Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.5.25 19:37:24

Muistan että niitä ostettiin kappaleina. Olivatko ne pennin vai 10 penniä?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.5.25 19:39:17

Kissan naaman sai viidellä pennillä, oli salmiakkia.

Lähettäjä: Metris 
Päivämäärä:   3.5.25 19:39:48

Mun lapsuudessani 10 penniä oli halvimmat, oon syntynyt 79.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   3.5.25 19:40:22

Mun lapsuudessa oli kymmenen- ja kahdenkymmenen pennin irtokarkkeja. Ja isot maksoi 50 penniä. Hinta riippui karkin koosta. Viiden markan viikkorahalla sai ison pussillisen. Saattoi olla jotain viiden pennin karkkejakin.

Lähettäjä: 1980 
Päivämäärä:   3.5.25 19:59:23

Omalla kyllä oli pieni kauppa, missä irtokarkit oli lasipurkeissa. Piti pyytää yksitellen ne ja kauppias laittoi ne paperipussiin. 5 penniä oli tosiaan halvimmat, tarkkaan sai laskea mitä pystyi. Markalla kaikkea sekaisin :D

Lähettäjä: X 
Päivämäärä:   3.5.25 20:04:11

Useimmat olivat 10-20 p ja jotkut isot taisi olla jopa 50 p. Tämä siis n. 1990-1992.

Lähettäjä: Heh 
Päivämäärä:   3.5.25 20:06:09

Oukkidoukit maksoivat 50 penniä. Parilla markalla sai jo paljon irtokarkkeja, pussi koottiin kymmenen ja 20 pennin karkeista.

Lähettäjä: Reiska 
Päivämäärä:   3.5.25 20:10:41

Nalle karkkeja sai penkillä aikoinaan.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   3.5.25 20:10:42

Mä ostin alle kouluikäisenä pennin nalleja.

Ala-asteikäisenä merkkarit olivat 10 penniä kappale, ja sellaiset paperipäällysteiset hedelmäkarkit (kirput?) 5 penniä.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   3.5.25 20:13:53

Muistelen että joskus 2000-luvun alussa taisi olla 4 euron kilohinnalla, tai ehkä oli joku tarjous? Nykyisistä hinnoista en tiedä kun en ikinä osta irtokarkkeja.

Lähettäjä: 1978 
Päivämäärä:   3.5.25 20:17:00

Viidellä pennillä sai jotain vielä kun olin 6-7v. Siitä eteenpäin oli 10 pennistä kyllä aika järjestään. Muistan kun meilläkin päin oli taajamassa kaksikin kioskia, tosi lähekkäin toisiaan ja kummassakin myytiin irtokarkkeja. Toisen kioskin myyjä otti sormineen niitä karkkeja niistä isoista lasipurkeista.. sitten siirtyi kyllä tavalliseen lusikkaan :D Ei haitannut meitä penskoja.

Lähettäjä: Annie 
Päivämäärä:   3.5.25 20:23:30

60-luvulla oli pennin nalleja. Olisipa niitä vieläkin, maksaisin melkein mitä vaan.
Jotain muita karkkeja sai viidellä pennillä 2 kpl.

Irtokarkkeja ostettiin kioskilta, niitä ei ollut kaupoissa.

Lähettäjä: Sunika 
Päivämäärä:   3.5.25 20:26:46

5-50 penniä koosta riippuen. Niitä ostettiin kioskilta tai yhdestä kaupasta sanomalla että viidelläkymmenellä pennillä noita ja markalla noita jne. viisattiin vain sormella. Toki voitiin sanoa nimeltä jos tiesi nimen tai värillä. Kaupassa oli vanhempi mies myymässä ja saattoi mennä kesken oston sekaisin ja kippasi karkit pussista pois ja alkoi laskea uudestaan.

2000 luvun alussa oli välillä tarjouksessa alle 4 euroa kilo.

Lähettäjä: xx 
Päivämäärä:   3.5.25 20:36:05

70-luvulla 5 penniä nallekarkit, 10 penniä muut karkit.

