Lähettäjä: ei oma 
Päivämäärä:   17.6.25 14:38:28

Lihon vaan. Mitä muilla paniikkihäiriöisillä menee lääkityksenä tai terapiaohjeena?

Tällä menolla alan kohta olla työkyvytön, kun kohtaus iskee työssä.

Skarppi pitää olla, eli rauhoittavat (vaikka helpottavatkin vähän) on poissuljettu.

Lähettäjä: ** 
Päivämäärä:   17.6.25 17:31:12

Millaisia sun paniikkioireet on töissä ja millaista työtä teet?

Itse olen suorittavassa matalapalkkatyössä mutta koen työn auttavan mun oloa omalta osaltaan. Joudun ottamaan huomioon sen, että mun henkinen toimintakyky ei ole yhtä hyvä kuin normaalilla ihmisellä. Oloani helpottaa, kun tiedän selviytyväni työtehtävistä täysin hyvin, vaikka päänsisällä on kaaos.

Olen myös onnekas, kun on lääkitys joka auttaa. Itsekään en ilman seurauksia ole päässyt, lihonut olen ja jatkuva närästys. Jos pystyt sietämään paniikkioireita paremmin kuin lääkkeiden sivuvaikutuksia, ehkä se on ratkaisu tilanteeseesi koska kaikilla lääkkeillä on ne haittapuolet :)

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   17.6.25 17:34:43

Miten monia lääkkeitä olet kokeillut?
Mikä paniikkisi taustalla on? Milloin se alkoi, miksi, missä tilanteissa se tulee?

Lähettäjä: ei oma 
Päivämäärä:   17.6.25 18:51:38

Työssä joudun käyttämään autoa ja se on se ongelma. Alan saada kohtauksia ajaessa, joudun pysäyttämään ja pitämään taukoa. Motarilla se ei onnistu, silloin on pakko selvitä rentoutusharjoituksilla ja mielikuvaharjoitteilla. Tää kasvaa vaan isommaksi ongelmaksi koko ajan.

Lääkkeenä on nyt muistaakseni kuudes menossa, venlafaksin jonka lääkäri sanoi olevan paras paniikkikohtauksiin.

Autoilu on aina kulunut elämääni, olen ajanut paljon ja se on ollut mulle oikein rentoutuskeino. Kiertänyt teltan kanssa ympäri Suomea retkeillen ja tehnyt myös Euroopassa reissua autoillen ilman ongelmia.

Jostain syystä viitisen vuotta sitten huomasin, että autoilu alkoi ahdistamaan ja nopeasti oireet eteni paniikkikohtauksiksi. Mitään traumaa kuten kolaria ei ole tapahtunut itselleni tai kenellekään tutulleni.

En ymmärrä mikä on mennyt ajattelussani pieleen. Olen niin pettynyt itseeni ja vihainen tällaisesta heikkoudesta.

Onko venla sitten paras lääkitys? Ja lihominen olisi sivuseikka, jos kohtaukset ja ahdistus pysyisi poissa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   17.6.25 18:59:55

Ei ole mitään parasta lääkitystä, se on täysin yksilöllistä. Reippaasti vaan kokeilemaan toista kun et tuosta saa apua.

Lähettäjä: ** 
Päivämäärä:   17.6.25 19:00:12

Millä vahvuudella otat venlaa? Mulla sama käytössä. Paniikki ei liity välttämättä mitenkään autoiluun, vaan taustalla voi olla trauma jota ei välttämättä muista ja jota mieli on säilönyt kunnes elämäntilanne on tarpeeksi vakaa trauman purkautumiseen tai käsittelyyn...

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   17.6.25 19:23:02

Älkää nyt kukaan flipatko tästä mutta onko ferritiinejä mitattu? Itsellä väheni kohtaukset todella paljon kun sain ferritiinin neljästä sadan paikkeille. Nykyään tarvitsen enää kohtauslääkkeen hammaslääkäriin.

Lähettäjä: Hipu 
Päivämäärä:   17.6.25 19:25:03

Täällä mennään ilman lääkitystä, kuusi vuotta sitten burnoutin seurauksena alkoivat paniikkioireet nimenomaan auton ratissa. Yrittivät laajeta kaikkiin tilanteisiin, kuten kassajonossa seisomiseen, mutta ne eivät jääneet ongelmaksi kun olin itsekin jo että c'moon, kassajonossa tämmöstä, just joo.

