulta kysytään se mitä kuuluu ja sanot, että tein riisipuuroa ja puhut liian pitkään siitä riisipuurostasi ja minäminäminä turhautuu ja kertoo oman kokemuksensa riisipuurosta, joka on aasinsilta sille kaikelle, mistä minäminäminä haluaa puhua..
Ja jos minäminäminä on huonolla tuulella ja virittynyt, niin saat yksityiskohtaisen valistuksen siitä, miten minäminäminän riisipuuro on parempi.
Ja taas huomaat, että sinun kuulumiset rajoittuu huonoon riisipuuroon ja kuuntelet jotain maailmaa syleilevää sepustusta minäminäminän maailman kaikista ulottuvuuksista.

Mutta hei, minäminäminä soitti ja kysyi mitä kuuluu, koska se on välittämistä, rakkautta, yhteydenpitoa ja ihmissuhteen vaalimista.

Lähettäjä: sivusta 
Päivämäärä:   30.6.25 23:49:46

:D Mahtavasti muotoiltu ja ei pidä unohtaa, että jos ghostaat, niin tämä tyyppi on ihan ihmeissään ja ihmettelee, että miksi ei voi sanoa suoraan, että mikä tuli..? Onko masennus, kriisi tai salatuja ongelmia?
No ei ole. Jos olisit joskus kuunnellut ja välittänyt, että mitä kuuluu, niin ei tarvisi kysellä!!

Lähettäjä: Juu 
Päivämäärä:   1.7.25 00:11:42

No jos olisi kysynyt mitä kuuluu, olisi saanut kuunnella sinun minäminäminä-jutut. Ei ehkä vaan halunnut sitä.
Kysyin tänään työkaverilta, että mitä kuuluu ja miten voit. Siitä seurasi pitkä esitelmä hänen vit...ksistaan. Missään vaiheessa ei tullut minun vuoro - aika loppui. Kysy siinä sitten.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.7.25 00:19:59

Juu: missasit ja samalla vahvistit pointin yllä: ihminen yritti kysyttäessä puhua riisipuurosta, ei itsestään, kokemuksistaan, historiastaan ja maailmankuvastaan tuntitolkulla ja toistuvasti joka puhelulla.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.7.25 00:27:00

Jäikö Juutakin harmittamaan, että työkaveria ei kiinnostanut sinun jutut, mutta aukaisit jonkun minäminäminän matolaatikon ihan vaan kasuaalisti kysymällä kuulumisia työpaikalla..?

Lähettäjä: SarjaGhostaaja 
Päivämäärä:   1.7.25 00:47:26

Olen poistanut kaikki minäilijät ympäriltä ilman omantunnontuskia.

Yksi oli ikuisessa kriisissä, jota aina autoivat "rakkaat" ystävät, joka tarkoitti armeijaa ihmisiä, jotka toi suklaata ja halasi ja kuunteli sitä samaa uikutusta ilman, että ihminen teki mitään asioidensa eteen. Mutta se itse ei omilta kriiseiltään ehtinyt/pystynyt tekemään muita kohtaan samaa.

Toinen oli oma äitini, joka oli klassinen kohtalon uhri, jota kannattelin koko lapsuuteni, mutta aikuiseksi päästyäni ja omia kriisejä kohdatessani äitini "tuki" oli piiiiitkä itku siitä, että nytpä tiedät miltä minusta silloin tuntui kun olit 6v etkä tajunnut vielä.

Ja kolmas oireili huonoa avioliittoa ja hallitsemattomia erityislapsia ja tuli kerran vuodessa "rakkaan ystävänsä" eli minun kotiini vetämään överilärvit, puhumaan siitä miten vihaa elämäänsä ja perhettään, josta tarvi loman luonani ja oksenteli ympäri kämppää aamuyöstä ja aamulla lähti edustamaan täydellistä perhettään muiden ystäviensä kanssa, joilta minä salasin uskollisuuttani nämä "pimeät irtiotot".
Kaikki nämä pöyristyivät ja suuttuivat, koska lakkasin yhteydenpidon oletettujen "omien ongelmieni" takia, joista en uskaltanut heille puhua, vaikka oltiin rakkaita ihmisiä ja jaettiin ilot ja surut..
Huokaus..

