Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   20.5.25 21:56:04

Mulla on liikaa kirjoja ja siis aivan koomista etten pysty niistä luopumaan vaikka en niitä luekaan. Mitä niillä tekee jos ei lue? Kysyn vaan.

Ajattelen että ehkä joskus luen taas kun olin kova lukemaan nuorempana. Mutta ei sitä aikaa koskaan enää tule kun ei enää kiinnosta riittävästi järkälemäiset romaanit. En normaalisti ole tavaran perään ja hävettää ihan tällainen selkärangattomuus.

Lähettäjä: zäkä 
Päivämäärä:   20.5.25 22:01:02

Minulla on myös kirjat, vaikka olen jopa rajannut sen tilan, minkä pitäisi riittää niille. Samoin astioita on liikaa, samoin vaihtomattoja ja -verhoja. En edes aloita loimista, silakarvoista, satulahuovista...

Kengistä hankkiuduin jo eroon.

Ai niin, ja kasetteja ja cd-levyjä. En edes kuuntele niitä, mutta kun...

Lähettäjä: tassu 
Päivämäärä:   20.5.25 22:03:13

Vanhat Disney-piirretyt VHS-kasetilla... Ei edes ole mitään laitetta millä katsoa niitä :D

Lähettäjä: susse 
Päivämäärä:   20.5.25 22:26:46

olen hanstrannut jäätävän hyllyllisen lasten dvd:tä ja todellisuudessa pojat katsoo niistä max viittä eri levyä.. muihin eivät ole koskeneetkaan :D ja levyjä on tosiaan varmaan reilu sata

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   20.5.25 22:50:10

Kirjat ja työkalut on haikeita hävitettäviä. Mut jos vain yksi tavara pitää nimetä, niin kai se on hömpänpönttö. Eli eksäkissan tuhkat omin käsin ja kyynelin kiillotetussa metallipurkissa, kyljessä tuhkaamon nätisti kaivertama laatta ViisasKaunisRakas KISU. Vaikka saattaisin ne tuhkat vapauttaa luontoon niin en sitä pönttöä hävittäisi kuitenkaan.

Lähettäjä: lukutoukka 
Päivämäärä:   21.5.25 01:37:45

Kirjat minullakin. Mutta kyllä jossakin määrin pystyn luopumaan, jos en todellakaan lue. Yritän pitää tarkasti huolen, ettei kokoelma kasva suuremmaksi kuin mitä hyllyihin mahtuu. Sitten on osa huonekaluista ja sisustusesineistä, samoin kuin vaatteista. Mutta niiden kaikkien etsintään olen uhrannut vuosia, niin että eipä niitä hirveästi liikaa ole. Talous ei kestä ostaa uutena juuri mitään, enkä varmaan edes osaisi ostaa uutena, vaikka pystyisinkin.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   21.5.25 06:57:14

Tähän olisi melkein helpompi vastata, että mitä raaskii hävittää.

Koirien tavarat oli pitkään sellaisia, että en raaskinut hävittää, vaikka tiesin, että jotkut tietyt tavarat tuskin enää koskaan tulevat käyttöön.

Astiat on myös sellaisia, että niitä on liikaa ja osa on aivan turhia. Silti ne killuu tuolla kaapissa.

Mä otin jokin aika sitten itseäni niskasta kiinni ja aloin systemaattisesti hävittää tätä kaikkea tavaraa mitä olen hamsteroinut. On ollut jotenkin todella vapauttavaa kun on päässyt tästä turhasta roinasta eroon. Nyt yritän tarkemmin katsoa mitä roinaa kannan kotiini, turha mun on maksaa joka kuukausi isompaa vuokraa sen takia, että saan säilöttyä nurkissa jotain vuosikymmeniä vanhoja tavaroita.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   21.5.25 07:02:30

Kirjat. Muuta kamaa olen alkanut jo vuosia sitten konmarittamaan ja kuolinsiivoamaan. Vaatteetkin on ihan minimissään. On jäänyt ihanan paljon tilaa..kirjoille.

Lähettäjä: wii 
Päivämäärä:   21.5.25 07:05:14

Käytännössä ainoa on kirjat, niitä on aikanaan hankittu paljon, mutta mietin että jos vaikka eläkkeellä lukisin osan uudelleen. Ja niitä jotenkin salakavalasti ilmestyy silloin tällöin lisää, itse käytän kirjastoakyllä nykyään paljon, mutta silti...

Muutettiin miehen kanssa pieneen ok-taloon kun lapset lähtivät omilleen jokunen vuosi sitten, ja siinä kohtaa karsittiin reippaasti astioita, liinavaatteita, mattoja, koriste-esineitä ja kaikkea vastaavaa, ei haluttu täyttää kaappeja ja varastoja turhalla tavaralla. Kirjat ja valokuvakansiot kuitenkin varastoitiin.

Lähettäjä: M 
Päivämäärä:   21.5.25 08:32:40

Lasten vauvan vaatteita en hävitä ikinä. 2 kassillista niitä aarteita tuolla yläkaapissa on.

Lähettäjä: zäkä 
Päivämäärä:   21.5.25 09:57:17

Merkkikengistä tai muuten vaan hienoista moisista jotka eivät enää mahdu mutta ei vaan raaski pistää eteenpäin (vaikka niistä varmasti saisi hyvät rahatkin). Tuskin nää jalat tästä enää pieneneekään :D. Samoin monet vaatteet pitäisi vaan heivata mäkeen joita en käytä mutta kun ei niin ei. Jos kuitenkin vielä joskus...

