Lähettäjä: Mutsi 
Päivämäärä:   2.6.25 22:36:03

Eli keksitään reseptejä joissa saa käyttää vain Suomessa alkuperäisesti esiintyviä asioita.

Kiellettyjä siis ovat suola, pippuri, persilja, basilika yms mitkä ovat tuontitavaraa. Leikitään että ollaan 800-luvulla ja tehdään ruokaa perheelle.

Miltä näyttää tammikuun, toukokuun, elokuun ja lokakuun menu?

Lähettäjä: Hipi 
Päivämäärä:   2.6.25 23:06:34

Kapakalaa ja kaskinaurista x 12kk.

Lähettäjä: wanha 
Päivämäärä:   2.6.25 23:09:42

Lanttukeitto?

Lähettäjä: ?? 
Päivämäärä:   2.6.25 23:13:21

Kalakeitto, lanttulaatikko, kaalisoppa paistetut muikut, poronkäristys, perunavelli, mannapuuro, kaurapuuro, kalakukko, läskisoosi, lihakeitto

Lähettäjä: *Remontti Riku * 
Päivämäärä:   2.6.25 23:16:48

Kyllä Suomessa on suolaa ollut ennen kuin sitä on Välimereltä tuotu.

Pippurin virkaa on hoitanut kävyt ja katajanmarjat.

Lähettäjä: *s 
Päivämäärä:   2.6.25 23:18:36

Peruna tuli Suomeen vasta 1700-luvulla.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   2.6.25 23:44:25

Pettua

Lähettäjä: *Remontti Riku * 
Päivämäärä:   2.6.25 23:51:10

"Peruna tuli Suomeen vasta 1700-luvulla."

Siitäkin on jo aika tovi.
1700- luvun lopulla Yhdysvallat on perustettu ja he kutsuvat itseään maailman vanhimmaksi demokratiaksi.

Eli Suomessa oli perunaa, ennen kuin on ollut olemassa maailman vanhin demokratia USA.

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   3.6.25 01:25:10

Aloittaja nyt halusi kumminkin simuloida esihistoriallista 800-luvun ruokaa. Siitä on pitkä matka perunaan.

Lähettäjä: mutta 
Päivämäärä:   3.6.25 01:31:38

Kyllä 800-luvulla oli suolaa ollut täällä jo kauan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.6.25 03:12:13

Sitten ei syötäisi.

Ei suomessa ole hengenpitimeksi kasvanut kovinkaan paljon luonnostaan. Kalaa oli ja jos kävi tuuri osaamisen lisäksi, sai metsästä tapettua eläimen. Vähän kuidun ja vitamiinin lähteeksi syötäviä heiniä ja kasveja ja lyhyen aikaa vuotta oli marjoja.

Ei suomessa luonnostaan kasva viljoja eikä juureksia, kyllä ne on kaikki muualta tuotu.

Jos taas haluat miettiä mitä 800-luvulla syötiin niin viikinkiaikana 800-luvulla oli suolaa ja kaikenlaisia mausteita, silloin tuotettiin suomeen hienoja kankaitakin kuten silkkiä jos oli rahaa. Suomessa viljeltiin vehnää ja ohraa, kaaleja, sipulia, juureksia, oli marjoja, kalaa, lihaa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.6.25 05:45:06

"Kevään lahja" – kertomus vuodelta noin 820
Aurinko nousi hitaasti sumun läpi, ja kevään ensimmäiset valonsäteet osuivat huurteen peittämiin oksiin. Kaski oli palanut jo viime kesänä, ja nyt sen mustalla maalla kasvoi hennosti vihertäviä oraan alkuja. Maija, 16-vuotias, oli ollut hereillä jo ennen aamunkajastusta. Hän ei ollut vielä vaimo eikä enää lapsi. Tämä aamu oli hänen tehtävänsä – lähteä metsään yksin, etsimään kevään lahjaa.

Äiti oli antanut mukaan tuohikorin, isä oli veistänyt puukon. Veljet nukkuivat vielä – tai leikkivät unta. Heidän työnsä oli vasta edessä. Perheen talo, savupirtti, oli yhä hiljainen. Saviuuni oli sammunut yöllä. Maija oli syönyt eilisestä jäänyttä ohravelliä ja hieman kuivaa lihaa.

