Lähettäjä: Zz 
Päivämäärä:   6.5.25 11:17:12

Arvon sennut. Kuinka olette ratkaisseet hevosharrastuksenne, kun olette perustaneet perheen? Kaikkeen ei ole tähän asti ollut varaa, mutta nyt on alettu pikkuhiljaa keskustella oman pienen tallin rakentamisesta lähivuosina. Tai että olisi mahdollista. Enpä sitten kuitenkaan tiedä, vieläkö itseä huvittaa niin paljoa enää harrastaa. Sitä on kadottanut itsensä tässä vuosien aikana, aika kullannut muistot.. Tarkoitan, että nuorena oma hevonen oli henki ja elämä, oman sainkin tai ostin. Nyt tunne on ristiriitainen. Perustuu siis siihen, että elämä on valintoja jota raha ohjaa. Onko teillä kipinä säilynyt hevosiin ja miten olet harrastanut? Joskus näkee omia kotitalleja, sitten muutaman vuoden päästä kiinnostus lopahtaa ja tiloista tulee veneen säilytyspaikka tms.

Lähettäjä: Hmmm..... 
Päivämäärä:   6.5.25 11:49:21

Suomi on jo täynnä noita "pieniä pihatalleja" ja niiden vieressä olevia vinoja pihatarhoja.. sitten ne sotkuiset paikat jäävät juurikin venevajoiksi tai vaihtoehtoisesti ne pienet pihatallit ei riitä vaan ne pienet laitumet ovatkin surkeita pihattoja, että voidaan saada vähän lisää rahaa kun otetaan muidenkin kopukat hoitoon. Ratsastaminen on kuitenkin vain maastohöntsäilyä kun ei ole kunnon puitteita harrastaa enempää ja hetken päästä ne ratsastushepatkin ovat vain siinä pihatossa tönöttäviä seuralaisia niille muiden hevosille. Kierre on valmis: olet sidottuna kotiisi, siihen usein sekasortoiseen ympäristöön, eikä harrastaminen ole muuta kuin hevosten alituista hoitoa ja katsomista ja esim paikan myynti ei ole enää mikään validi vaihtoehto. Sanoisin siis että jos oikea inspis essim ratsastaa iskee niin käy laatutallilla hyvillä hevosilla ratsastamassa jos se on ollut juttusi, vuokraa maastoköpötintä vaikka 1-3krt vko jos se on mieleisempää harrastamista, mutta älä pilaa kotiasia ja kuluta lastesi aikaa ja rahaa ottamalla niitä hevosia kotipihaan jos siihen ei sitä palavaa intohimoa ole !

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   6.5.25 11:51:39

Jos koko hevosharrastuksesta on ollut jo pidempään taukoa ja aiempaa kokemusta tallinpidosta ei ole, onhan tuossa aika raju elämänmuutos. Karu totuus meinaa olla, että ratsastus ja kotitallinpito ovat eri harrastuksia, ja niiden yhdistäminen vaatii aika paljon motivaatiota ja ponnistuksia etenkin lapsiperhearjen ohella. Mutta, silti se on asia mitä ei omalla kohdalla tiedä ellei kokeile.

Tärkeää on, että puitteet ovat kerralla sellaiset missä kaikki aika ja energia ei pala olosuhteiden kanssa taisteluun. Tuhoontuomittu tie on se että tehdään kaikki ensin "vähän sinne päin": pykätään tarhat pikatolpista pellonreunaan, ajatellaan että kantovesi ja otsalampun valo riittää kyllä ensimmäisen talven ja fiksaillaan sitten vähän lisää, että kengittäjä ja ell kyllä hoitavat hevoset ulkona pakkasella.. Ei ole varasto-, säilytys- tai kuivatustilaa, kulkureitit eivät kestä autoa tai traktoria jne. Vaikka ajatus olisi että "kokeillaan" ensin tallinpitoa pienillä investoinneilla - ettei ole niin suurta haittaa jos se elämä ei maistukaan ja tallista tulee joku venevaja - niin juuri tuohon se homma loppuu hyvin nopeaan. Ei omaan käyttöön toimivat ja järkevät tilat mitään miljoonainvestointeja ja kultaisia karsinanovia vaadi, mutta huomattavan panostuksen kuitenkin.

Lähettäjä: Minä Vaan 
Päivämäärä:   6.5.25 11:54:22

Jos tuntuu että huvittaako enää niin ei kannata alkaa mitään tallia rakentamaan. Kotona olevien hevosten sitovuus yksi juttu.

