Lähettäjä: Tintti 
Päivämäärä:   22.6.25 23:28:15

Olen miehelle puhunut ehkä 20v kuinka tärkeää minulle olisi olla aviossa. Asia on syönyt minua hurjasti.

Koskaan mies ei kieltänyt tai sanonut ettei halua. Nyt sitten sai sanottua, että asia on hänelle yhdentekevä.

Ihan ok. Mutta noinko vähän välitti? Tiesi miten tärkeää ollut minulle. Minä olisin vastaavassa pyytänyt sen toisen onnen ja halun takia. Jos se kerran itselle on se ja sama.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   23.6.25 00:05:36

No pyydä sinä ja ala järjestää häitä, tai varaa aika maistraattiin. Se pyytää, joka haluaa naimisiin.

Lähettäjä: Tintti 
Päivämäärä:   23.6.25 00:12:59

En oikein näe itsekään koko hommassa järkeä. Uskon että aviossa oleminen olisi tehnyt minusta onnellisemman. Vaikkei se toiselle juttu olisikaan. Nyt syö se ettei mies ole vaan välittänyt vaikka hyvin tiennyt miten tärkeää. Asiasta puhuttu monet kerrat. Koskaan ei ole tullut vastaan sanoen esim että koska mennään maistraattiin? Enemmän jatkuvaa selittelyä kun on ollut niin paljon muuta.

Tuntuu ihan kamalan pahalta.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   23.6.25 00:13:49

No onhan toi nyt aika ikävästi sanottu toiselle, että on yhdentekevää ollaanko naimisissa vai ei. En haluaisi jakaa sellaisen kanssa elämääni, jolle olen yhdentekevä... Etenkin kun asia on minulle (tai aloittajalle) ilmeisen tärkeä, eikä voi edes itse sanoa vaan pitää ERIKSEEN kysyä. Vielä useamman kerran.

Lähettäjä: Tintti 
Päivämäärä:   23.6.25 00:32:03

Ei hän minua sanonut yhdentekeväksi vaan avioliittoa.

Mutta kyllä. Hän ei ole välittänyt siitä minun tarpeestani. Helpompi olisi ollut hyväksyä se ettei halua jostakin syystä. Nyt se on vain asia mitä ei ole välittänyt tehdä minun onneni takia.

Lähettäjä: xnx 
Päivämäärä:   23.6.25 00:49:14

Onhan se aika yhdentekevä nykypäivänä, kun ei sillä ole kovin kummoista asemaa enää. Toista se oli aiemmin, kun avioliitto oli vahva lesken ja lapsen turva ja ilman avioliittoa oltiin aika suojattomia. Mutta nykyään on olemassa sosiaaliturva kaikille ja myös avoliittolaki, eli vähintään 5 vuotta avoliitossa asuneet ovat lähes yhtä vahvassa asemassa kuin avioliitossakin olleet. Puoliso ei kummassakaan tapauksessa peri ilman avioehtoa ja jos teillä on paperilla yhteinen asunto, ei siitä voi toista ajaa pois vaikka toinen menehtyisikin, koska se on molempien nimissä.

Eli oikeastihan asia on ihan juridisestikin nykyään ihan yhdentekevä.

Mutta jos eroatte, niin se on helpompaa avoliitossa kuin avioliitossa olleille. Ja jos toinen menehtyy, niin toinen voi saada leskeneläkettä, mikäli ikää on alle 65 vuotta ja avioliitto kestänyt vähintään 5 vuotta.

Lähettäjä: Tintti 
Päivämäärä:   23.6.25 00:50:20

Tuo turva avoliitossa koskee vain heitä joilla yhteinen lapsi.

Lähettäjä: Tintti 
Päivämäärä:   23.6.25 00:53:38

Itseä ei tässä nämä taloudelliset turvat kiinnosta. Olen itse suhteellisen varakas, enkä riippuvainen siitä mitä toinen tuo talouteen tms turvasta.

Itselle se avioliitto vaan on vanha perinne mitä arvostan, ja itse olisin halunnut olla toisen puoliso ihan virallisesti. En vain tyttöystävä vuosikymmeniä.

Lähettäjä: .-. 
Päivämäärä:   23.6.25 01:11:45

Voin sanoa, että avolesken osa on aika karu. Vuosikymmeniä yhteistä elämää, aivan kaikki asiat yhteisiä ja sitten henkiin jäänyt ei ole osa kuolleen kuolinpesää, vaan siihen pitää kaivaa joku sukulainen, jossa vielä henki pihisee.

Lähettäjä: xnx 
Päivämäärä:   23.6.25 01:17:54

"Tuo turva avoliitossa koskee vain heitä joilla yhteinen lapsi."

Ei koske. Ihan yhtä lailla avoliittolaki koskee niitä, joilla avoliitto on kestänyt vähintään 5 vuotta.

Kolmannesta pykälästä suora kopio:

"Jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi."

Lähettäjä: kk 
Päivämäärä:   23.6.25 01:23:43

"sitten henkiin jäänyt ei ole osa kuolleen kuolinpesää"

Eihän ole avioliitossakaan, ellei testamentilla ole määrätty lesken perivän jotain. Leski on osa kuolinpesää vain pesänselvityksen ajan, mutta perunkirjoituksen jälkeen hän on kuin kuka tahansa, jos testamentilla ei ole muuta säädetty. Kun yhteinen asunto on molempien nimissä, ei siitä "avoleskeäkään" voi pihalle heittää.

Tuo ns. avoliittolaki tuli jo vuonna 2011, eli ei ole edes uusi asia.

Moni leski ei edes jaksa hoitaa käytännön asioita ja on vain onnellinen, jos ne voi nakittaa jollekin toiselle.