Lähettäjä: Kotitohtori
Päivämäärä: 17.6.25 12:11:28
Nuori on tämän vuoden puolella vetäytynyt itseensä. Ennen aktiivinen ja sosiaalinen tapaus on erakoitunut, kuormittunut? ja paisunut kuin pullataikina. Ei tee muuta kuin makaa sängyssä ja tuijottaa puhelintaan. Elämänhallinta alkaa pettämään, ja se näkyy ulospäin. Lääkäriin ei suostutteluista huolimatta mene, eikä muutenkaan suostu puhumaan. Pakottakaan ei tuon ikäistä voi. Eteen on kannettu kaikki mahdolliset vitamiinit ja lisäravinteet jaksamisen tueksi. On suostuteltu, kannustettu ja kehuttu kuin koiranpentua. Oma jaksaminen loppuu. Omat keinot loppuu. Mitä voi tehdä jos apua ei suostu ottamaan vastaan. Vanhempana ei voi jättää nuorta yksin pahan olonsa kanssa, joten älä sanoa että anna olla.
|