Lähettäjä: ikuinen opiskelija 
Päivämäärä:   21.5.25 09:47:09

Onko linjoilla ketään joka olisi jatkanut opintoja yliopiston tohtoriohjelmaan? Minulla on pohjalla oman alani YAMK-tutkinto ja nyt muutaman työssäolovuoden jälkeen pitkäaikainen haave tohtorin pätevyydestä on alkanut taas kiinnostamaan. Kaipaisin ihan käytännön kokemusta minkälaista opinnot ovat, teitkö pelkästään opintoja vai onnistuuko työnteko samalla? Millaisessa ajassa valmistuit ja minkälainen prosessi käytännössä väitöskirjan valmistaminen on? Miettimäni yliopisto on Itä-Suomen yliopisto.

Lähettäjä: # 
Päivämäärä:   21.5.25 09:55:58

Riippuu alasta ja väitöskirjan aiheesta tosi paljon. Aloitin väitöskirjaprojektin alkuvuodesta 2016, väittelin loppuvuodesta 2024. Minun tapauksessani työnteko yliopiston ulkopuolella ei olisi onnistunut, mutta olin kyllä koko ajan työsuhteessa yliopistoon. Väitöskirjan tekeminen oli siis minulle kokoaikainen palkkatyö. Työhöni sisältyi paljon käytännön laboratoriotyötä, alkaen pari vuotta kestäneestä menetelmien kehittämisestä ennen kuin pääsin edes itse tutkimusaiheen kimppuun. Sitten taas moni väitöskirjatutkija ei tee itse mitään ns. wet lab -työtä tai aineiston keruuta, vaan analysoi jonkun muun valmiiksi keräämää dataa. Silloin toki prosessi on paljon helpompi, lyhyempi ja kevyempi. Monografiaväitöskirjat ovat sitten asia erikseen, niistä en osaa sanoa mitään. Omalla alallani tehdään osajulkaisuväitöskirjoja.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   21.5.25 09:58:46

Itselläni alkaa olla vuosi tohtoriopintoja takana. Olen yliopiston palkkalistoilla 100 % työajalla, joten kokopäivätyötä tämä on. Toki rahoitus määrittää tässä asiassa paljon.

Opinnoissa tehdään siis pääasiallisesti omaa tutkimusta, josta pitää tehdä 1-3 julkaisua. Harvemmin yksi julkaisu kuitenkaan riittää. Lisäksi opintopisteitä tehdään 30, jos näin ulkoa muistan oikein. Ja 5 % työajasta on opetusta eli kandien tai gradujen ohjausta, luentojen pitoa tai kurssitehtävien tarkastamista. Pääosin työaika kuluu siis omaa tutkimusta tehden.

Kannattaa aloittaa sillä, että miettii tosi tarkasti sitä omaa tutkimusaihetta. Sen pitää motivoida itseä 3-4 vuoden ajan. Tohtoriohjelmaan hakiessa sulla pitää olla tutkimussuunnitelma eli vahva tieto olemassa olevasta kirjallisuudesta (mitä aiheesta tiedetään, missä on gappeja), tutkimuksesi tavoitteet tarkasti määriteltynä ja tutkimusmenetelmät pohdittuna. Tarvitset myös ohjaajan ja ajatuksen tutkimuksesi rahoittamisesta ennen tohtoriohjelmaan hakemista.

Eli mieti tutkimusaiheesi, perehdy siihen kunnolla, etsi sopiva tutkimusryhmää valitsemastasi yliopistosta ja ota yhteyttä proffaan ideasi kanssa. Siitä se lähtee.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   21.5.25 10:03:57

Ja toki suunnitelman ei tarvitse olla täydellinen tai valmis ennen kuin otat yhteyttä tutkimusryhmiin. Suunnitelma muokkautuu koko ajan, ja riippuu myös hieman tutkimusryhmästä, paljonko ohjaaja ja proffa tutkimuksen kulkuun vaikuttaa.

