|
Lähettäjä: ...
Päivämäärä: 25.6.25 17:16:57
Asun sukutalossani. Täällä on paljon tilaa sekä talossa että ulkorakennuksissa ja tavaraa sen mukaan. Monen sukupolven edestä! Suuri osa on toki omia tavaroitani lapsuudesta asti. Olen säästänyt kaikki omat leluni, kymmeniä laatikollisia vaatteita, koriste-esineitä, kirjoja... Ja suvun ikiaikaisia papereita, joista osa on merkittäviä varmaankin vain minulle, osa taas yleisemminkin. Uusia tavaroita ja vaatteita on helppo laittaa kierrätykseen, mutta nämä vähänkin vanhemmat ovat tulvillaan muistoja! Rakastan mennä yläkertaan ja varastohuoneisiin hipelöimään niitä ja muistelemaan. Nautin siitä todella! Mutta toisaalta tavaramäärä ahdistaa ja haluaisin, että myös tavarahuoneet olisivat vähän tilavampia.
Ulkorakennuksista on onneksi saati siivottua paljon selvää rojua, mutta täynnähän nekin edelleen ovat.
Viime vuonna kokosin pari laatikkoa kierrätykseen ja muistan edellee lähes kaiken, mitä sinne vein. Olen liian liinni kaikessa tavarassa ja muistoissa, mutta toisaalta tavaroiden käsittely ja muistelu on ihanaa.
Joku ehdottaa valokuvausta ja niin olen tehnytkin, muttei se ole lainkaan sama asia kuin hipelöidä vanhaa paitaa tai haistella vanhaa hajuvettä.
|