|
Lähettäjä: Sk
Päivämäärä: 22.5.25 19:31:12
Tässä faktaa suomen kuvalehdestä
Kirkkojen alttaritaulut heijastavat suomalaista kauneusihannetta. Jeesus kuvataan vaaleaihoisena ja vaaleatukkaisena, vaikka tutkimus osoittaisi hänen olleen tummaihoinen ja mustahiuksinen. Tämä vääristynyt kuva on muokannut käsitystämme Lähi-idästä vuosisatojen ajan.
Sama epätarkkuus jatkuu, kun meille esitetään narratiivi Gazan joukkotuhosta. Syytökset kohdistuvat Hamasin terroritekoon 7. lokakuuta 2023, jolloin noin 1 200 israelilaista sai surmansa.
Tätä ennen Gazan arki kuitenkin muistutti keskitysleiriä: Israel esti juomaveden ja polttoaineen kuljetukset, rajoitti sähkön saantia, kielsi avustus- ja ruokakuljetukset Gazaan. Samalla armeija jatkoi yöllisiä pidätyksiä ja kiihdytti täsmäpommituksia mielivaltaisesti valittuihin siviilirakennuksiin. Arki Gazassa oli rakennettu toivottomaksi ja mahdottomaksi. Oli vain ajankysymys, koska se purkautuisi väkivallan tekona.
Sama kaava toistuu säännöllisesti ja motivoi turhautuneita nuoria palestiinalaisia väkivaltaan. Miehittäjän on tämän jälkeen helppo ryhtyä kostotoimiin niin Länsirannalla kuin Gazassakin.
Narratiivin hallinta perustuu Israelin disinformaatioon, jolla oikeutetaan iskut. Armeija väittää ”täsmäiskuissaan” tappavansa vain Hamasin johtajia ja taistelijoita, mutta tiheästi asutussa Gazassa tämä ei ole mahdollista. Näiden noin 50 000 menehtyneen gazalaisen joukossa kuolee tai haavoittuu päivittäin sata lasta.
Mediassa näemme kahta vaihtoehtoista kuvaa Gazasta. On rakettien ja valojuova-ammusten jättämät tulivanat öisessä maisemassa. Ulkomaiset kuvausryhmät näyttävät meille sen, minkä he voivat nähdä Gazan ulkopuolelta. Ihmisruumiit lentävät ilmaan iskujen voimasta, korkeammalle kuin talojen sementtilohkareet. Kuvat Gazasta ovat miehittäjälle vaarallisia.
Toisessa kuvassa, joka meille tarjotaan totena mielenosoittajista, on gazalaiset hautajaissaatossa. Suuret ihmisjoukot huutavat ja itkevät ”Allah Akbar!” (Jumala on suuri.)
Suomessa surraan laulaen virsiä ja vetäytymällä hiljaisuuteen. Molemmissa tapauksissa on kyse hautajaissaatosta, jossa suremisen ja ahdistuksen tavat toteutuvat kulttuurilleen ominaisella tavalla. Toisessa pienellä maa-alueella, toisessa harvaanasutussa maassa, jossa on tilaa surra yksin.
Lue lisää
Keskustelu Israelin ja Palestiinan välisestä konfliktista on latautunutta ja sananvapautta rajoittavaa. Moni toimittaja tai tutkija pelkää, että jos kritisoi Israelin toimia, saa uhkailuja tai syytteitä antisemitismistä. Palestiinan puolustaminen nähdään helposti kannanottona esimerkiksi Hamasin puolesta, vaikka kritiikki koskisi siviileihin kohdistuvia hyökkäyksiä.
Sosiaalinen media ei ole puolueeton. Al Jazeeran ja Human Right Watchin mukaan Meta on sensuroinut palestiinalaisten ääntä ja kuvia nälkäänäkevistä lapsista. Samalla algoritmit suosivat sisältöä, joka herättää voimakkaita reaktioita ja kärjistyksiä.
Gaza-narratiivissa korostuu vastapuolen demonisointi ja myytit, joista merkittävin näyttää olevan konfliktin leimaaminen mahdottomaksi ratkaista. Myytillä rakennetaan tilanteesta ylitsepääsemätön, jolloin lopullista konfliktin ratkaisua ei tarvitse edes tavoitella. Presidentti Ahtisaari muistutti kuitenkin viisaasti, että ”rauha on tahdon asia”.
Diplomaatit nimittivät Gazaa aiemmin ”maailman suurimmaksi avovankilaksi”. Tänä päivänä avustustyöntekijät kutsuvat sitä ”joukkohaudaksi”. Siksi Suomi voisi tunnustaa gazalaisten ja länsirantalaisten oikeuden maahan, turvallisuuteen, liikkumisvapauteen, demokratiaan ja oikeudenmukaiseen rauhaan.
YTT Tapio Kujala on Lähi-idän mediasodan tutkija.
|