Metsässä hän kuuli tikan rytmin, korpin huudon ja teeren laulun suolla. Maassa kasvoi nokkosta, kevään ensimmäistä vihreää. Hän keräsi sitä koriinsa. Hän tiesi, miten se keitetään lehtivelliksi ja kuinka se puhdistaa talven raskaan ruumiin.

Lähdepuron äärellä hän pysähtyi. Siellä oli pieni hiidenkivi, jonka juurella kasvoi väinönputkea. Isoäiti oli opettanut, että siihen kivelle jätetään hiidelle leivänpala, jotta kevät olisi lempeä. Maija teki niin, muttei sanonut ääneen rukousta. Hän vain katsoi taivaalle ja ajatteli isäänsä, joka yski usein.

Paluumatkalla hän löysi vielä pajunversoja ja suomuurainpensaan. Vielä se ei kukkinut, mutta muisti viimekesän hunajaiset marjat. Hän asteli kotiin, missä äiti jo hämmenteli padassa eilistä lientä. Maijan nokkoset tuoksuivat tuoreilta ja karvailta.

"Hyvä tyttö," äiti sanoi hiljaa. Se riitti. Se oli rakkauden muoto näissä metsissä.

Lähettäjä: gf 
Päivämäärä:   3.6.25 07:02:37

Kun jätetään peruna ja juurekset pois, ollaan liha-, kala- ja marjapitoisissa ruuissa. Lappalaiset ovat muinoin tähän aikaan syöneet kalaa, joutsenia, telkänmunia, väinönputkea. Vain kala ja väinönputki on tähän aikaan laillista. Paistaisin haukea hiilloksella ja pureskelisin väinönputken varsia. Se on ainoa luonnonkasvi, jota on siirretty pohjoisesta etelään eikä päin vastoin.

Pisteen tarina on ihan kiva, mutta ei ohra ja väinönputki samoilla seuduilla kasva, eikä suomuurain ole kasvanut pensaassa 800-luvullakaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.6.25 07:30:14

Millä perusteella ohra ja väinönputki ei sovi yhteen? En ymmärrä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.6.25 07:32:39

Ruis-puolukkapuuroa, kalasoppaa meriveteen keitettynä, siihen lanttua ja jauhoja. Sieniä kai moni kavahti tuohon aikaan.

Keväällä munia ihan raakana.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.6.25 07:49:24

Hyljepaisti

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.6.25 07:50:00

Rönttösiä

Lähettäjä: Jaa 
Päivämäärä:   3.6.25 07:54:13

Suomuurainpensaan?? No siinäpä autenttinen kertomus tosiaankin.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.6.25 07:54:32

Lanttu on kaalin ja nauriin riteytys, voidaan varmasti sanoa että on ollut jo 1500 luvulla koska silloin ekat piirrokset kasvikirjoissa, joten tuskin 800 luvulla oli lanttua,

Lähettäjä: _ 
Päivämäärä:   3.6.25 07:56:06

Sieniä varmaan marjojen kylkeen

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.6.25 07:56:08

Kaarnaa! Kaarna on yllättävän hyvää.

Lähettäjä: Pitopöytä 
Päivämäärä:   3.6.25 07:56:28

Porkkana-kumina keitto
Härkäpapusalaatti
Kananmuna
Ylikypsäkylki
Suolakala
Haudutettu kaaliporkkanapaistos
Lanttumuhennos
Ohraryynipaistos
Hunajanauriit
Piimäjuusto
Ohrarieska
Ruislimppu, voi

Maitotuotteista oli varmasti pulaa talvella ja vielä keväälläkin koska lehmät eivät tuottaneet maitoa.
Tuo lista on vähän myöhemmältä ajalta enkä jaksa nyt tarkistaa mitä 800- luvulla oli eroa.

Lähettäjä: Sunika 
Päivämäärä:   3.6.25 08:56:58

Olisi asiallista kertoa kuka tuon kevään lahjan on kirjoittanut ja mistä se on kopioitu.

Mutta nyt kyllä oli tarinan tekijä hyvin kasveista perillä. XD

Lähettäjä: Sunika 
Päivämäärä:   3.6.25 08:59:05

Keväällä oli varmaan ruokalistalla myös koivunlehdet, kuusenkerkät, voikukka ja horsma. Ja toki myös moni muu kasvi.

