Lähettäjä: .
Päivämäärä: 8.6.25 20:02:18
Joo. Isovanhempani ottivat löytölästä kissanpennun ja myöhemmin isoisä kuoli ja isoäiti joutui vanhainkotiin. Kissan olin luvannut itselleni ottaa jos tarve vaatii silloin kun he kissan ottamista pohtivat. Mutta... Kissa ei ollut käsiteltävissä, se pakeni kosketusta. Se ei ollut käynyt sterilisaatiossa, koska sitä ei saatu asunnosta kiinni ja se sitten näkyi mouruamisena ja kuseskeluna. Tämä olisi toki sillä sterkalla korjaantunut, mutta se arkuus olisi jäänyt. Ei ollut kissallekaan kivaa pelätä jatkuvasti kaikkea, ja yli vuosi sitä oli siinä kohdassa jo ihmisiin yritetty totuttaa ilman suurta edistystä. Tultiin isoäidin kanssa siihen lopputulokseen, että lopetus oli kissaa ajatellen parempi vaihtoehto kuin muutto taas uuteen ympäristöön.
|