Lähettäjä: -*- 
Päivämäärä:   21.5.25 09:59:52

Vaatteet, kengät, liinavaatteet, astiat. Kirjoja luen, joten niistä en luovu, päinvastoin :D

Mulla on astioita pelkästään 14 hengelle - MIKSI?!

Lähettäjä: Essi 
Päivämäärä:   21.5.25 11:35:01

Kaikkia vanhoja papereita ja lapsuuden leluja, pehmolelujakin monta jätesäkkiä.

Lähettäjä: -- 
Päivämäärä:   21.5.25 13:44:24

Mummin perintöastiat, joissa on satavarmasti lyijyä ja ties mitä. Kauniita ovat, mutta ei meinaa olla tilaa säilyttää eivätkä kaikki mahdu esillekään.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   21.5.25 14:00:32

Nuoruusaikaisia päiväkirjoja. Haluaisin niistä eroon, mutta vielä en ole malttanut luopua.

Yhtä ihanaa silkkitoppia, jota en ole käyttänyt 20 vuoteen, enkä tule käyttämäänkään. En tiedä, miksi juuri sitä on vaikeaa laittaa pois.

Muutamaa hutiostosta: paria mekkoa ja verhoja, jotka lojuu vain kaapissa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   21.5.25 14:56:31

Mullakin oli yksi silkkitoppi josta en vain voinut luopua kun oli läikehtivän oranssi/kultainen ja aivan ihana vaikka ei mahtunut päälle. Sitten tein siitä hiusdonitsin vaikka en ole käsityöihminen niin sellainen on helppo tehdä. Nyt käytän sitä silkkitoppiani jatkuvasti :D

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   21.5.25 15:03:12

^ kiva idea. Lyhyttukkaisena hiusdonitsi ei tulisi itselläni käyttöön, mutta voisihan siitä jotakin uutta keksiä.

Lähettäjä: Jetsi 
Päivämäärä:   21.5.25 16:09:09

-90 luvun villivarsa lehtiä

Lähettäjä: -- 
Päivämäärä:   21.5.25 17:55:28

Pehmoleluja. Osan olen vienyt Hopelle, mutta niitä ihanimpia on vieläkin PALJON.

Lähettäjä: Mari 
Päivämäärä:   21.5.25 19:37:03

70-luvun Heppahullut jäi vielä hyllyyn piha-aittaan.

Ekoista estekisoistani saamani ruusuke ja hevosenomistajan ostamat kultaiset korvarenkaat (olivat tai siis ovat hiton isot ja nykyään jo kalliit kultaiset korvarenkaat). En käytä roikkuviakorviksia, mutta noista en malta luopua. Hevonen ja omistaja kirmaavat vuosikymmeniä ikivihreillä, mutta tarjoilivat aikoinaan kultaisia muistoja.

Myös jokaiselta vuokra/omalta hepaltani olen nyysinyt käytetyn kengän. Ne on naulattu huvi/kasvihuonemajani seinään ja jokainen kenkä on tarina.

Valokuvia, valokuva-albumeissa.

Vihkiraamattu.

Oikeastaan tarkemmin ajateltuna olen romuhamsteri, vaatehamsteri ja kukkahamsteri. Onneksi on iso piha ja lato, asunto jonne levittäydytty ja mä en todellakaan tee kuolinsiivouksia. Lapsillekin isommin hommaa, kun aika jättää..

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   22.5.25 16:00:19

Osa näistä on kyllä sellaisia muistoesineitä ettei kannatakaan hävittää.

Lähettäjä: jep 
Päivämäärä:   22.5.25 20:18:39

Astiat on heikkouteni, aivan liikaa niitä on ja silti tekis mieli uusia kun löytyy ihania…

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   22.5.25 22:38:38

no enpä juuri oikein mitään :D

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   23.5.25 01:57:29

Vanhempaa autoani kun vahva tunneside ja muistot ja ei ole pakko :-D

Lähettäjä: Olivia 
Päivämäärä:   23.5.25 09:28:12

Kiva huomata etten ole ainoa jolla on liikaa astioita, ja nyt kummastelee miksi niitä on ostanut.

Mulla turhana mm. kolmea erilaista mukia 6 kpl kaikkia. Nykyään käytän vain isoja Taika-mukeja joita on 9 kpl (??). Sit mulla on pieniä kahvikuppeja 6 kpl ja teekuppeja 6 kpl. Kahvikupeilla on sama kakkulautanen kuin teekupeilla on aluslautanen, joten noita lautasia mulla on 14 kpl (tullut ostettua ilmeisesti vielä varmuuden vuoksi pari ylimääräistä). Lautasia käytän jatkuvasti, mutta vähempikin riittäisi. Teekuppeja käytän kun satunnaisesti jotain brittisarjaa katsoessa pitää juoda teetä oikeanlaisesta kupista (= pitää keksimällä keksiä kupeille käyttöä). Kahvikuppeille pitänyt keksiä kaikkea muuta käyttöä, kun ei niistä kahvia kukaan juo. Asun siis yksin, eikä mulla koskaan käy vieraita enkä koskaan järjestä mitään juhlia. Ja kyllä, suunnitelmissa on luopua ylimääräisistä astioista, mutta en ole vielä saanut aikaiseksi.

Lähettäjä: nomadi 
Päivämäärä:   23.5.25 09:30:17

Ylimääräinen talo.