Lähettäjä: Outo juttu omassa 
Päivämäärä:   7.6.25 01:55:50

Oma olo on jännä.

Olen aina ennen jännittänyt kovastikin ihastukseni edessä. On mennyt todella kauan että se loppuu.

Nyt tapasin ekaa kertaa elämässäni miehen johon olen selvästi ihastunut ajan kanssa, mutta oikein missään kohtaa en ole häntä jännittänyt. On ollut vain hyvä, innostunut ja levollinen olo.

Mä en edes tiedä onko hän minuun erityisesti ihastunut. Ihan lapsia ei olla, neljäkymppisiä. Tekeekö ikä vai onko tässä jotain nyt erilailla?

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   7.6.25 12:09:00

Minulla on samanlainen kokemus! Oltiin 30-vuotiaita kun tavattiin ja ihastumisesta huolimatta miehen seurassa oli aina hyvin levollinen olo. Tunne on jatkunut vaikka suhdetta jo useampi vuosi takana. Ehdottomasti paras suhde missä olen koskaan ollut!

Olen päätynyt pohtimaan, että jännityksen tunteet toisen ihmisen seurassa voisivat olla ns ”traumakemiaa” (paremman sanan puutteessa). En ole siis traumatisoitunut mutta tokihan meissä kaikissa jotain haavereita on, mutta nykyinen mieheni ei revi toiminnallaan/käytöksellään haavojani auki. Eihän hän tietenkään täydellinen ole, mutta olo suhteessamme on ollut aina hyvin turvallinen.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   7.6.25 13:54:03

Painin parhaillaan saman "ongelman" kanssa. Itsekin nelikymppinen, ja tuntuu naurettavalta edes pohtia, kannattaako suhdetta jatkaa jos olo on liian levollinen heti alusta alkaen. :D Mutta vakavissani mietin, meneekö juttu sit täysin platoniseksi piankin... toisaalta jos seksi toimii ja molemmilla haluja siihen niin ei tää nyt täysin kaverisuhdekaan ole. Itselleni tämä fiilis varmaan riittää ja kantaa mutta kun mieskin vaikuttaa niin rennolta niin väkisinkin miettii et ollaanko tässä vaan tyytymässä toistaiseksi tms.

Lähettäjä: Outo juttu omassa 
Päivämäärä:   7.6.25 13:55:29

Joku traumajuttu se kai on. Tai se miten avoimia kumpikin osaa ja uskaltaa olla. Tämäkään mies ei ole erityisen avoin henk koht asioistaan, mutta ajan kanssa oppinut hänen kommunikointityylin.

Mietin onko hän ihastunut. Siitähän on niitä tiettyjä klassisia merkkejä ja hän osoittaa ne kaikki jopa koomisen selkeästi. Välillä ihmetellyt sitä. Kukaan muu ei ole ollut minua kohtaan tuollainen. Ei hän mitenkään rakkauspommita tms, ehkä enemmän pikkupoikamaista käytöstä. Ja hänessä on huonotkin puolet. Olen nähnyt niitäkin.

Lähettäjä: siis 
Päivämäärä:   7.6.25 14:32:58

Tätä se on kun sanotaan että "se oikea" osuu kohdalle. Kaikki vaan lutviutuu. Nauti! :)

Lähettäjä: .:. 
Päivämäärä:   7.6.25 14:42:16

"Painin parhaillaan saman "ongelman" kanssa. Itsekin nelikymppinen, ja tuntuu naurettavalta edes pohtia, kannattaako suhdetta jatkaa jos olo on liian levollinen heti alusta alkaen. :D Mutta vakavissani mietin, meneekö juttu sit täysin platoniseksi piankin... toisaalta jos seksi toimii ja molemmilla haluja siihen niin ei tää nyt täysin kaverisuhdekaan ole. Itselleni tämä fiilis varmaan riittää ja kantaa mutta kun mieskin vaikuttaa niin rennolta niin väkisinkin miettii et ollaanko tässä vaan tyytymässä toistaiseksi tms."

Tässä luottaisin omaan kykyyni erotella tunteita. En kaipaa jännitystä ja epävarmuutta, vaan innostusta, kiinnostusta ja huomiota. Niitä voi ilmentää myös levollisesti ilman hälläväliä-asennetta.

Lähettäjä: Outo juttu omassa 
Päivämäärä:   7.6.25 15:04:08

Mä tykkään tosi paljon tästä leppoisasta olosta. Ettei se toinen jännitä. Ja meillä on selkeästi silti myös fyysinen vetovoima.

Meillä ei nää tilanteet ole ihan ihanteelliset viritellä mitään, ja siksi se ei ole kai edennytkään.

Lähettäjä: Outo juttu omassa 
Päivämäärä:   8.6.25 02:32:10

Nyt se mies sanoi minua kiehtovaksi. Tää ei selvästi tarkoittanut ulkonäköä vaan muuten. Ihan outo juttu. Normaalisti vaivaantuisin, mutta kun ei. En vaivaannu hänen kommenteista. On vaan levollinen olo. Mitä tämä on? Itellä on halu päästä lähelle, mutta siinä ei ole mitään perhosia tai jännitystä.