Lähettäjä: .-. 
Päivämäärä:   6.5.25 11:55:01

"Sitä on kadottanut itsensä tässä vuosien aikana, aika kullannut muistot.."

Suosittelen vähän löytämään itseään ja verestämään niitä muistoja ennen kuin lyö lapion maahan.

Millä tavalla harrastat hevosia nyt? Kaipaatko sitä henki-ja-elämä -tunnetta vai sopisiko joku muu tapa harrastaa oman hevosen kanssa?

Lähettäjä: Zz 
Päivämäärä:   6.5.25 12:05:08

Maatilan pidosta on kokemusta ja nuoruudessa/varhaisaikuisuudessa oli omassa pihassa silloinkin. Silloin paikka ei ollut mitenkään hieno, mutta käytännön asiat hoitui. Nyt tietää kyllä, millaisen tallin haluaisi. Mutta se lopullinen motivaatio, pysyykö se, on nyt mietinnässä. Asiaan varmaan tulee vaikuttamaan lasten mahdollinen innostus ratsastukseen, joka nyt kerta viikkoon luontoista.

Lähettäjä: Niin 
Päivämäärä:   6.5.25 12:05:44

Tallinpito on elämäntapa, hyötyliikuntaa ja päivärytmit pysyy säännöllisinä. Kolikolla on aina kääntöpuolensa, toisille se ei sovi. Kokeilemalla elää sitä arkea sen sitten tietää.

Lähettäjä:  
Päivämäärä:   6.5.25 12:43:23

"Enpä sitten kuitenkaan tiedä, vieläkö itseä huvittaa niin paljoa enää harrastaa."

Tässä vastasitkin jo itsellesi. Jos ei ihan tosissaan huvita, niin ei todellakaan kannata. Hevosten pito omassa pihassa on sitovaa, ja jos haluaa ihan kunnolliset fasiliteetit, niin myös kallista. Lapsilla lisäksi usein kaverit on tärkeitä heppaharrastuksessa eli säilyykö innostus, jos joutuu yksinään pimeässä jollain mutaisella pellolla kahlaamaan.

Lähettäjä: ^ 
Päivämäärä:   6.5.25 13:15:38

Ja vaikka itsellä olisi kuinka korkea motivaatio, on hyvä muistaa että kotitallissa hevoset ovat aina koko perheen yhteinen asia - vaikka lapsilla harrastusinto jossain vaiheessa lopahtaisi ja kumppanille kuinka lupaisi kun hommaan lähdetään, että minä kyllä hoidan kaiken. Sitovuus ja aikataulutus ohjaa ihan kaikkien elämää ja vaikeuttaa monia arkielämässä itsestäänselvyytenäkin pidettyjä asioita, oli kyse sitten lasten kuljettamisesta harrastuksiin, extempore leffaan tai ravintolaan menosta perheen kesken, tai viikonloppuretkestä mummolaan. Pidemmistä lomamatkoista puhumattakaan. Hevoset on hoidettava 24/7/365 ja monta kertaa päivässä, sijaishoidon järjestäminen on usein kallista ja hankalaa.

Kotitalli voi jollain logiikalla tuntua "helpommalta" kuin se että hevonen on vieraalla ja lähtee varta vasten harrastamaan tallille monta kertaa viikossa, nehän menevät kotona ns. siinä sivussa, mutta oikeasti työtä on paljon pelkän ratsastuksen lisäksi. Ja jos ratsastaa edes jossain määrin tavoitteellisesti, kotitallille on todella vaikea saada valmentajaa, tai oma kenttä ei välttämättä ole täydessä ratsastuskunnossa läpi talven, jos sen huoltoon ei ole kalustoa ja resursseja - yhtäkkiä ajellaan traileri perässä sieltä kotitallilta maneesille treenaamaan ehkä useitakin kertoja viikossa.

Lähettäjä: eje 
Päivämäärä:   6.5.25 13:22:54

Vaikka olisikin kiva saada hevosia pihaan, niin homman mukavuus tyssää yleensä vaatimattomiin puitteisiin. Kun kaikki on halvalla tehty, ahdasta, ei ole tilaa tehdä mitään, säilyttää tai kuivattaa tavaraa, suojata kuivikkeet ja heinät, joka puolella rapaa, pieni kenttä tai ei kenttää ollenkaan, pienet kuratarhat, jne., niin ei sitä jaksa eikä se mitään anna, kun ei ehdi tehdä hevosten kanssa mitään kun tallinpito on ympärivuorokautinen työleiri ja palkkatöihinkin pitäisi ehtiä, että on varaa pitää hevoset pihassa.

