Lähettäjä: tiku 
Päivämäärä:   16.5.25 18:26:46

Itse en, uskon että kun aivot kuolevat niin ei ole olemassa mitään henkeä/sielua ym vaan se on sitten siinä, loppu. Kaverin kanssa sovittiin, että kun hän kuolee (oli vakavasti sairas) niin antaa jonkun näkyvän merkin (ovikello soi vaikka siellä ei ole ketään, voimakas koputus ym) kuolemasta 8 vuotta ja niin yhtään mitään ei ole tapahtunut, hän on vain pois, ikuisesti.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   16.5.25 18:34:10

Mä en sulje kokonaan pois sitä etteikö kuoleman jälkeen elämä jatku jotenkin, mutta mahdollisesti erilaisessa muodossa.

Lähettäjä: M 
Päivämäärä:   16.5.25 18:59:01

En usko kuoleman jälkeiseen elämään. "Henkeen" eli jonkinlaiseen energiaan kyllä uskon ja että se jatkaa vaellustaan, mutta ilman tietoisuutta.

Lähettäjä: E 
Päivämäärä:   16.5.25 19:17:55

Voi kunpa tietäisitte enemmän. Sielu ei todellakaan kuole vaikka keho kuolee. Keho on todellakin vain tyhjät raamit ilman sielua!

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   16.5.25 19:24:22

Uskon.

Se on tosi vaikeaa ilman mitään fyysistä ruumista liikutella fyysisen maailman esineitä. Yritä aloittaja ajatuksen voimalla nyt soittaa sun ovikelloa. Ei taida onnistua.

En kiellä räyhähenkien olemassaoloa, he ottaa voiman liikuttaa asioita läsnäolevan elävän ihmisen energiasta. Rauhalliset vainajat eivät näin tee.

Ajattele aloittaja että sä lähdet Tampereelle. Puhelinta ei ole eikä postikaan toimi. Miten kertoisit kaverillesi joka on Rovaniemellä että kaikki hyvin ja hengissä ollaan? Eihän se onnistuisi mitenkään. Vaikka molemmat ihan olemassa olette.

Lähettäjä: Tee-se-itse 
Päivämäärä:   16.5.25 19:28:26

Minä en usko että elämä jatkuu tällaisena minuna, mutta sieluni/energiani/miksi kutsutkaan, jatkaa elämäänsä universumissa. Uskon, että voin syntyä siis uudestaankin, mutta en ole enää sama ihminen eikä minulla ole samaa luonnettakaan tai mitään. Uskon sielunsopimukseen myös.

Lähettäjä: vaikeaa 
Päivämäärä:   16.5.25 19:38:16

Hankala juttu. Ei ole todisteita ihan laboratorio-olosuhteissa tapahtuneista henkien/sielujen koputteluista.
Energia ei katoa, se vain muuttaa muotoaan.

Lähettäjä: milli 
Päivämäärä:   16.5.25 19:40:00

Johonkin energian säilymiseen ja jälleensyntymään uskon minäkin. En kuitenkaan siihen että henkilö seuraa maanpäällisiä rakkaitaan tai viettää mukavaa maanpäällisen elämän kaltaista elämää henkimaailmassa.Eli se persoona ja ihminen katoaa kuoltuaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   16.5.25 19:56:33

No tulis sit ees uniin moikkaamaan jos ei fyysisessä maailmassa pysty merkkejä antamaan.

Lähettäjä: hmm 
Päivämäärä:   16.5.25 20:02:57

Voisiko jäädä ns välitilaan? Siinä seuraa elävien touhua ja liikkuu ketterästi ja sujuvasti maan päällä näkymättömänä? Mulle sopisi, en halua minnekään henkimaailmaan.

Lähettäjä: Noname 
Päivämäärä:   16.5.25 20:28:39

on todettu että aivojen aktiivisuus jatkuu n 7 päivää vielä kuoleman jälkeen.
voi kun kaikkea outoa on mitä ei tiedetä.
se mitä kuolemanjälkeinen elämä kenellekkin on on jokaisen oma asia.
totuus on että mikään ei katoa. miten sielu sitten määtitellään? jos mikään ei katoa eli?
ihan sama. mä tiedän et kun mä kuolen, mä tiedän sen jälkeen kaikki. mihin avaruus päättyy, mikä on sielu, ihan kaikki. tiedän että tapaan rakkaani,ei se taivas ole vaan jotain enemmänkin atomi tasolla.
on jo todistettu, mikään ei katoa, muuttaa vain muotoaan.
minä uskon näin.

raamatussa sanotaan että taivas on jokaisen omassa sydämessä. eli taivasta ei ole. sinä teet sen itsellesi sen paratiisin, tai @!#$.
saanotaan että puhtaat nostetaan uudessa tuleisessa. no ei. olet jo nostettu tuhannen mätänemiskaasuina ajat sitten.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   16.5.25 20:29:34

Haluaisin uskoa uudelleensyntymiseen tai vähintään että sielu liikkuu yhdessä luonnon kanssa jotenkin, eikä vaikka haamuna.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   16.5.25 20:34:18

En sinänsä usko esim. taivaaseen ja sellaisiin.
Sitten taas toisaalta uskon henkiin ja "kummituksiin".
Ja sitten toisaalta en usko, että mä kuollessani olen muuta kun matojenruokaa, ja se oli sitten siinä.

En tosiaan tiedä, mihin uskoa, mutta tällä hetkellä toi henkimaailma vetää puoleensä, koska olis kauheen ikävän tuntuista tietää, että se olisi siinä. Mä haluaisin käydä katsomassa, että omaiset on ok. =)

Mut en mä siihen oikeasti usko, kyllä mä uskon, että kun se aivoaalto on viivaa, on myös mun oleminen kaikilla tasoilla ohi.

Lähettäjä: Poppeli 
Päivämäärä:   16.5.25 21:05:39

En usko.
Henki kun pakenee, niin se on spet och slut.

Lähettäjä: E 
Päivämäärä:   17.5.25 09:44:45

Lainatkaapa kirjastosta Dolores Cannonin kirja ''Elämien välissä''. Äänikirjana sitä ei kannata kuunnella (tuskin on tehtykään äänikirjaksi), mutta lukien se on helpompaa ymmärtää.

Sen jälkeen ymmärtää kuoleman ihan eri tavalla. Itse jopa lakkasin kokonaan pelkäämästä kuolemaa luettuani kirjan. Tuli vain hyvin selvä olo siitä, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu. Lue kirja niin sinäkin tiedät! =)

Siinä selitettiin myös kätkytkuolemat ja ylipäänsä lasten kuolemat, se miksi joku syntyy kehitysvammaisena jne jne. Meillä kaikilla on ollut jo monta elämää ennen tätä hetkeä.