Lähettäjä: Surku 
Päivämäärä:   25.6.25 00:38:12

Ensimmäisen koirani eutanasia alkaa olla käsillä. Ei ole kokemusta tällaisesta ennestään. Aion pyytää eläinlääkärin kotiin suorittamaan toimenpiteen ja toimitan koiran sitten itse tuhkaamolle.

Onko jotain mitä suosittelisitte ottamaan huomioon tällaisen tapahtuman yhteydessä? Jotain, mitä olisitte itse halunneet tietää etukäteen tai jotain, mitä tekisitte nyt eri tavalla, kun tiedätte paremmin?

Kiitos.

Lähettäjä: Hoitaja 
Päivämäärä:   25.6.25 00:41:16

Kannattaa varautua ainakin pyyhkeillä/muulla imukykyisellä materiaalilla ja autoon esim.jätesäkki tms, kuoleman jälkeen rakko ja suoli tyhjenevät joista aiheutuu sotkua ja hajuja.

Lähettäjä: Surku 
Päivämäärä:   25.6.25 00:46:55

Kiitos. Ajattelin koiran lopetettavan omaan petiinsä, mutta siihen voisi varmaan laittaa sitten vielä jotain imukykyistä johonkin väliin.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   25.6.25 09:58:58

Itse vien eläinlääkärille lopetettavaksi ja tuhkaamo hakee sieltä niin jää kaunis muisto eikä kuolleen koiran rehaamista. En haluaisi kuskata juuri kuollutta rakasta koiraani autossa.

Lähettäjä: Surku 
Päivämäärä:   25.6.25 10:02:18

Kotilopetuksessakin on vaihtoehtona, että eläinlääkäri vie ruumiin mennessään. Mutta jotenkin itsellä on sellainen olo, että haluan saattaa rakkaan loppuun asti.

Edelliseen tuli vielä mieleeni, että vaippakin voisi olla vaihtoehto? Joka tapauksessa käydään varmasti hyvät kävelyt ennen toimenpidettä.

Lähettäjä: Ruu 
Päivämäärä:   25.6.25 10:04:58

Ell toi mukanaan ”lakanoita” joissa imukykyä kun kissamme lopetettiin kotiin. Ell kertoi mitä tapahtuu, eli ensin eläin nukutetaan ja sitten annetaan sydämen pysäyttävä lääke.

Vielä kuoleman jälkeen voi tulla joitakin refleksin liikkeitä, ei kannata pelästyä.

Meillä oli ihan rauhallinen hetki, mitä paremmin itsensä sa pidettyä kasassa, sen parempi eläimelle. Yritä ajatella että ell tulee kotiin tekemään jotain hoitotoimenpiteitä.

Voimia suruusi.

Lähettäjä: Panda 
Päivämäärä:   25.6.25 10:11:35

Kotilopetuksessa kannattaa huomioida, että koira on kuolleena huomattavan painava verrattuna elävään koiraan. Paino ei tietenkään lisäänny, mutta täysin veltto eläin on vaikeampi kantaa. Minun koira lopetettiin kotona olohuoneen matolle. Oli melkoinen työ kantaa yksin autoon ja haudattavaksi. Kyseessä oli keskikokoinen noutaja.

Lähettäjä: Surku 
Päivämäärä:   25.6.25 10:41:45

Kiitos Panda. Kyseessä onneksi alle 5 kg eläin tässä tapauksessa. <3

Kiitokset myös Ruulle.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   25.6.25 12:29:13

