|
Lähettäjä: .
Päivämäärä: 25.6.25 17:57:27
"Jenkit, Venäjä, Kiina, Pakistan ja Pohjois-Korea omistavat myös ydinaseita. Eipä ole kukaan näitä maita pommittanut ihan vain varmuuden vuoksi, vaikka yhtä sekopäistä sakkia on niidenkin maiden johtajina. Ja Venäjähän tietysti pommittaa Eurooppaa paraikaa. Tällä logiikalla voisi kysyä, että mikä estää Venäjää räjäyttämästä ydinpommia?"
Koska Iran on huomattavasti heikompi ja helpompi kuin isot maat. Ydinpommin estämiseen tarvitaan aikalailla koko maan kontrolli, luuletko että mikään maa pystyisi kontrolloimaan vaikka Venäjän kokoista maata? Sen takia kukaan ei voikkaan ihan noin vain estää jos Venäjä päättäisikin pistää ydinpommit tulille. Iranin ydinpommit on kuitenkin yksi huoli vähemmän.
Ei Amerikka antanutkaan Neuvostoliiton rakennuttaa ydinpommia silloin aikanaan mutta Amerikalla ei ollut kapasiteettia armeijassa tulla silloin väliin eikä Amerikka halunnut aloittaa ww3:sta heti suoriltaan kun just ja just edes ww2 oli taputeltu.
Syyt miksi ei pommitettu aikanaan varmuudenvuoksi:
Kiinahan rakensi ydinpommit sen takia, koska Amerikka uhkaili sillä heitä ensin vuonna 1950. Amerikalla ei ollut Kiinaankaan kapasiteettia hyökätä, eikä kyllä edes kiinnostustakaan mutta ydinpommilla olisi saannut mehevän kansamurhan sielläkin aikaiseksi noin vaan. Vaikka Amerikka olisi hyökännyt Kiinan ydinlaitoksiin niin mitä se olisi hyödyntänyt, kun Kiina oli jo asemassa että voisi vaan rakentaa uudestaan ydinpommin, Amerikka kun ei omannut kapasiteettia pistää koko maata kuriin kuten Iranin kanssa? Se olisi vain tuonnut lisää syitä miksi ne ydinpommit on tärkeitä Kiinalle. Sen päälle Amerikka olisi saannut todella huonot välit Kiinaan, tuplasti pahemmat kuin nykyään. Hyöty olisi ollut 0 ja harmia olisi tullut siitä tähän päivään saakka. Oli siis parempi yrittää tulla jotenkin toimeen.
Pohjois-Korean tapauksessa Yhdysvallat estelikin pitkään. Ei sotilaallisesti mutta sopimuksilla "en tee tätä jos sinä et tee tätä". Jo ennen ydinpommeja Pohjois-Korea oli luokiteltu korkeariskiseksi kohteeksi. Sinne hyökkääminen olisi ottanut ison kolauksen Amerikan armeijaan ja laskelmien mukaan vaikka olisivat voittaneet ja taistelleet Etelä-Korean kanssa yhdessä olisi satoja tuhansia amerikkalaisia sotilaita siinä sodassa siltikin kuollut. Ei siis ollut wörtti. Selvää oli että Amerikan vaikutusvalta olisi tippunut huimasti ja tämä olisi saattanut herättää sodanintoa vihollisissa varastaa Amerikan valta-asemaa. Amerikka sitten lyhyesti sanottuna sabotoivat sitten sopimuksen jossa eivät voinetkaan pitää omaa puoltaan ja hyökkäsivät Irakiin väärin perustein, jolloin Pohjois-Korea irtisanoutui ydinasesopimuksesta ja rakensi omansa. Jälleen kerran, kuten Kiinan tapauksessa, johtopäätös oli, että ydinaseistetun Pohjois-Korean kanssa toimiminen oli vähemmän pahempaa kuin uuden sodan aloittaminen.
Amerikka tulee nykyään jotenkin heiveröisesti toimeen näiden ydinpommimaiden kanssa. Mutta aidot äärijärjestöt ei varmasti sopua edes halua ja ovat varmasti enemmän reaktiivisia ja herkempiä näiden kanssa kuin vaikka Venäjä. Venäjähän on yks iso persereikä mutta suurimmaksi osaksi ovat vain haukkuvia koiria niiden kanssa. Ydinpommeissa on se, että jos niitä lähtisi heittämään vaikka Ukrainaan niin perästä kuuluisi aivan varmasti samalla mitalla, koska silloin se viimeinen raja on ylitetty. Nythän Venäjä yrittää vain etsiä rakoja ja mittailla kuinka isoja rakoja Euroopalla on, että mihin asti pääsee ilman seuraamuksia. Maa joka oikeasti miettisi ydinpommien käyttöä tommosessa sodassa ei testailisi ja uhkailisi noin paljoa jatkuvasti. Toki ainahan voi mieli kääntyä.
|