|
Lähettäjä: Viiva
Päivämäärä: 16.6.25 07:24:20
Arka aihe ja jos siitä haluaisi keskustella, saa yllä olevan kaltaisia vastauksia. Meillä on sama, paitsi että mies on kyllä ihan ok hyvässä kunnossa (vielä). Mutta ylipainoa on. Tosin meillä on se ero, että itselleni on myös tullut kiloja ja raskauksien jälkeen keskivartalo ei varmasti koskaan palaudu "normaaliksi". Eli en itsekään ole enää siinä kunnossa, kuin 20 vuotta sitten. Mua ei niinkään paljon haittaa miehen ylipaino, vaan se, että ollaan 40-vuotiaita, pienet lapset ja tällä menolla 15 vuoden sisällä haudassa, jos ei meno muutu. Ja joo, kuka vaan voi kuolla vaikka tänään, mutta ei tarvitse edesauttaa sairauksien tuloa itse huonoilla elintavoilla. Miehellä on korkea verenpaine ja siihen lääkitys jne. joten totta kai mua huolettaa, tää saa sydärin ja olen pian leski. Rakastan häntä kaikkien vuosien jälkeen edelleen.
Itse en ole mikään kiertelijä ja kestän kyllä suoran kritiikin itsestäni, kunhan se on ns. aiheellista. Niinpä kävin miehen kanssa taannoin keskustelun aiheesta. Sanoin, että meidän molempien ylipaino häiritsee ja vaikuttaa seksihaluihin. Ja ei niinkään se, että sitä on nyt vaan se, että kun tuntuu, että tilanne pahenee vuosi vuodelta. Itse olen pysynyt samassa painossa vuosia ja on n. 15 kg ylipainoa. Mies taas on jatkanut lihomista. Totesin, että jos molemmat edes yrittäisi tehdä asialle jotain, niin sekin jo muuttaisi fiilistä. Mies ei siis oikeastaan liikuu yhtään, paitsi lasten kanssa. Mulla on yksi liikuntaharrastus + työmatkaliikunta. Lisäksi puhuin terveysasioista, peloista ja lapsista. Keskustelu meni ihan hyvin. Ja huomasin sen jälkeen miehessä selvän muutoksen. On alkanut käydä lenkillä pyörällä tai kävellen, ei säännöllisesti, mutta kuitenkin viikoittain. On pienentänyt annoskokoja. Itse olen lopettanut iltamässytyksen. Ja huomasin heti, miten nuo pienet muutokset ovat vaikuttaneet minuun positiivisesti. Ei olla varmasti laihduttu grammaakaan, mutta se että sai puhua toiselle asiasta ja pienikin muutos toiminnassa teki ihmeitä.
On monta tapaa sanoa asiat toiselle. Minusta pitää voida parisuhteessa puhua vaikeistakin asioista. Jos se johtaa eroon, on se kamalaa, mutta oliko suhde sen arvoinen alkuunkaan. Ulkonäkö kuitenkin liittyy seksuaalisuuteen, toisilla enemmän kuin toisilla. Ei seksiä pidä harrastaa väkisin, jos se tuntuu epämieluisalta ja on taas aika turhaa heittää parisuhde sen vuoksi romukoppaan, että seksi ei toimi syystä x ja siitä syytä ei voi ottaa koskaan esiin. Lopulta parisuhde kuolee seksin vähyyteen, vaikka sen olisi voinut pelastaa keskustelemalla alkuperäisestä ongelmasta, eli kumppanin lihomisesta ja aktiivisuuden laskusta.
|