|
Lähettäjä: Rupu
Päivämäärä: 26.6.25 09:27:49
Lähettäjähmm
Päivämäärä26.6.25 08:53:21
Mua kiinnostaisi myös toi ykköstyyppi, läheisen näkökulmasta. Miten pitää toimia matalan tai korkean verensokerin tilanteessa? Tai yleensäkin, mitä haluaisitte että läheiset tietäisi diabeteksesta? Mitä vääriä luuloja tähän liittyy?
Itse olen antanut läheisille ja työkavereille ohjeeksi, että jos alan käyttäytyä oudosti (sekavuus, hoipertelu, tajunnan lasku), niin saman tien soitto häkeen, siellä neuvotaan ja tarvittaessa apu tulee paikalle. Liian matala verensokeri (hypoglykemia) on siinä mielessä vaarallisempi tila kuin liian korkea sokeri (hyperglykemia), että se kehittyy nopeammin ja saattaa viedä tajun, jos verensokerin laskua ei huomaa. Eli jos diabeetikon hoitotasapaino on hyvä, on todennäköisempää että sekava käytös ja pyörtyminen johtuu matalasta kuin korkeasta verensokerista. Useimmat diabeetikot kyllä tuntevat kun sokeri alkaa olla liian matala, mutta kyllä se voi joskus yllättääkin.
Yksi erittäin tärkeä asia: kukaan muu kuin diabeetikko, hänen hoitonsa tunteva läheinen tai terveydenhuollon ammattilainen EI PISTÄ INSULIINIA DIABEETIKKOON. Insuliini laskee verensokeria entisestään, joten pahimmillaan diabeetikko voi kuolla siihen. On vieläkin yleinen harhaluulo, että diabeetikon pitää ottaa insuliinia jos sokeri on matala. Tämän takia olen laittanut tämän asian lapulla myös insuliinikynieni säilytyspussiin.
Liian matalaan verensokeriin auttaa esim. sokerinen mehu, leipä, maito, hunaja, banaani, suklaa, välipalapatukka tai vaikka rusinat. Tajuttoman suuhun ei virallisten ohjeiden mukaan saa laittaa mitään tukehtumisvaaran takia. Itse olen kuitenkin sanonut läheisille ja työkavereille, että saa hieroa hunajaa poskien sisäpinnoille ja kielen alle, vaikka olisin kanttuvei. Sillä tavalla minut on kahdesti pelastettu takaisin elävien kirjoihin. Verensokeri voi joskus laskea korkeasta tai hyvästä verensokeriarvosta liian alas jo puolessa tunnissa, eli tila voi tosiaan kehittyä äkkiä.
Korkea verensokeri taas vaatii insuliinia, mutta on hyvin yksilöllistä ja insuliinista riippuvaa, miten paljon sitä annostellaan. Yksittäinen korkea arvo ei ole vaarallinen, mutta pitkään jatkunut korkea verensokeri aiheuttaa happomyrkytyksen eli ketoasidoosin, joka on hengenvaarallinen. Minulla on ollut se kerran, ja olin silloin hirvittävän väsynyt, huonovointinen ja lopulta oksensin. Verensokerini olivat olleet koholla jo monta päivää, mistä tämä sitten aiheutui.
Hoitaminen ei valitettavasti ole aina matematiikkaa. Vaikka hiilihydraatti- ja insuliinimäärät olisi tarkkaan mietitty, voi välillä tulla yllätyksiä. Insuliini ei aina imeydy tasaisesti vaan vaikutus voi olla liian raju tai vaimea. Hormonit, liikunta, kuumuus, hiilihydraattien laatu, ruuan muut ravintoaineet, kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Kysele diabeetikolta hänen hoidostaan ja pyydä opettamaan oikeat toimintatavat. Lapsena ja teininä minua ärsytti jatkuva "miltä olo tuntuu, onhan sulla rusinoita mukana" -kysely, mutta näin aikuisena olen tosi iloinen jos jotakuta kiinnostaa. :)
En tiedä oliko tämä sekava sepustus, mutta kerron mielelläni lisääkin.
|