Lähettäjä: Faktahomma 
Päivämäärä:   24.6.25 17:19:25

Yhdysvalloilla ja Iranilla on pitkä yhteinen historia. 1950-luvun alussa Iranissa oli poliittisia kriisejä, jotka olivat Britannian ja Yhdysvaltain tiedustelupalveluiden aiheuttamia tai johtamia. Vuonna 1951 Iranin parlamentti äänesti kansallismielisen liikkeen johdolla Iranin öljyteollisuuden kansallistamisesta. Tämä perustui ajatukseen, että Iranin luonnon varat kuuluvat Iranille. Tämä päätös lakkautti erittäin tuottavan brittiläisen öljyliiketoiminnan Iranissa.

Amerikkalaiset asettuivat tukemaan brittejä, koska pelkäsivät kommunistien yrittävän hallituksen kaatamista ja nousemista valtaan Neuvostoliiton tuella. Amerikkalaiset näkivät kansallistamisen merkkinä kommunistien vallan kasvusta.

1953 šaahi yritti erottaa kansallismielisen pääministeri Mossadeqin, joka kuitenkin kieltäytyi eroamasta vedoten perustuslaillisiin oikeuksiinsa. Perustuslain mukaan šaahi ei voinut erottaa pääministeriä, vaan vain parlamentti.

1953 šaahi lähti maanpakoon ja sen jälkeen Iranin kuninkaallinen armeija teki sotilasvallankaappauksen, jota tukivat Britannian ja Yhdysvaltojen viranomaiset, MI6 ja CIA jotta valta saadaan palautettua länsimyönteiselle šaahille. 1953 šaahi palasi lyhyestä maanpaostaan ja käytiin parlamentin valitseman pääministeri Mossadeqin oikeudenkäynti, jossa hänet tuomittiin maanpetoksesta sotilasvankilaan. Mossadeqilla oli laaja kansan tuki ja hän oli parlamientin valitsema pääministeri.

Tämän jälkeen šaahi hallitsi yksinvaltaisesti maata. Salainen poliisi SAVAK pidätti, kidutti ja surmasi 1960- ja 1970-luvuilla lukuisia opposition kannattajia. Iran sai tukea Yhdysvalloilta koska sen ulkopolitiikka oli Yhdysvalloille mieluista. Yhdysvallat jopa koulutti SAVAK:n johtajat.

Oppositio vastusti šaahin itsevaltiutta. Hallituksen vastustajat koostuivat länsimielisestä, kommunistisesta ja islamilaisesta ryhmästä. 1979 Šaahin diktatuuri kaatui ja valtaan nousi Ajatollah Ruhollah Khomeini joka ryhtyi muuttamaan Irania pappisvaltaiseksi islamilaiseksi valtioksi.

Irakin–Iranin sota syttyi 1980. Irakin diktaattorin Saddam Hussein mielestä Iraniin kannatti hyökätä, kun maa oli islamilaisen vallankumouksen heikentämä. Yhdysvallat alkoi sodan aikana tukea Irakia joka käytti sodassa mm. kemiallisia aseita. Apua kemiallisten aseiden tuotantoon Irak sai mm. Yhdysvalloista. Irakilaisten käyttämiin kemiallisiin aseisiin kuoli arviolta 100 000 Iranin sotilasta. Yhdysvallat tuki Irakia koska se pelkäsi Iranin vaikutuksen leviämistä muihin Lähi-idän öljyntuottajamaihin jotka olivat Yhdysvaltojen liittolaisia.

Jos katsoo historiaa Iranilla on paljon syitä vihata Yhdysvaltoja eikä Yhdysvaltojen sekaantumisesta ole seurannut mitään hyvää Iranille. Parlamentaarisesti valittu, kansan suosiota nauttiva pääministeri syrjäytettiin ja tilalle tuli šaahin diktatuuri ja kun se kaatui valtatyhjiön täytti islamilainen papisto. Kun maahan hyökkäsi Irakin diktaattori Yhdysvallat tuki sitä ja nyt kun Israel hyökkäsi kansainvälisen oikeuden vastaisesti Iraniin, Yhdysvallat tuki sitä.