Lähettäjä: downshift
Päivämäärä: 30.5.25 14:19:20
Tykkään kyllä työstäni ja ilman sitä elämästä puuttuisi todella iso palanen. Toisaalta en myöskään halua että työ hallitsee, määrittelee ja rajaa koko elämääni niin että olen lopulta siihen tyytymätön, kuten valitettavan monella vaikuttaa olevan; työn pitäisi olla hyvä renki, eikä huono isäntä. Joten olen valinnut elää mahdollisimman köyhästi ja säästeliäästi ja käydä töissä vain sen verran mitä tarvitaan tämän yksinkertaisen elämäntyylin kattamiseen. Ja voin sanoa, että olen todella onnellinen ja elän erittäin tasapainoista ja tyydyttävää elämää, niin sanottua parasta aikaa, vaikka se ulkoisilta puitteiltaan ehkä vaatimatonta onkin. Eläkkeestä en ole huolissani koska sitä on silti kertynyt ihan hyvin + olen koko ajan säästänyt myös yksityistä eläkerahastoa, joka antaa sitten aikanaan kivan bonuksen.
Joten vastauksena aloituksen kysymykseen ei, en käy töissä hammasta purren tai pelkästään eläkesäästöjen takia. Kun töihin ei tarvitse herätä joka jumalan aamu kukonpierun aikaan vain "selviytyäkseen" (90% tästä "selviytymisestä" on erilaisia typeriä turhia juttuja joita ilmankin tulisimme mainiosti toimeen, mutta joista olemme psyykanneet itsemme uskomaan että ne ovat modernissa yhteiskunnassa ehdottomia välttämättömyyksiä) niin töihin meneminenkin on aivan eri tavalla motivoivaa ja stressitöntä -"ai, onpa kiva mennä taas viikoksi töihin!" (jonka jälkeen "ai, onpa kiva olla taas 2 viikkoa vapaasti kotona ja tehdä vaan omia juttuja!")
|