Riesaksi jäi autoillessa, varmaan just sen takia että niissä kohtausta pelkään, etenkin jos on lapset kyydissä. Vuosia välttelin motareita ja valtateitä ja välttely johti vaan siihen että ajaminen jännitti melkein aina. Vuosi sitten aloin ajaa tosi paljon taas, hammasta purren ja nyt tilanne on ok.

Ei tästä ehkä mitään hyötyä ollut mut vertaistukea nyt ainakin M. Ennen tätä oireilua olen ajanut 20 vuotta ja paljon, että kokemusta ja rutiinia ei tämä homma paljon katsonut..

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   17.6.25 19:25:11

Venlafaksiini ei kyllä todellakaan ole ensisijainen lääke paniikkihäiriöön... Ja vaikka olisikin, niin turha sitä on syödä, jos hyötyä ei ole. Vaihtoehtoja on runsaasti.

Itselläni ollut vuosikaudet käytössä vanha kunnon sitalopraami, estää tehokkaasti kohtaukset. Olen sikäli onnekas, että en ole saanut mitään sivuvaikutuksia. Toki, jos kohtaukset ovat pahoja ja/tai niitä on usein, niin sivuvaikutuksetkaan tuskin painavat vaakakupissa niin paljoa...

Lähettäjä: ei oma 
Päivämäärä:   17.6.25 19:25:51

**: Tuo on kyllä totta, että elämä on muuttunut turvatuksi ja miellyttäväksi. Ihana perhe ja työstäkin tykkään. Nurinkurista.

Venla nyt annoksella 225mg, oli joskus peräti 300mg ilman hyötyä. Lääkityksen vaihtaminen purkamisineen on kyllä kans yhdenlainen ruljanssi, ettei sitä sirkusta kovin usein jaksa. Kokeiltuina jo cipramil ja -lex, aurorix, paroxetin, voxra ja joku melat... mikä liekään.

Onpas muuten äksiä noissa nimissä.

Lähettäjä: ** 
Päivämäärä:   17.6.25 19:53:58

Mulla sama vahvuus, on vähentänyt paniikkioireet niin että tulee satunnaisesti vain enää. Venlassahan annoksen noustessa nousee myös noradrenaliinin pitoisuus, mietin vain voiko olla että sekin aiheuttais sen ettei tää lääke auta? Toivottavasti löytäisit avun sun oloon pian :)

Lähettäjä: miunmielest 
Päivämäärä:   17.6.25 20:03:57

Myös vaihdevuodet tuo pinnalle autolla ajamisen pelon, jostain syystä.

Kokeile kehittää rakkaudentunnetta, se tuo turvaa. Ajattelemalla lemmikkiä, vauvaa, mikä kenelläkin toimii. Tämäkin vaatii harjoittelua, mutta lopulta osaat työntää sitä rakkautta rinnastasi ja kuljet sen voimalla. Vaikea selittää mutta et ole sitten enää irrallisena maailmassa, vaan sinä työnnät sitä rakkauden voimaa ympärillesi. Keskityt siis itseesi, etkä siihen mitä ympärillä tapahtuu.

Lähettäjä: Qi 
Päivämäärä:   17.6.25 20:09:09

Tämäkin voi olla hieman kaukaa haettu mutta tuleeko paniikkikohtauksia siis vain autolla ajaessa? Tuleeko muissa tilanteissa joissa nopeaa liikettä?
Onko huimausta? Onko näkösi muuttunut viime vuosina?
Joskus silmien tai tasapainoelimistön häiriöt (vestibular system) voi häiritä hermostoa/aivoja mikä voi siis ilmeisesti joillakin ilmetä paniikkihäiriön tyyppisinä oireina. Jos epäilet mitään tuon tyyppistä, niin neurologi olisi oikea osoite.

Lähettäjä: Qi 
Päivämäärä:   17.6.25 20:11:40

Jos niskat menee herkästi ajaessa jumiin niin voi liittyä myös tuohon

Lähettäjä: Tinttirin 
Päivämäärä:   17.6.25 20:25:46

Oletko aloittaja kokeillut luontaisia vaihtoehtoja?

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   17.6.25 20:34:16

Ettei kuitenkin olisi työuupumus taustalla, jos kohtauksia tulee työajossa?

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   17.6.25 20:39:07

"Älkää nyt kukaan flipatko tästä mutta onko ferritiinejä mitattu?"