Minä ajattelin just noin rakkaan vanhan kissan kanssa, että on minun homma hoitaa se hautaan tai tuhkaamoon saakka.
Eläinlääkäri oli tuttu ja ihana ihminen kaikin puolin, neuvoi laittamaan sanomalehteä varuiksi kun keittiön lattialla lopetusta aloiteltiin. Mitään eritteitä ei kuitenkaan tullut. Lopuksi hän varovasti otti maksun puheeksi, että voinko käydä myöhemmin klinikalla maksamassa vai lähettääkö laskun postitse. Oli lievästi yllättyneen oloinen kun olin varautunut maksamaan heti.
Silloin oli talvi, ei hirmupakkasia mutta porstuassa sen verran viileää että ei ollut kiirettä viedä tuhkaamoon pariin päivään. Se oli hyvä, tuntui että kuolleenakin kissa oli vielä läsnä ja sain silitellä sen pehmoista turkkia. Mun perheessä on ihmisvainaatkin aina käyty katsomassa, eikä mun ystävät pitäneet mitenkään kummallisena että siinä eteisen portaalla pötkötti pyyhkeisiin kääritty kylmä kissa.

Lähettäjä: O 
Päivämäärä:   25.6.25 18:24:05

Osanottoni ja kovasti voimia tulevaan.

Itse olin tyytyväinen siihen, että valitsin kotieutanasian. Minut yllätti se, kuinka nopeasti ensimmäinen piikki (rauhoite) vaikutti. Ilmeisesti sitä annetaan paljon isompi annos kuin tavallisessa rauhoituksessa. Koira nukahti tosi nopeasti, kuvittelin, että siinä olisi vielä ollut aikaa. Sitten varsinaisen eutanasiapiikin jälkeen ja elintoimintojen lakattua olin vielä hetken hänen kanssaan. Ell kysyi, haluanko itse nostaa koiran hänen tuomaansa koriin, vai nostaako hän. Nostin koiran itse ja kannoin korin ulko-ovelle. Ell huolehti tuhkauksesta. Vinkkinä, että jos eläin menee tuhkaukseen, kannattaa uurna valita hyvissä ajoin ja ajatuksella. Kannattaa myös miettiä, haluaako läheisen itse tilanteeseen mukaan tai paikalle heti sen jälkeen.

Vinkkinä kaikille eläinlääkäreille, että vaikka teillä olisi kuinka kiire tms, yrittäkää pitää tilanne kiireettömän tuntuisena ja kunnioittavana. Se saattaa todella olla ihmiselle hänen elämänsä vaikein ja raskain hetki.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   25.6.25 18:31:06

Mulla on kans nyt 14 vuotias koira, ensimmäinen oma. Enkä ole joutunut ikinä vielä mitään eläintä lopettaan. Miettinyt kans jo vähän valmiiksi kuinka asian hoitaa, tai voi olla myös että se hetki tulee hyvinkin yllättäen ettei siihen pääse varautuu.

Jotenkin itselle olisi helpompi ehkä mennä vastaanotolle. Ettei tarvi esim kerrostalon rapuissa alkaa kantaan ruumista.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   25.6.25 18:32:24

Vähän pelottaa kyllä se oma reaktio siihen. Kun koirat on mun ainoita ystäviä jos näin voi sanoa.

Lähettäjä:  
Päivämäärä:   25.6.25 18:33:34

Minulla kuoli kotiin 6kg painoinen koira, ja se ei ainakaan ollut yhtään painava kantaa saati veltto. Jouduin tietysti odottamaan yön yli, että sain vietyä sen tuhkaamoon niin oli ehtinyt "hyvin" kangistua jo. Nyt kotona pyörii vielä 16v vanhus, jolle suunnittelin kotona lopettamista, mutta täytyy miettiä nuo alustat kyllä tarkkaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   25.6.25 18:41:58

Itse en pystyisi käsitellä ruumista vaikeimman surun hetkellä. Itse ottaisin kaikkk koirasta muistuttavan pois näkyviltä ennen lopetusta.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   25.6.25 19:23:43

Meidän kissa lopetettiin eläinlääkärissä, mutta vietiin se itse tuhkattavaksi. Kissa oli kantokopassa, alla oli eläinlääkäristä saatu sellainen pissa-alustaa muistuttava suoja. Tuhkaamon työntekijä otti kissan pois tuolta kantokopasta ja laittoi sen viltin päälle pöydälle, jossa sai jättää vielä viimeiset hyvästit. Oltaisiin saatu olla paikalla kun laittoi kissan kylmiöön, mutta ei jääty sitä sitten katsomaan. Seuraavana päivänä saatiin hakea uurna.