Jos haluaa, että hevosten pitäminen omassa pihassa on mukavaa, niin silloin pitää olla paljon rahaa ja tilaa että hommasta saa mielekästä toimivien puitteiden vuoksi, kun kaikki on helppoa ja ei tarvitse käyttää tallihommiin 20 h vuorokaudessa.

Lisäksi hevosia kannattaa olla useampi, sillä 2 kpl ovat yleensä todella läheisriippuvaisia. 3-4 kpl vaatii sitten jo enemmän tilaa, rahaa ja niin edelleen.

Aika iso ero niillä jotka räpiköivät tallinpidon kanssa olemattomissa puitteissa ja niillä, joilla puitteet on kunnossa. Mutta niissä olemattomissa puitteissa pitävät sanovat, ettei ole varaa parempaan. Loimet kuivatetaan hevosten selässä ja kuivikkeet haetaan henkilöautolla päivän lasti kerrallaan Hankkijalta. Heinää on pihassa yksi iso paali kerrallaan, tarhat pelkkää lantalillua, karsinoiden ja tarhojen siivous ei nappaa kun kottareiden tyhjentäminen traktorin lavalle on niin hankalaa. Talli rempallaan niin, että putket jäätyy ja kentän huolto jää talvelta välistä kun ei ole millä tehdä eikä varaa maksaa naapurille, että tulisi vähän pyörähtämään traktorin kanssa.

Hevosten pito omassa pihassa on paljon muutakin kuin kivaa heppailua, joten jos vähänkään tuntuu, ettei se ehkä nappaakaan, niin älä ala siihen. Käy ennemmin muiden talleilla hoitamassa ja liikuttamassa ja mieti, millaiset puitteet pitäisi olla, että se on kaiken ajan ja rahan arvoista ja onko sinulla varaa siihen. Jos ei ole, niin älä hanki hevosia omaan pihaan.

Lähettäjä: eje 
Päivämäärä:   6.5.25 13:24:49

Lisäksi se, että huonoihin puitteisiin on hankala saada apua ja tuuraajaa, jos itse olet sairas tai reissussa. Toimiviin puitteisiin taas apua saa helpommin, kun sen auttajan ei tarvitse ährätä vaikeimman kautta tuntikausia monta kertaa päivässä vaan lähinnä tsekkaa ja täyttää yms.

Lähettäjä: Muru 
Päivämäärä:   6.5.25 13:41:40

Mä varmaan ostaisin mahdollisimman laadukkaan ja hyvän siirtotallin, jonka saa tarvittaessa myytyä pois ;) Omaa kokemusta ei sinänsä ole, mutta tosiaan valaistus, vesi- ja viemäröintihuolto ja kulkureittien ja tarhojen pohjat on kyllä syytä miettiä kunnolla ja panostaa niihin. Ja kunnollinen kuivatustila. Kosteiden, kuraisten ja haisevien kamojen kanssa ei kyllä mitään lajia kestä kauaa.

Minuakin houkuttelisi kokeilla, mutta erityisesti tykkäisin ajatuksesta, että lähes kaiken voisi tarvittaessa purkaa pois tai ottaa muuhun käyttöön, ja siksi haluaisin siistiä jälkeä mutta en kovin pysyviä rakennelmia.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   6.5.25 22:12:17

Hyvä keskustelu. Vähän itsekin painii samojen asioiden kanssa. Lapsetkin on kerran pieniä.

Lähettäjä: kgnkfg 
Päivämäärä:   6.5.25 22:22:53

Jos halkuat harrastaa ratsastamista, niin käyt ratsastuskoululla tai vuokraat hevosta laadukkallta tallilta. Jos haluat harrastaa tallinpitoa, niin ota hepat kotiin. JOS sulla on paljon rahaa varaa rakentaa kunnon olosuhteet. Köyhän ei kannata ottaa hevosia kotiin.
Ja silloin hevosten pito kotona on sun koko elämä, sen päivätyön lisäksi. Erittäin, erittäin vaikea päästä minnekään edes päiväksi.

Ja ai niin, jos mies ei ole hevosihminen niin avioero on hyvin todennäköinen.

Lähettäjä: maksaa 
Päivämäärä:   6.5.25 23:35:10

Paljonko ensinnäkin hevoselle tulee hintaa?
Sitten kysyisin millaiset kustannukset siitä on kuukaudessa?
Entä hevosen lääkäröinti ja tarkastukset?
Onko vakuutus hevoselle kallis, jos sattuu onnettomuus?
Kauanko hevosen kouluttaminen kestää ja maksaa?
Onko Suomessa hyviä kouluttajia?