Lähettäjä: zäkä 
Päivämäärä:   3.6.25 08:59:33

Varmaan tekoäly.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.6.25 10:37:01

pitopöytä tarkistappa mitä listastasi oli 800 luvulla saatavilla, lanttua ei ollut edes olemassa, mistä härkäpapu tai porkkana jne...

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.6.25 10:44:16

Härkäpapu otettiin varmaan omilta viljelysaroilta.

Lähettäjä: gf 
Päivämäärä:   3.6.25 10:58:01

Piste: kirjoitin, että ohra ja väinönputki eivät samoilla seuduilla kasvaneet ainakaan 800-luvulla, eikä hyvin paljon 1800-luvullakaan, kun nähtiin kamalia nälkävuosia. Jo vain sopii yhteen tänä päivänä, kun haen väinönputkea kasvimaalta ja ohraa kaupasta.

Kaarnan sijasta kannattaisi laittaa leipään pettua, jonka keruuaika on tähän aikaan vuodesta parhaimmillaan. Kaarnaa ei syö edes eläimet, jos aikansa kuluksi puita kaluavia hevosia ei lasketa.

Lähettäjä: Minä Vaan 
Päivämäärä:   3.6.25 11:22:57

Rosvopaisti. Linnun munia keväisin. Marjoja kun niitä oli.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.6.25 11:38:07

Kai suolaa on täälläkin käytetty jo varsin pitkään, kun merestä sitäkin saa? Kuivaliha ja marjat tulee itsellä mieleen.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.6.25 11:55:06

Peruna tulee Amerikasta eikä kyllä viikingit sitä tainneet löytää joten tullut aika myöhään Suomeen.

800luvulla suomalaiset söi enimmäkseen viljaa kuten ohraa ja rukia, kaalia ja naurista. Rannikkoseuduilla kala oli tärkeä osa ruokavaliota. Liha oli kallista. Silloin lehmiä ei ollut lihaksi vaan lannanluojaksi. Maitotuotantoa ei ollut samalla tavalla vaan se yleistyi vasta nälkävuosien jälkeen Suomessa. Liha oli harvinainen herkku kun aseita ei silloin vielä ollut eli metsästäminen oli vaikeampaa. Lihaa metsästettiin sitten varmaan vähän kaikesta mistä sai jos sai kuten hylkeistä mitä ei enää nykypäivänä syödäkkään. Toki varmasti syönneet luonnonantimia kuten sieniä, hunajaa ja marjoja.

Lähettäjä: nomadi 
Päivämäärä:   3.6.25 12:03:22

Perunaa viljeltiin 1700-luvulla lähinnä kartanoissa koemielisesti, ja vasta 1800-luvulla se levisi rahvaan ruoaksi.

Lehmät olivat vielä keskiajallakin talvet ummessa, eli maitoa ei tullut. Heinänviljely yleistyi aika myöhään, ja pellot olivat pelkällä viljalla. Viljalajikkeet eivät olleet satoisia ja jalostettuja kuten nykyään.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.6.25 12:34:33

gf, ilmeisesti katsot maailmaa eteläisen suomen näkökulmasta. Ohraa viljeltiin jo tuolloin Kainuussa ja siellä oli luonnonvaraisena väinönputkea. Että mitä tarkoitat, eikö mielestäsi ollut väinönputkea vai eikö viljelty ohraa?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.6.25 13:09:17

Suomessa kyllä metsätettiin jousella isojakin eläimiä (hirviä) ja kalastus oli tosi tärkeä, siksi asuttiin veden äärellä ja helpottihan vesi muutenkin elämää ja se oli kulkureitti joka yhdisti.

