Lähettäjä: Tonnari 
Päivämäärä:   30.5.25 17:48:38

Tuntuu että helpompaa olisi olla alkoholista tai tupakasta riippuvainen kun niistä eroonpääsemiseksi on lääkkeet.

Ylipainoa noin 15kg BMI:n mukaan ja olen syönyt tunteisiin 25 vuotta. Liikkunut toki nuorena enemmän ja silloin varmaan myös aineenvaihdunta ollut nopeampaa.

Kun olen väsynyt töistä tarvitsen makeaa. Kun on hankalia tunteita käsittelen makealla. Töistä uupuneena makeaa. Olisi helpompaa yksinkertaisesti lopettaa koko syöminen kuin välttää sitä mikä lihottaa.

Aina ollut haasteita rauta-arvojen kanssa joten kunnon liikunta kovalla sykkeellä tuntuu kamalalta, verenmaku suussa.

Haluaisin näyttää naiselliselta enkä vanhalta juopolta jolla iso maha oluesta.
Asia masentaa kun tahdonvoimani ja jaksamiseni työn takia eivät riitä siihen pitkäjanteisyyteen jota tarvitaan

Ravintovalmentaja kävi mutta siitä ei ollut merkittävää hyötyä. Haluaisin saada intoa ruuanlaittoon. En ole keittiöihminen yhtään.

Jos joku haluaa haukkua niin siitä vaan, ei tämä tästä enää pahene.

Jotain innostavia argumentteja kaipasin kuitenkin.

Taustalla noin viiden vuoden paha masennusjakso jolloin kärsin tavallaan ahmimisesta, enkä tehnyt paljoakaan. Nyt elämä muuten mallillaan kunhan syömiset ja liikunnan saisi paremmaksi.

Lähettäjä: anna 
Päivämäärä:   30.5.25 18:00:59

Moment on the lips, forever on the hips..

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   30.5.25 18:11:19

Nykyisin ON lääkkeet syömisen hallintaan, toki noin vähäisellä ylipainolla joudut ne itse maksamaan ;)

Lähettäjä: r 
Päivämäärä:   30.5.25 20:11:05

''Aina ollut haasteita rauta-arvojen kanssa''

No aloita nyt vaikka tästä. Rauta vaikuttaa myös kilpirauhasen toimintaan, joten se(kin) voi ylläpitää lihomista jos menee vajaatoiminnaksi. Moni syö kilpirauhaslääkkeitä myös turhaan, sillä ongelma voi oikeasti olla rautatasoissa ja kun ne korjataan pysyvästi, myös kilppari tasoittuu.

Miksi sulla on rauta-arvot huonot? Onko äitisi ollut raudanpuutteinen? Se nimittäin siirtyy todella helposti lapselle suoraan.

Onko menkat pahat vai edes kohtalaiset? Voisiko niitä saada niukemmiksi jollain valmisteella tai sitten kokonaan pois esim. e-pillereillä ilman taukoja?

Myös kova liikunta ja mm. juoksu kuluttaa rautaa paljon.

Syötkö rautalisää? Jos, niin paljonko? Jos et, niin miksi et? Jos maha ei kestä, totuta uudelleen ihan miniannoksilla ja siitä vähitellen lisäten annosta.

--> Kun rauta on kunnossa, myös JAKSAA paremmin keskittyä omaan hyvinvointiin, jaksaa liikkua, jaksaa ajatella syömisiä järkevämmin kuin väsyneenä jne.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.5.25 20:14:09

Et tietenkään saa apua ravintoterapeutilta kun tarvitset psykoterapeutin.

Lähettäjä: Ai 
Päivämäärä:   30.5.25 20:16:38

Liikutko yhtään? Onko mitään lajeja joista innostuisit? Innostus uudesta lajista saattaisi motivoida myös parempaan syömiseen ja parantaa vireystilaa.