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   1.7.25 01:06:42

Yleinen nepsypiirre on myös ymmärtämättömyys siitä, että se Oma 2.0-kokemus voi (ja pitääkin) tuntua toisesta ihmisestä tunnekokemuksen mitätöinniltä.
Mutta tällaisethan ovat hienovaraisuudessaan liian haastavaa ja ahdistavaa viestintää, jos vaihtoehtona on vain ottaa puhelin kouraan ja alkaa losottamaan mitä tahansa omien tuntemusten ja oletusten mukaan.

Lähettäjä: Au 
Päivämäärä:   1.7.25 08:40:12

Joo yllättävän moni puhuu vaan itsestään.
Itse kyllästyin yksipuoliseen keskusteluun missä toinen osapuoli ei kommentoi mitään puhumaasi eikä kysele sinulta ikinä mitään, puhuu vain itsestään ja itseensä liittyvistä asioista.

- tein eilen riisipuuroa paloi pohjaan.
+ Minä olen tehnyt riisipuuroa 10 vuotta eikä ole koskaan palanut pohjaan.
- en jaksa lähteä, on ollut aika rankka viikko.
+ Minullakin on usein rankkaa mutta se ei ole koskaan estänyt lähtemästä.
- Mulla on käsi tosi kipeä, en voi lähteä pelaamaan silkistä.
+ Mullakin oli käsi tosi kipeä 10 vuotta sitten.
- Veljen vaimo joutui eilen sairaalaan.
+ Minun veljeni vaimo ei ole vielä koskaan joutunut sairaalaan.
- hitto, telkkari meni eilen rikki eikä ole varaa uuteen.
+ Mullakin meni telkkari joskus rikki ja ostin heti käteisellä uuden.
Huonoja esimerkkejä, mutta tuota rataa menee joittenkin kanssa keskustelut.

Lähettäjä: aamunaurut 
Päivämäärä:   1.7.25 08:45:19

Au, ihan tunnistettavia esimerkkejä, ei lainkaan huonoja, tuotahan se on..Kiitos synkästä aiheesta huolimatta aamunauruista!! :D

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.7.25 08:50:34

Nyt vielä jonkun sosiaalisesti taitavan ja suositun pitää kertoa miten pitää vastata.

Olisi hyvä kun olisi joku keskustelun oppikirja että tietää mitä pitää sanoa mihinkin asiaan ja mitkä on miellyttäviä puheenaiheita.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   1.7.25 09:05:10

"Olisi hyvä kun olisi joku keskustelun oppikirja että tietää mitä pitää sanoa mihinkin asiaan"

Jep, tuntuu olevan hyvin hankalaa. Ehkä sitten olen kirjolla. Olen aina ajatellut, että jos keskustelukumppani nostaa aiheeksi riisipuuron, niin riisipuurosta voi keskustella riippumatta kenen puuroa se on. Ja jos itse aloittaisin keskustelun riisipuurosta, niin kuulisin kyllä mielelläni muidenkin omia puuronkeittokokemuksia, ei tarvitse puhua vain MINUN puurostani.

Lähettäjä: sam 
Päivämäärä:   1.7.25 09:13:47

-Tein eilen riisipuuroa ja paloi pohjaan.

-Arg, onpa harmillista! Saithan kuitenkin syötyä? ... Pohjaanpalaneen kattilan tiskaaminen on kurjaa, saitko sen vielä käyttökelpoiseksi? ... Pitäisiköhän meidän lähteä joskus yhdessä johonkin kokkauskurssille, olen monesti halunnut tehdä niin. Kiinnostaisiko sinua? ... Näin mainoksen, jossa kehuttiin pohjaanpalamatonta maitoa. Seuraavan kerran kun teen itse riisipuuroa, taidankin kokeilla sitä. ... Mitä muuta sulle kuuluu? ...

