|
Lähettäjä: Hmm
Päivämäärä: 9.6.25 22:57:24
Vaikeakulkuista, juurakkoista, kivikkoista maastoa joka sateella liukas ja niljakas. Paljon jyrkkiäkin ja pitkiä korkeuseroja joissa itselläkin vaikeaa.
En suosittele siis ottamaan lapsia enkä lemmikkejä mukaan ellei ole valmis kantamaan pahimmissa paikoissa ( joita riittää). Kivokoissa saattaa ne kivetkin olla liikkuvia ja nousu/ laskeutuminen jyrkkää. Siellä on pian itse päällään siellä ilman että kantaa ketään tai jos se koira remmissä nykäisee. Joissain jyrkimmisdä kohdin on koitettu laittaa köyttä harjateräksillä kivikkoon kiinni, mutta ne terästikut heiluu ja huojuu, joten köysi on lähinnä henkinen tuki.
Riippusillan jälkeen ritelikköportaat kierteellä ja ilman ovat vasta nousun viimeisellä kolmanneksella. Ylös konttaaminen on ihan vaihtoehto portaille asti pääsemiseksi a ei kannata katsella kuin seuraavaa jalansijaa jos korkeus pelottaa tai lihaskunto ole hyvä.
Koiran tassuille ne portaiden riteliköt ovat tosi ikävät. Portaiden ylhäällä pieni taukotaikka syödä eväitä( joita kannattaa olla) Reissu on muistaakseni vain viitisen kilometriä riippusillan kautta, mutta sen verran kuluttava, että ehtii tulla nälkä ja jano.
Vastapäivään kiertäessä matka riippusillan yläpäähän taukopaikalle on vähän helpompi ja maisemat yhtä upeita. Niin päin kiertäessä on se ongelma, että reitti vaikeutuu kokoajan ja vastaantulijoita on niin päin. Takaisinpäin kääntyminen on huono vaihtoehto enää jos sillan yli tulee kun se on yhtä hankalaa kuin eteenpäin meno.
Maisemat hienot, laita hyvät vaelluskenkätyyppiset kengät ( lenkkarit huonot kun ei tue nilkkaa, älä mene sateella tai sateen jälkeen, mene niin, että ehdit valoisan aikana, ota pienet eväät ja juotavaa. Älä lähde jos olet huonokuntoinen/ jalkavaivoja/ selkävaivoja.
Korkeanpaikankammousilke en myöskään suosittele.
Venereisdulle voisin lähteä mutta en enää jalan
Ps. Netistä löytyy paljon kuvia.
Terveisin viisikymppinen täti-ihmiben :D
|