Lähettäjä: Pop 
Päivämäärä:   30.5.25 20:21:11

Keittiöinnostukseen mulla auttoi se että mietin yhden ruoan josta tykkään ja sitten opettelin tekemään sitä hyvin, kokeilin lisätä erilaisia kasviksia, mietin millä saan makua jne. Kun tekee samaa monta kertaa (tietysti välissä muuta ettei kyllästy), rupeaaohje tuntumaan omalta ja tuunaaminen on helpompaa. Siitä vähitellen ruoka kerrallaan on syntynyt mieluisten ruokien lista, jolta kierrätän syötäviä joka viikko. Yritän tehdä niin että ainakin pari päivää samaa niin ei tarvitse koko ajan laittaa ruokaa, pakkaseen annosrasioissa jämiä että on helppo ottaa tarvittaessa. Kun tulen töistä kotiin ensin juon ison lasin vettä, sitten syön ja makeaa saa vasta syömisen jälkeen. Näin sitä ei mene ihan niin paljon. Vähitellen alkaa sitten syntyä parempi rutiini syömiseen suhteen

Lähettäjä: V 
Päivämäärä:   30.5.25 21:10:57

Onhan tuohon nykyään lääkkeet. Itselläni ollut puolitoista vuotta käytössä, suosittelen! Sekä henkinen että fyysinen taakka keventynyt huomattavasti.

Painonpudotuksesta 90% on syömisen hallintaa joten uudet urheilulajit voi sen suhteen unohtaa vaikka toki liikunnasta muuten on paljon terveyshyötyjä. Mutta jos on taipuvainen ahmimaan niin liikunnan jälkeen se ruoka vasta maistuukin ja mukamas paremmalla omallatunnolla.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   30.5.25 21:14:35

Minua auttoi se, että varmistin, että kotona on aina järkevää syötävää. Ja nimenomaan valmista syötävää, joka tarvitsee korkeintaan lämmittää. Nälässä, saati nälkäkiukussa, tulee syötyä huonosti ja enemmän. Täydellä mahalla on helpompi etsiä ja kokkailla kiinnostavia ruokia ja tehdä hyviä valintoja.

Toinen asia, joka on auttanut on se, että löysin herkun, joka on sen verran hitaasti syötävä, että tyydyttää makeanhimon, mutta myös en verran vähäkalorinen, että se ei sotke muuta syömistä. Minulle se herkku on dumle-tikkari, jollekin muulle se voi olla jotain muuta.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   31.5.25 09:06:05

Jos rahatilanne vaan sallii, niin valmisruokia kannattaa hyödyntää. Niissä annoskoko erittäin kohtuullinen ja ovat valmiita.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   31.5.25 09:42:39

Itse teen aina ruokaa sen verran kerralla että syön sitä 3..4 päivää. Ihan perus kotiruokaa. Mutta älä ny sorru valmisruokiin mitä tuolla ehdotetaan...

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   31.5.25 10:45:16

Kannattaa aloittaa suunnittelu syömisen suhteen, vaikka se aluksi on vaikeaa. Suunnittelet jo etukäteen, mitä syötä kun tulet kotiin.

Lisäksi tunnesyömiseen auttaa se, että mietit mihin tunteeseen syöt makeaa. Huomaa se tunne (usein väsymys, yksinäisyys, tyhjyydentunne) ja suunnittele sekin etukäteen, että mitä voisit syödä makean sijaan, kun tulee tämä tunnetila.

Raskas liikunta ei varsinaisesti laihduta, vaan lisää kuormitustilaa, jos muutoinkin käy kierroksilla elämässä. Jos haluat kierroksia alas (masennus nostaa elimistön stressitasoja ja pitää ylikierroksilla), voi harkita jotain lempeää ja hermostoa rauhoittavaa. Kokeile kylmäuintia, yin-joogaa, kehonhuoltoa tai ihan vaan rentoutusharjoituksia aina iltaisin.

Edelliseen liittyen kannattaa rauhoittaa uni ja nukkua riittävän paljon. Siis oikeasti riittävän paljon. Tämä helpottaa kehon palautumista ja rentoutumista, mikä taas auttaa syömisen ja tunteiden hallintaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   31.5.25 11:32:22

Mulla tunnesyömiseen auttoi hikiliikunta. Söin itseni 80-kiloiseksi (olen 163cm pitkä), kun olin 10v omaishoitajana ja sain sinä aikana kaksi pientä lasta. Olin tunnesyöppö ja tunnejuoppo. Juomismäärät oli hyvin maltilliset 1-2 lasia/pientä pulloa silloin tällöin, mutta tapa pakonomainen.