Lähettäjä: Sanna 
Päivämäärä:   3.6.25 13:17:43

Ruispuuro puolukoilla tai mustikoilla
Kuivattua kalaa
Kuivattuja nokkosia
Suppiskeittoa
Jänispaistia

Lähettäjä: sahrami 
Päivämäärä:   3.6.25 14:03:48

Tuo suola alkoi kiinnostamaan
Onko missään kasvissa suolaa (suolaheinä)

Ihminen on ollut kekseliäs, esim Päätalon kirjoissa Kallen veli pyydysti
pulmusia ja ihmettelin mitä moisilla pikkulinnuilla merkitystä
He hauduttivat niitä jotta saivat rasvaa sulamaan ja sen sitten talteen ja käyttöön
Tämä toki 100v sitten mutta pulassa

Lähettäjä: sahrami 
Päivämäärä:   3.6.25 15:05:46

Sitä vain
Että eikö muutkin nisäkkäät tarvitse suolaa?
Ihminen kuulemma 5g/pv

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.6.25 15:14:49

Suolan tie – kertomus kainuulaisesta talosta 800-luvulla
Kainuun metsäisessä sydämessä, järvien ja vaarojen keskellä, eli pieni kyläyhteisö. Sen laidalla asui perhe, jonka vanhin poika Tuuri oli juuri palannut pitkältä matkareissulta kohti etelää, kohti vesireittejä ja turkisten vaihtopaikkoja.

Talvi oli tulossa, ja perheen äiti, Maari, kuivasi kalaa ja savusti lihaa, mutta hän kaipasi yhtä asiaa: suolaa. "Ilman suolaa ei säily liha kevääseen," hän sanoi. "Ei kaloista tule kelvollisia, jos ei ole, mitä niihin hieroa."

Tuurin mukana saapui pieni nahkanyytti. Hän avasi sen hellästi – sisällä oli harmahtavaa, kiteistä suolaa. "Tämä tuli kaukaa, Äijänmeren rannan takaa," hän sanoi. "Annoin kolmet saukonnahat ja isän tekemän vaskikoukun."

Suola oli tullut veneillä ensin Turun saariston kautta Ahvenanmaalle, sitten kauppiaiden käsissä ylös jokea, aina Pohjanlahden rantoja seuraillen, ja sieltä maitse ja järviä pitkin kohti sisämaata. Se oli kulkenut viikinkien hallitsemia kauppareittejä, pysähtynyt kauppapaikoille, joissa karjalaiset, lappalaiset ja suomalaiset vaihtoivat tavaraa: turkiksia, kuivattuja marjoja, hunajaa, ja vastineeksi – sitä himoittua valkoista kiveä: suolaa.

Suola ei ollut arkipäiväinen mauste. Sitä käytettiin vain tarpeeseen – säilömiseen, joskus sairaille, joskus vieraille. Kun liha oli hierottu suolalla ja savustettu, se ripustettiin tupakeittiön hämärään orrelle, jonne savu nousi hiljaa, ja jossa se säilyi kevääseen saakka.

Lähettäjä: Minä Vaan 
Päivämäärä:   3.6.25 15:14:54

Teki ne lehmät myös sonnivasikoita ja niistä tietty tehtiin lihaa. Lehmät oli talven niin heikolla ruoalla että eivät lypsäneet.

Lähettäjä: zäkä 
Päivämäärä:   3.6.25 15:25:04

Kyllä härjät tekivät töitä. Ja tuottivat lantaa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.6.25 15:32:11

Härkä oli tärkeä työjuhta, hevonen ei pystynyt samaan. Hevonen oli näppärämpi mutta härkä voimakkaampi. Siksi härkä oli pitkään hämäläisillä pelloilla työjuhtana koska hevonen ei jaksanut kyntää savisia peltoja. Savossa taas hevonen oli näppärä kaskenharaamisessa sillä sen pystyi kääntämään helposti ja väistelemään näin kiviä ja kantoja, härkä ei kääntynyt niin helposti.

Lähettäjä: zäkä 
Päivämäärä:   3.6.25 15:33:02

Joo, ja hevoset saattoi menettää valtiolle, varsinkin lännessä. Härkiä ei niinkään.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.6.25 15:36:24

Se oli rikas talo joka pystyi asettamaan ratsumiehen varusteineen kuninkaan komppaniaan. Sai sitten erinäisiä etuisuuksia.