Olihan se omalla tavallaan inhottavaa ajella kuollut kissa takapenkillä, mutta haluttiin tuonne tiettyyn tuhkaamoon eikä sinne minkä kanssa ell oli yhteistyössä.

Lähettäjä: O 
Päivämäärä:   25.6.25 21:47:33

Itsekin ajattelin ensin, että minulle olisi helpompi, jos eutanasia tehtäisiin eläinlääkäriasemalla. Tiesin kuitenkin, että koiralleni se olisi toisin päin, joten päädyin kotieutanasiaan, ja olen ratkaisuun tyytyväinen. Koiran edun lisäksi minun ei tarvinnut olla asemalla tai muuten ihmisten ilmoilla heti eutanasian jälkeen, vaan jäin kotiin, jossa saatoin romahtaa katseilta suojassa.

Eläinlääkäri tosiaan voi viedä koiran mukanaan tuhkattavaksi, jos niin haluat.

Minuakin pelotti oma reaktioni, mutta itse tapahtuma oli melko nopeasti ohitse. Vasta sen jälkeen alkoi se pahin aika, joka minulla kesti viikkoja. Vieläkin suru on välillä lähes kestämätön. Kannattaa puhua eläimestä ja sen kuolemasta ihmiselle, johon luotat. Se auttoi ainakin minua, vaikka valitsin olla suurimman surun keskellä yksin.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   25.6.25 23:33:47

Mä puhuin kissalle, vielä viikkoja tuhkauksen jälkeenkin. "Misäs sää nyt oot, onko hyvin hiiriä siellä? Piähän tiukasti tassuista kii kun nukut, ja pää nurinpäin kuten tavallisesti? Voi poikaseni mulla on sua niin kova ikävä, tulin aina paremmalle tuulelle ihan vaan sun nimeä lässyttäessä."

Lähettäjä: Surku 
Päivämäärä:   26.6.25 00:15:45

Kiitos paljon kaikille vastauksista. <3

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   26.6.25 00:28:10

Minulle oli yhden koiran lopetuksen jälkeen hyvä olla klinikalta. Kun huoneesta astuin ulos, vasten hyppäsi saman rotuinen pentu. Merkki että elämä jatkuu.

Lähettäjä: Snaku 
Päivämäärä:   26.6.25 09:52:01

Meillä kävi romanialainen kunnan elli lopettamassa ison koiran kotona. Koira oli epäkuuloinen vieraita kohtaan, vartiokoira kun oli.
Hienosti osasi puhutella sen pihalla, kerroin sen varautuneisuudesta ja homna meni niin, et eka rauhouttavaa lihakseen ja koira sai kävellä pihalla irti ja nukahtaa mihin nukahti. Lopetus sitten vasta, eikä lähdetty väkisin vänkäämään suoneen mitään.

Lähettäjä: Hoitaja 
Päivämäärä:   26.6.25 13:18:23

Snaku: en ole itse törmännyt vielä yhteenkään eutanasiaan jossa hereillä oleva kanyloitaisiin väkisin hereillä.
Ensin rauhoitus, omistajat saa jäädä tässä vaiheessa lemmikin kanssa rauhassa huoneeseen, kun lemmikki on nukahtanut niin sitten kanylointi ja lopetusaineet kanyylin kautta. Näin on ollut joka kerta oli kyseessä sitten klinikka tai kotieutanasia.

Lähettäjä: naakka 
Päivämäärä:   26.6.25 14:08:27

Kannattaa varmistaa että tuhkaamo on sellainen jonne saa itse viedä ja sopia aika valmiiksi.

Lähettäjä: l 
Päivämäärä:   26.6.25 14:11:11

"eikä mun ystävät pitäneet mitenkään kummallisena että siinä eteisen portaalla pötkötti pyyhkeisiin kääritty kylmä kissa."