Lähettäjä: V 
Päivämäärä:   8.5.25 12:14:26

Sekin varmaan vaikuttaa, millainen on teidän koko perheen tukiverkosto, sukulaiset, naapuriapu jne. Voisitko miettiä, että ostat hevosen puoliksi jonkun kanssa ja toinen tulisi vuokralle teille vaikka itse hoitaen?

Lähettäjä: Zz 
Päivämäärä:   9.5.25 10:00:38

Oma harrastuksen taso olisi tulla pikkuhiljaa paremmaksi ratsastajaksi koulussa, jotta hevonen pysyisi terveenä. Olen huono ratsastaja, hec/heb ja oman elämän tavoite on olla hea ja se on minulle paljon se. Nautin maastoilusta ja kaikesta hevosen hoidosta. Haaveilen pihatosta, jonka hoidossa hyödyntäisin pienkuormaajaa (joka jo on). Ehkä näin pystyy vähän oikomaan tallitöissä ja aikaa jäisi itse hevosille enemmän.

Lähettäjä: T 
Päivämäärä:   9.5.25 10:45:23

Harjoittele hevosen pitoa kuukausi. Kello soimaan 5.30 ja meet tunniksi ulos tekemään aamutallua ja sitten sisälle aamupalalle. Eli oot ulkona aina sillon kun hevosten kans pitäs olla. Lisäät pieniä yllätyksiä eli hevonen karkaa, lievää ähkyä illalla tms. Kengittäjän käynti, ell käynti myös. Liikutuksen ajan oot siellä ulkona ja käyt vaikka kävelyllä sato tai paisto. Kuukaudessa huomaat miten ne hevoset arkeen vaikuttaa.

Lähettäjä: Olivia 
Päivämäärä:   9.5.25 11:55:44

Jos olet epävarma niin sanoisin että elä osta. Meillä on pihassa 3 hevosta enkä koe niiden hoitoa raskaaksi, liikuttaakin ehtii oikein hyvin. MUTTA. Meillä hevoset on miehen kanssa yhteinen harrastus, ja meillä oli silloin hevosten ostovaiheessa varaa tehdä sellaiset puitteet että hoito ja ylläpito on helppoa. Tarhojen ja ajoreittien pohjat tehtiin huolella, ja pihatto ja muut alueet sellaisiksi että joka paikkaan pääsee koneella. Ainoa mikä pitää tehdä käsin, on tarhojen siivous kesällä, talvella ei siivota kuin käytetyimmät alueet koneella, keväällä sitten tarkemmin. Pihatto olkipatjalla, tyhjäys 2 kertaa vuoteen koneella. Lämmitetyt vesiautomaatit, hyvä kuivaushuone ja pesupaikka lämpimällä vedellä lämpimässä tilassa.

Ilman noita en lähtis enää hevosenpitoon. Itsellekin hevoset oli nuorena henki ja elämä, ei haitannut mitkään olosuhteet tai vaivan määrä. Näin nelikymppisenä en enää ihan kaikkea jaksa, vaikka hevoset onkin tärkeitä. Ja ilman miestä en ehkä jaksaisi tätäkään perheen päälle, se tekee pääosin konehommat, lannan ja heinänajon.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   9.5.25 12:22:22

"eikä harrastaminen ole muuta kuin hevosten alituista hoitoa"

Voitko uskoa, että se hevosen hoito voi olla harrastus? Ratsuihmiset on kyllä outoja. Ihan kun hevosista ei muuta saa irti. Jos tosiaan ainoa kiinnostus on ratsastaa, niin tuskin silloin on kiinnostunut siitä mitä sille hevoselle kuuluu loput 23h päivästä. Silloin kannattaa pysyä maneesitallilla.

Mulle se on se elämän suola katsella omia hevosia ikkunasta, kehittää niille omaa pikku pihattotaivasta. Se ratsastus on kirsikka kakun päällä ja tekisin tätä vaikka noista ei ratsuiksi olisi.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   9.5.25 14:06:04

Sanon saman mitä muutkin. Vaikka olisi kahdelle hevoselle talli, panosta varastoon, valaistukseen, kulkureitteihin, kunnollisiin tarhoihin ja lisäksi kenttään niin homma pysyy mielekkäänä ja mukavana.

Silti sanoisin myös, että jos ei ole varma niin ei kannata. Yhden hevosen voi omistaa myös toisten tiloissa, ja ottaa sen vaikka kesäksi kotiin jos on laitumet.