Ja minä myös puhun tuosta artikkelipohjaisesta väitöskirjasta, mulla ei ole mitään kokemusta monografiaväitöskirjoista.

#: Miten yliopistolta tuo palkanmaksu onnistui tupla-ajalle?

Lähettäjä: nomadi 
Päivämäärä:   21.5.25 10:11:56

Tunnen paljon tohtoreita. Joku tekee väikkärin vasemmalla kädellä, toisella taas horjuu mielenterveyskin. Jos aihe on järkevä ja mieleinen, ja tieteellisen tekstin tuottaminen suht. helppoa, kannattaa ottaa projektiksi. Rahallisesti tohtorinhattu ei auta juuri ketään, ja kaikille tieteen kanssa uurastaminen ei eri syistä sovi.

Jos gradun teko tuntui helpolta ja kivalta, kokeilemaan vain!

Lähettäjä: # 
Päivämäärä:   21.5.25 11:49:45

..: Palkkani on pääasiassa tullut ulkopuolisen projektirahoituksen kautta. Ei siis apuraha, vaan esim. Suomen Akatemian tai ERC:n rahoittamiin projekteihin budjetoitu palkkarahoitus. Muutamia vuosia olin kyllä myös tohtoriohjelman palkkarahalla. Toki läheskään kaikki noista projekteista eivät suoraan liittyneet väitöskirjaani, joten tein paljon myös väikkärini ulkopuolelle jäävää tutkimusta.

Sellaisen lisähuomion lisäisin, että tutkimusaihetta tai -rahoitusta ei läheskään aina tarvitse hankkia itse. Tutkimusryhmät usein etsivät väitöskirjatutkijoita projekteihin, joihin on jo haettu esim. 4 vuoden rahoitus. Toki silti täytyy hakea tohtorikouluun/ohjelmaan, mutta se on käytännössä läpihuutojuttu jos rahoitus ja projekti on jo olemassa. Lisäksi projektirahan loppumisen jälkeen on usein mahdollista hakea tohtoriohjelman palkkapaikkaa, jos tarvitsee lisäaikaa.

Lähettäjä: Q 
Päivämäärä:   21.5.25 12:16:18

Rahoitus ja työn luonne riippuu paljon alasta. Minullekin on tutumpaa tutkimusryhmissä työskentely, koska olen väitellyt luonnontieteelliseltä alalta. Luonnontieteissä laitteet ovat kalliita investointeja ja yhteen tutkimusartikkeliin tarvitaan monenlaista osaamista, joten tutkimusta tehdään ryhmissä. Ihmistieteissä on yleisempää, että väitöskirjatyöntekijä tekee tutkimustaan yksin, jolloin esimerkiksi rahoitusrakenne on ihan erilainen. Tutkimusryhmällehän on hyötyä mitä kauemmin väitöskirjatyöntekijä tekee siellä hommia pienellä palkalla. Ääriesimerkkinä minulla on tuttava, jota ryhmänjohtaja kielsi väittelemästä, vaikka artikkeleja oli enemmän kuin riittävästi. Nykyään ei varmasti näin voisi käydä, kun on ohjausryhmät yms. Mutta henkilökohtaiset apurahat ja tutkijakoulupaikat ovat kestoltaan rajallisempia, ja jos et ole tutkimusryhmässä, ketään ei kiinnosta jos aika ja raha loppuu.

YAMK:ta ei ollut olemassa kun itse väittelin, mutta määritelmän mukaisesti AMK pitäisi olla käytännönläheisempää, joten kannattaa ottaa selvää mitä aukkoja omassa osaamisessa on (jos on) tutkimusmenetelmien ja englanninkielisen tieteellisen kirjoittamisen suhteen.

Jatkotutkintoon kuuluu tietty määrä opintoja, mutta sanoisin että ne ovat noin 5 % työmäärästä, pääpaino on omalla tutkimuksella.