Lähettäjä: zäkä 
Päivämäärä:   3.6.25 15:38:14

Oli kyllä, mutta käsittääkseni valtio/armeija/yksittäiset sotilaat myös ottivat hevosia jos tarve vaati.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.6.25 15:46:22

Se oli verotusta jonka kuningas katsoi oikeudekseen siitä hyvästä että puolusti kansalaisiaan. Oli iso juttu jollekin kylälle/talolle kun iso armeijajoukko tuli asumaan tontille, hevoset ruokittiin talon heinillä ja kauroilla ja asukkaat ajettiin pois talosta kun korkeampiarvoiset nukkuivat tuvassa ja söivät ruokakomeron tyhjäksi.

Lähettäjä: sahrami 
Päivämäärä:   3.6.25 15:51:15

_Säilöntää tehtiin hapattamalla, tälvella jäässä
Mutta suolantarve on ihmisellä n,5g/pv?

Lähettäjä: siis 
Päivämäärä:   3.6.25 16:02:31

ei tainnu suomessa olla kuninkaitakaan 800 luvulla, viikinkiaikaa

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   3.6.25 16:19:17

Internetin mukaan suolaa tuli todennäköisesti aluksi jäämeren suunnalta.

"Että eikö muutkin nisäkkäät tarvitse suolaa?
Ihminen kuulemma 5g/pv"

Suolaa ja suolaa saa lihasta

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   3.6.25 16:20:32

Piti lukea suolaa ja SUOLOJA.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.6.25 21:46:17

Montako kaupunkia oli vuonna 800?

Lähettäjä: Pistepisste 
Päivämäärä:   3.6.25 21:52:06

Marjat, sienet, voikukka ja muut luonnonyrtit. Kauris, karhu, hirvi, jänis, prava. Tuskinpa joskus 800jkr on paljon reseptejä kirjoiteltu, eiköhän sitä ole syöty sellaisenaan tai korkeintaan kypsennetty, mitä on löytynyt

Lähettäjä: Pistepisste 
Päivämäärä:   3.6.25 21:52:23

Lisään kalat ja luonnonlinnut

Lähettäjä: sam 
Päivämäärä:   3.6.25 22:24:09

Mustikka, puolukka, hilla, karpalo, mesimarja, pihlajanmarja. Nokkonen, katajanmarjat, kuusenkerkät, väinönputki, mesiangervo, ratamo, vuohenjuuri, suolaheinä, ketunleipä, voikukka, maitohorsma... Linnunmunat ja -liha, eri saaliseläinten liha, kala. Merilevät, kalanmäti, hylkeen liha. Sienet.

Lähettäjä: zäkä 
Päivämäärä:   3.6.25 22:27:09

Oravat

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   4.6.25 06:06:12

Eipä tosiaankaan ollut kuninkaita vuonna 800. Silloin oli suomalaisia , hämäläisiä, savolaisia , karjalaisia, kainuulaisia ja saamelaisia heimoja joita tieten johti heimopäällikkö. Viikingit lännestä ja novgorodilaiset idästä olivat kauppakumppaneita tai ryöstelijöitä joilta piti suojautua.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   4.6.25 08:00:35

Tukholma ja turku perustettu 1200 luvulla, miettikää siitä 400v taaksepäin. Ollut aika keräilijätason juttuja suomessa silloin. Suomalaisia asui maakuopissa 1800luvulla, eli tuhat vuotta myöhemmin, tuskin 800 luvulla oli reseptikirjoja edes kenenkään päässä.

Lähettäjä: zäkä 
Päivämäärä:   4.6.25 08:03:29

Eikös tässä pitänyt keksiä niitä reseptejä eikä etsiä? Vaikka eipä me tunnuta keksivän.

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   4.6.25 08:18:26

Aloitus on vähän ristiriitainen. Rajaukset ovat vain Suomessa kasvavat ja toisaalta ainekset, joita käytettiin 800-luvulla. 800-luvulla kuitenkin käytiin kauppaa myös ja ruokatarvikkeita toivat tänne maailmalla reissaavat.

Lähettäjä: -- 
Päivämäärä:   4.6.25 10:18:28

Kaalta
Mansi-, puolu- ja mustikoita
Suomuurainta
Kiljua
Jäkälää, turvetta
Tervaa
Sientä
Hirvee
Kalloo
Rapua
Katajanmarjoo
Kuusenkerkkiä
Koivunmahloo
Käärmettä, sisiliskoo
Linnunmunia
Linnunmaitoo