|
Lähettäjä: jdj
Päivämäärä: 11.6.25 21:42:03
Meillä on mennyt päinvastoin. Isosiskoni kaikessa tekemisessä tuetaan, autetaan ja kannustetaan. Minua vain halveksitaan, haukutaan ja käsketään pärjätä yksin.
Siskoni elämää on kaikin tavoin tuettu taloudellisesti. Äiti maksanut kodinkoneet, vuokrat, sähköt, puhelinlaskut, uudet puhelimet, matkaliput Suomessa ja ulkomailla, häät, häämatkan, lasten kulut, ihan kaiken. Antaa siskolleni rahaa ja ostelee hänen puolestaan ruokia ja tavaraa edelleen, vaikka siskoni on naimisissa ja yli nelikymppinen. Äiti lainaa autoaankin miten ja milloin vain, siskoni ei maksa edes polttoainetta ja palauttaa auton paskaisena. Siskoni ei edes auta vanhempiani mitenkään, lokkeilee vain. Jo lapsena siskoni sai kaiken. Häneen törsättiin rahaa.
Minä olen jo lapsena joutunut tekemään kotitöitä saadakseni omaa rahaa. Tehnyt töitä saadakseni rahaa. Maksanut lapsena itse harrastukseni ja sen jälkeenkin kaiken. Olen joinakin vuosina saanut esim. joululahjaksi 50 e. Itse olen maksanut kodinkoneet, huonekalut, laskut, vuokrat, tavarat, vaatteet, kaiken. Minun poikaystävääni äiti vain halveksi, vaikka olemme olleet yhdessä parikymppisestä asti ja siskoni nuorempana möi pimppiä kotipaikkakunnalla saadakseen siideriä ja tupakkaa. Siskoni myös vaihtoi miestä vähän väliä ja petti heistä joka toista, eikä mielestään tehnyt mitään väärää. Minulle äiti ei lainaa autoa, mutta minä joudun kyllä luuttuamaan ja imuroimaan sen siskoni käytön jäljiltä. Minä joudun suursiivoamaan koko vanhempien talon, mutta siskoni ei tarvitse osallistua yhtään millään tavalla (tämä sisi teininä, ei nyt aikuisena). Perustelu se, että siskoni haluaa nähdä kavereitaan. Okei... Ja nyt aikuisena kun menen kotiin, niin minut laitetaan heti orjana siivoamaan. Siskoni ei tietenkään osallistu. Mutta minun kuulemma kuuluu. Aha.
Kun halusin ratsastusleirille, äiti tuhahti, että millä meinasit sen maksaa ja millä aattelit sinne mennä. Siskolleni maksettiin kuvataideleiri ja musiikkileiri ja hänet vietiin ja tuotiin monen sadan kilometrin päähän.
Siskoni on vähän huithapeli eikä pärjää ilman muiden apua. Varmaankin jonkinlainen seuraus siitä, että häntä on aina paapottu ja aina äiti ja isi auttaa ja maksaa.
Vaikka olenkin ihan itsenäinen ja pärjään itsekseni, niin kyllä tuo epätasa-arvo vähän riepoo välillä.
Kun isä menehtyi, niin hän antoi koko omaisuutensa siskolleni ennen kuolemaansa. Ei siis tarvinnut maksaa edes perintöveroa niistä. Lahjaveroakaan ei mennyt, kun ei kenellekään kerrottu siskoni saaneen auton ja kaikkea muuta. Ainoastaan äidin kanssa yhteisomistuksessa oleva talo jäi perukirjaan isän omaisuudeksi, kaiken muun antoi pois.
Siskoni on myös kitissyt, että sitten kun äiti kuolee, niin hänen kuuluu saada äidin auto ja sitä ja tätä. Aijaa. Että ihan kuuluu. Ilmeisesti äiti ei kuitenkaan ole testamenttia tehnyt, mutta mistä sen tietää, vaikka antaisi kaiken siskolleni samalla tavalla, niin ei mene veroja.
Sinänsä minulle ihan sama pari autoa yms., ei ne niin hienoja ja arvokkaita ole, että niitä itselleni odottelisin. Mutta tämä epätasa-arvo,, kun olen aina ollut se huonompi. Eikä siihen ole edes mitään syytä. Olen koulussa menestynyt ihan yhtä lailla, yliopistoon päässyt ennen siskoani, vaikka hän on vanhempi. Ja minä kuitenkaan en ollut vahinkolapsi vaan ihan toivottu yhden keskenmenon jälkeen.
|