Mä tulin sanomaan samaa. Mun perheessä sairaalloisen paljon vuotavat menkat on sukuvika naisilla. Mun yksi varhaisimmista lapsuusmuistoista on kun äiti meni omituiseksi ja meni makaamaan, meillä olleet ihmiset puhui että se on paniikkikohtaus enkä ymmärtänyt mikä on paniikkikohtaus ja pelkäsin. Äiti oli silloin niin aneeminen että söi myös meidän olohuoneen seinää josta irtosi laastia. Sehän on pica-oire anemiassa.

Kaikki äitin oireet katosi kun sai lopulta verensiirtoja. Silloin ei varmaan tehty rautainfuusioita mutta lisäverta sai moneen kertaan.

Mä tiedän heti olevani taas anemian puolella jos alkaa tulla usein paniikkikohtauksia ja ahdistusta. Pääsen noin 2 kuukaudessa pahimman yli rautaa syöden. Mulla rauta nostaa hemoglobiinia hyvin ja tosiaan pahimmat paniikit loppuu kun anemia katoaa mutta ahdistus ja masennus jää, ne on läsnä aina silloin kun mulla on myös tyhjät rautavarastot ja paniikkimaisia oloja tulee vaikka hemoglobiini olisi normaalin puolella.

Nyt on taas varastorauta 2 ja on ollut paljon ahdistusta ja masennusta. Pysyn järjissäni kun tiedän että johtuu vaan siitä ettei ole rautaa.

Lähettäjä: ei oma 
Päivämäärä:   17.6.25 20:59:37

Onpa tullut hyviä ajatuksia, kiitos. Ihana kuulla myös, etten ole ainoa ongelmani kanssa.

Ferritiini oli viimeksi jotain 10. Yritän syödä rautaa ajoittain, minkä muistan ja maha kestää. En ole tiennytkään, että se voi olla yhteydessä paniikkiin.

Olen käynyt työterveyspsykologin kanssa puhumassa, hänen mielestä pitäisi olla armollisempi itseä kohtaan. Olen niin turhautunut oireista, että ennemmin vihaan ja halveksun itseäni ja tätä luonteen heikkoutta.

En tiedä auttaisiko, jos vähentäisin annosta. Pitää googlettaa tuo noradrenaliini myös.

Kohtauksia voi tulla myös hammaslääkärissä, lentokoneessa, leffassa jne. Niihin voi ottaa rauhoittavan tai sitten vaan laittaa silmät kiinni ja keskittyy hengittelyyn. Ratissa ei onnistu.

Auton kyydissä ei paniikkia tule, vaikka teen kuvitelmaharjoituksia että ajaisin itse. Ongelma on ennemminkin se tunne, että tästä ei pääse pois.

Paljon tuli ajateltavaa ja selviteltävää, kiitos.

Lähettäjä: Heh 
Päivämäärä:   17.6.25 21:05:05

Voit pyytää keneltä hyvänsä lääkäriltä lähetteen HUSin nettiterapiaan, se on ilmainen hoitomuoto sinulle ja sen keinot perustuvat kognitiivis-behavioraalisiin menetelmiin, joista on todettu A-luokan näyttö paniikkikohtauksiin.
Jos tämä ei riitä, voit hakeutua psykiatrin vastaanoton kautta Kelan kuntoutuspsykoterapiaan, jossa voit käydä tilannetta läpi psykoterapiassa viikottain 1-3v.

Lääkitysvalintasi olivat hieman oudot, jos sitalopraami ei tehoa niin harvoin essitalopraami on paljon parempi. Voxra on hyvin stimuloiva lääke, josta on harvoin apua ahdistukseen, lähinnä jos on ADHD-taipumusta niin se auttaa SSRI-lääkkeen aiheuttamaan latistumiseen. Paroksetiini on kolmas SSRI, eli ne on nyt kokeiltu. Jos Aurorix on kokeiltu ennen venlafaksiinia, niin johan on!! Oliko agomelatiini yksi?

Venlan huono puoli on lyhyt puoliintumisaika, joka tekee lääkityksen säädöstä todella ikävää, sen poistumisen elimistöstä huomaa vaikka olisi vain aamulääkkeen kanssa myöhässä. Sen hyvä puoli on annosriippuvainen vaikutus eri välittäjäaineisiin. Se on tehokas lääke myös ahdistuneisuus- ja masennusoireissa.