|
Lähettäjä: .
Päivämäärä: 17.5.25 13:53:24
Vuori ja vuorillinen
Suomessa on kaksi eri vuori-sanaa, jotka taipuvat eri tavoin: korkeaa mäkeä yms. tarkoittava vuori, joka taipuu vuori, vuoren; adjektiivi on vuoreton. Merkityksessä ’pukineen tms. sisäpuolta verhoava kangas’ sana vuori on lainaa ruotsista ja taipuu vanhan suosituksen mukaan vuorin, vuoria; adjektiivit ovat vuoriton, vuorillinen. Tässä merkityksessä käytettyä vuori-sanaa taivutetaan kuitenkin yleisesti myös e:llisenä, esimerkiksi ”Sama takki käy ilman vuorta syystakkina ja vuoren kanssa talvitakkina.”
Murteissa on joukko sanoja, jotka taipuvat kahdella tavalla, kuten teeri : teeren tai teerin. Yleiskielessäkin tällaisia sanoja on joitakin, esimerkiksi kasvinnimet alpi ja helpi taipuvat joko alpi : alven tai alpin ja helpi : helven tai helpin.
Suomen kielen lautakunta totesi, että vaikka vuori-sanan i:llinen taivutus on hyvin vakiintunut erikoisalalla mm. käsityöterminä, ei kahtalaisesta taivutustavasta ole yleiskielessä haittaa. Samoin voidaan käyttää rinnakkain johdoksia vuorillinen ja vuorellinen sekä vuoriton ja vuoreton.
|