Lähettäjä: 7yv7h7hyv6 
Päivämäärä:   1.7.25 09:27:03

Olen vahvasti kirjolla ja todellakin toivon ettei töissä ihmiset puhuis mulle mitään työasioihin liittymätöntä niin sekä minun että kollegan ei tarvitsis kärsiä mun vääristä reaktioista. Ja siis pohjimmilaan aivan aidosti toivon, ettei kukaan kerro minulle puurosta.

Lähettäjä: Au 
Päivämäärä:   1.7.25 09:51:39

Sam, juurikin noin.
Joskus on toki ok sanoa siihen vaikka se että niin minäkin söin mutta silloin kun keskustelut menee aina samaa rataa eli kääntyy toisen minä minä niin se on raskasta.

Lähettäjä: Exä 
Päivämäärä:   1.7.25 13:43:04

Miettikääpä millaista oli olla minästelijän kanssa parisuhteessa..
Kaikki ongelmat piti ratkaista puhumalla, mikä tarkoitti sitä, että minästelijä puhuu omista tunteista, ajatuksista, mielenliikkeistä, maailmankuvasta, odotuksista, you name it ja itse tuijotat tyhjyyteen ja yrität siirtyä mielessäsi ihan jonnekin muualle, koska tuloskin on aina sama: olet tyhjyyteen tuijottava tuppisuu, jolla ei ole tunneälyä, eikä kykyä ottaa minäilijää tarpeeksi huomioon, vaikka se koko elämä pyörii minäilijän ympärillä.

Lähettäjä: E 
Päivämäärä:   1.7.25 15:18:47

Eli se ensimmäinen puhuja haluaa olla minäminä ja hänen puurostaan pitää olla kiinnostunut. Olen sellainen työroolissa, ihana loputtoman kiinnostunut ja idiootteja nyökytellwn muka-ymmärtävä sosiaalinen prostituoitu. Se on @!#$ raskasta. Ja saanut minut vihaamaan asiakkaitani ja melko pitkälti muutakin ihmiskuntaa. En halua kertoa puurostani enkä kuulla muiden puuroista.

Meidän kaikkien tulisi ymmärtää ettei ketään kiinnosta muiden kuulumiset vaan vain pajattaa ja ylvästellä omia juttujaan.

Ystävät sit erikseen. Niitten kanssa kiinnostaa puolin ja toisin.

Lähettäjä: ?? 
Päivämäärä:   1.7.25 15:25:52

E puhuu niin täyttä asiaa! Minkä hemmetin takia kuuluisi kysellä tarkennuksia jostain puurosta. Mutta jotain pitäisi silti vastata, pelkkä ahaa tai ok on myös töykeää. Mun mielestä loogista vastata parilla sanalla omasta puurosta. Jos taas huomaat että joku ei jaksa kuunnella sun juttuja ja kysellä tarkennuksia, niin voitko ystävällisesti olla kertomatta niitä juttuja :)

Vakavat asiat ystävien ja puolison kanssa sitten erikseen, mutta jos kyse on jostain small talk shitshatista niin mitä väliä.

Lähettäjä: -oo- 
Päivämäärä:   1.7.25 15:32:15

Eikö tuo vaihtele ihan päivän ja tilanteen mukaan? Ainakin omat ystävyyssuhteeni perustuvat siihen, että välillä toinen hehkuttaa omista asioistaan ja välillä toinen. Välillä keskeytellään, aina ei ehdi kuunnella loppuun asti, sitten kysytään uudestaan. Välillä kuullaan toisia tasapuolisesti ja jos toisella on isompi kriisi, voidaan keskittyä sen toisen asioihin vaikka viikoiksi.

En minä ainakaan ole mikään sataprosenttisen täydellinen keskustelija joka hetki, kuka olisi?

Lähettäjä: Au 
Päivämäärä:   1.7.25 16:32:45

Se puuro nyt on varmasti vaan ylsi esimerkki monien joukosta, eikö.
Ja jos sen yhden @!#$ kerran haluat mainita siitä puurosta, ilman että se minä minä tyyppi kääntää senkin itseensä, niin onko liikaa vaadittu?