Vaikea kuvitella omassa tuttavapiirissä, mutta ei kai siinä mitään jos joku ystävä osaisi suhtautua noin luontevasti kuolleeseen eläimeensä. Miten se rakas lemmikki muuttuisi inhottavaksi tai kammottavaksi heti lopetuksen jälkeen?

Lähettäjä: Xio 
Päivämäärä:   26.6.25 22:51:24

"Itse vien eläinlääkärille lopetettavaksi ja tuhkaamo hakee sieltä niin jää kaunis muisto eikä kuolleen koiran rehaamista. En haluaisi kuskata juuri kuollutta rakasta koiraani autossa."
Minun edellinen koira lopetettiin eläinlääkärillä, ja se jätin sen käytännön syistä odottamaan tuhkaukseen noutoa sinne. Olen aikuinen järki-ihminen, monia menetyksiä käynyt läpi, mutta tuntui kyllä äärettömän pahalta jättää koira, vaikkakin kuollut, sinne ja ajaa yksin kotiin. Jotenkin tuntui että olisin vain dumpannut sen johonkin.. Omat tuntemukset yllätti. Eihän siitä pidempiaikaisia traumoja jäänyt, mutta silti.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   27.6.25 12:42:41

Eläinlääkäri todennäköisesti tuo kyllä niitä nesteenpitäviä suoja-alustoja mukanaan, meillä ainakin.

Meillä on parin vuoden sisällä lopetettu koira sekä eläinlääkäriasemalla (akuutisti päivystyksessä) että kotona. Vaikka molemmat meni ok, jos voin jatkossa valita, valitsen kodin. Kotona kaksi muuta koiraa pyöri ympärillä, ja siinä oli oma lohtunsa, toivat tilanteeseen kuitenkin elämää ja tulevaisuutta. Ja saivat rauhassa haistella lähtijän, ei tarvinnut ihmetellä, mihin yksi katosi.

Meillä eläinlääkäri vei tuhkaamoon. Tarvittiin kaksi kantamaan autoon, iso koira, mutta sitä varten oli eläinlääkärillä alusta kantokahvoilla. En olisi heti halunnut ajaa, eikä mieskään halunnut. Haettiin sitten tuhkat itse sieltä, postituskin olisi ollut mahdollinen.

Lähtö on todennäköisesti kaunis. Älä mieti liikaa, eläinlääkäri kyllä kertoo, mitä tapahtuu.

Lähettäjä: Surku 
Päivämäärä:   27.6.25 12:52:29

Kiitos paljon kommenteista. <3

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   27.6.25 15:11:59

"Kannattaa varautua ainakin pyyhkeillä/muulla imukykyisellä materiaalilla ja autoon esim.jätesäkki tms, kuoleman jälkeen rakko ja suoli tyhjenevät joista aiheutuu sotkua ja hajuja."

En liikaa keskittyisi tähän puoleen. Varmasti jokainen eläimen omistaja on saanut aika monesti siivota pissaa ja kakkaa, lisäksi myös oksennusta. Eikä mitään sotkua pitäisi tulla jos rakko ja suoli on tyhjänä, joten kävelykykyinen koira kannatta tosiaan käyttää tarpeillaan.
Kun ensimmäisen kerran näin lemmikkieläimen tekevän kuolemaa, olin teini ja siskon pentukissa oli sairas. Tapahtui monta kymmentä vuotta sitten joten en muista mikä sillä oli, eikä siskokaan varmasti ollut osannut odottaa että se kuolisi käsiin. Olin hänen kämpillä yksin ja heräsin kissan valittavaan naukumiseen, se oli hiekkalaatikolla eikä jaksanut kömpiä sieltä pois. Nostin tietysti kisun syliin rauhoitellakseni ja se alkoikin kehrätä. Pienen hetken päästä kehräys vaikeni ja elämä vain loppui.
Ei mitään draamaa, ei sotkua.