Itse tein 100 vuotta sitten väitöskirjan kolmessa vuodessa päätoimisesti työskennellen tutkijakoulurahoituksella, alalta jossa tutkimus on omin käsin tehtävää laboratoriotyötä. Ei olisi mitenkään onnistunut muu työ samalla, päivät olivat pidempiä kuin normaali 9-17 työ. Mutta en osaa sanoa pystyisikö jonkinlaista ihmistieteiden tutkimusta tekemään oman työn ohessa iltaisin, jos varautuu siihen, että siinä tulee kestämään kauan, eikä ole muita harrastuksia, perhettä etc. Esim. hoitotyön johtaminen taitaa olla tyypillinen mistä voi jatkaa YAMK:sta väitöskirjaan. Luonnontieteiden alalta en heti keksi YAMK tutkintoa, jossa olisi riittävä tieto- ja osaamispohja väitöskirjaa ajatellen.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   21.5.25 12:27:02

"Sellaisen lisähuomion lisäisin, että tutkimusaihetta tai -rahoitusta ei läheskään aina tarvitse hankkia itse. Tutkimusryhmät usein etsivät väitöskirjatutkijoita projekteihin, joihin on jo haettu esim. 4 vuoden rahoitus. Toki silti täytyy hakea tohtorikouluun/ohjelmaan, mutta se on käytännössä läpihuutojuttu jos rahoitus ja projekti on jo olemassa."

Hyvä lisäys, näin meilläkin toimitaan. Meidän alalla paikat menee kuitenkin pääosin ns. pöydän alta. Itse en muista, että meidän tiedekunnassa olisi kertaakaan ollut avointa hakua auki väikkäripaikkaan tässä viimeisen parin vuoden aikana. Eli ei välttämättä kannata jäädä sellaista odottelemaan.

Lähettäjä: --- 
Päivämäärä:   21.5.25 13:28:41

Mihin hommaan aloittajalla tohtorius pätevöittäisi?

Lähettäjä: Heh 
Päivämäärä:   21.5.25 13:39:04

Kuten Q kirjoittikin jo, alasta riippuen voi olla mahdollista tai mahdotonta saada jatko-opintopaikkaa.
Usein paikat menevät niille jotka ovat saaneet jo gradustaan artikkelin aikaiseksi. Siis niille joilla on jo gradusta vahvat näytöt, että tutkimus onnistuu.
Työn ohella ei missään nimessä kannata alkaa väitöskirjaa tekemään. Tutkijan oletetaan tekevän töitä vuodessa noin 1600 tuntia, mikä on enemmän kuin keskimäärin tehdään töitä. Ja käytännössä monet tekevät paljon tuon yli. Väikkärin tekeminen ottaa 3-4 intensiivistä vuotta. Hyvät ohjaajat eivät halua ottaa riskiä ikuisesta väikkärintekijästä.

Lähettäjä: Heh 
Päivämäärä:   21.5.25 13:55:08

Lisätään vielä, että ilman rahoitusta väikkäriä ei kannata alkaa tekemään, sillä se ei tule ikinä valmistumaan. Suurin osa väikkärirahoituksesta kestää 3-4 vuotta. Oma havaintoni on, että ellei väikkäri tuossa ajassa valmistu, todennäköisyys sen valmistumiselle laskee hyvin matalaksi. Ja siinä hukataan sitten vain kaikkien aikaa.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   21.5.25 14:41:01

Kyllä väitöskirjoja tehdään paljon myös osa-aikaisena, riippuen toki alasta ja tohtorinohjelmasta.

Lähettäjä: Q 
Päivämäärä:   21.5.25 15:03:39

Ehkä suurin takamatka YAMK pohjalta maistereihin verrattuna on verkostoituminen. Maisterit tuntevat mahdollisia ohjaajia ja tutkimusryhmiä jo perusopintojen ajalta.