Lähettäjä: ...... 
Päivämäärä:   1.7.25 16:46:56

Itse ulkoistan tuollaiset ilonimijät elämästäni, myös oman äitini. Koko stanan elämäni olen kuunnellut sitä minä minä minä ja negatiivisia kommentteja jokaiseen tekemääni tai tekemättä jääneeseen asiaan, lopulta huomasin, että parin tunnin vuodatuksen jälkeen en välttämättä saanut sanottua ensimmäistäkään sanaa ja viimeinen pisara oli, kun synnyttäjäni loukkaantui minulle tuntemattomasta syystä ja piti kolme vuotta mykkäkoulua. Lopulta kun otti yhteyttä, ei kysynyt kertaakaan miten voin tai mitä kuuluu, vaan aivan sama armoton minä minä minä kunnes löin luurin korvaan ja laitoin estolle for good.
Nyt on helppo hengittää.

Lähettäjä: ?? 
Päivämäärä:   1.7.25 16:50:48

"Se puuro nyt on varmasti vaan ylsi esimerkki monien joukosta, eikö."

Niin on, samaan kastiin menee joku 95% kaikista aiheista joista ihmiset puhuu. En halua kysellä enempää lapsenlapsista tai mökkireissustakaan.

Lähettäjä: Au 
Päivämäärä:   1.7.25 17:47:35

"En halua kysellä enempää lapsenlapsista tai mökkireissustakaan."
Mikä sitten on mielenkiintoinen aihe? Sinä?

Usein nämä, jotka kääntävät puheet itseensä ( muiden aiheet eivät jaksa kiinnostaa) eivät ymmärrä sitä että eivät he(kään) tai kukaan ole niin mielenkiintoinen että kukaan pelkästään hänestä haluaisi puhua.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.7.25 18:15:02

"eivät ymmärrä sitä että eivät he(kään) tai kukaan ole niin mielenkiintoinen että kukaan pelkästään hänestä haluaisi puhua."

Voi kun sen ymmärtäisi se ensimmäinen riisipuurokin.

Lähettäjä: __ 
Päivämäärä:   1.7.25 18:48:03

Just se. Ihan sama mistä puhutaan koska ne kumman tahansa aiheet on ihan typeriä ja epäkiinnostavia.
Enemmän kiinnostaa kysellä toisen fiiliksistä ja tekemisistä ihan vaan kohteliaan kontaktin takia. Koska se on tapana.

Lähettäjä: Au 
Päivämäärä:   2.7.25 00:09:10

"Enemmän kiinnostaa kysellä toisen fiiliksistä ja tekemisistä ihan vaan kohteliaan kontaktin takia. Koska se on tapana."
Mutta kun nämä minäminä tyypit ei kysy sitäkään..!
Mä yritin kerran olla samanlainen mutten vaan pystynyt.
Etten kommentoida tämän tyypin juttuja tai kysyisi mistään mitään. Olisin vaan hiljaa ja sitten jatkaisin aina vaan pokkana omilla jutuilla. Niinkuin tuo hlö tekee.Mutta en pystynyt. Mitä järkeä on keskustelussa mikä ei ole molemminpuolista kommunikointia. Ihan sama sitten jutella yksikseen.

Lähettäjä: gio 
Päivämäärä:   2.7.25 03:51:08

Yksi tuttuni on just tuollainen, että jos hänelle kertoo jotain omaa juttua, niin vastaukseksi hän on vaan hiljaa ja sitten alkaa aina vaan pokkana selittää omaa juttuaan. Hyvä jos kuuntelee loppuun edes. Pahin tilanne hänen kanssaan oli se, kun kerroin kyyneleet silmissä että isäni on edellisenä päivänä äkillisesti kuollut. Hän sanoi vaan ”aa harmi” ja alkoi innoissaan selittää kuinka oli nähnyt ihastuksensa juuri ajavan häntä vastaan matkalla töistä kotiin… No hän on autismin kirjolla, joten uskon johtuvan siitä, ainakin osittain. Ollut vähän tuollainen aina, mutta selkeästi iän myötä pahentunut (hänellä ikää vähän päälle 50 v)