Lähettäjä: H 
Päivämäärä:   3.5.25 20:59:08

Jos oli valmiita pusseja, niin 5 markan pusseina myytiin.

Lähettäjä: :) 
Päivämäärä:   3.5.25 21:04:19

Osoitettiin sormella niitä astioita että kuinka monta mitäkin ja samalla piti laskea mihin rahat riittää.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.5.25 21:48:08

"Markalla merkkareita"

Oi aikoja.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   4.5.25 10:48:19

Mä oon syntynyt 91 ja on mielikuva että lapsena ei ostettu koskaan irtokarkkeja kun ne oli muka kalliita. Vanhemmat osti sit karkkipussin ennemmin..

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   4.5.25 10:53:37

Pennillä sai ainakin sellaisia pieniä pyöreitä hedelmäkarkkeja läpinäkyvällä muovikääreellä

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   4.5.25 10:57:56

"Mä oon syntynyt 91 ja on mielikuva että lapsena ei ostettu koskaan irtokarkkeja kun ne oli muka kalliita. Vanhemmat osti sit karkkipussin ennemmin.."

Jännä, miten pari vuotta vaikuttaa. Olen syntynyt -89 ja muistan molemmat. Ihan pikkulapsina mentiin aina lähikiskalle ostamaan irtokarkkeja ja pienellä rahalla sai ison pussin. Mutta sitten jo siinä lapsuuden aikana nämä väheni niin, että oli vaikea enää löytää vanhanajan karkkikioskeja ja sitten irtokarkit ostettiin Makuunista ja siellä todellakin irtokarkit oli kalliita.

Lähettäjä: -71 
Päivämäärä:   4.5.25 11:03:00

.: ne oli niitä kovia karkkeja, eikö?

Markkarit, hedelmämerkkarit, salmiakkipommi, sitruunapommi, mansikkapommi... Viisi penniä oli mun lapsuudessa halvimmat karkit, en ainakaan muista pennin karkkeja.

Muistatteko, kun 80-luulla tule ne smurffikarkit vai oliko ne purkkia? Oliko niissä mukana keräilykuva vai oliko käärepaperi jokainen erilainen, mutta muistan, kun ojan pohjia myöten nuohottiin, kun etsittiin sellaista smurffikuvaa, mitä ei vielä kokoelmissa ollut :D

Lähettäjä: jahas 
Päivämäärä:   4.5.25 11:16:34

10 penniä maksoi irtokarkit mun lapsuudessa. Kaverit kertoi ostaneensa pennin nallekarkkeja ja ilmeisesti jotkut kiskat niitä myös myi kun niistä niin moni puhuu :D Ei kuitenkaan löytynyt pennin karkkeja minun lähiöstä. Lapsena yksi tai kaksi karkkia itse ostettuna oli enemmän kuin tarpeeksi ja maistui paremmalta kuin mikään. Karkkia ei syöty joka päivä, ei todellakaan. Tikkarit oli edullisia, parhaat tais olla ne halvan salmiakki- ja kolatikkarit.

Joskus myöhemmin tuli syötyä paljon Patu-saömiakkipatukoita (sitä suolan määrää!) ja black Petejä, sitkeää salmiakkitoffeeta oranssissa kääreessä. Ei nuokaan paljoa maksaneet. Joskus kävi tuuri ja osui kohdalle jättipotti eli Patu jossa oli erityisen paljon sitä salmiakkijauhoa ;CP

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   4.5.25 11:20:17

Meillä oli valmiina kolmen markan pussi ja viiden markan pussi.

Nykyaikana ei varmaan riittäisi enää myyjän tai asiakkaan kärsivällisyys siihen, että lapsi luukulla kertoo, että kolme merkkaria ja neljä nallekarkkia. Silloin se oli kuitenkin ihan luonnollista. Kulttuuri on muuttunut ja ihmisten kärsivällisyys kadonnut.

Lähettäjä: Muija 
Päivämäärä:   4.5.25 11:24:01

Viidellä pennillä sai ihania pieniä salmiakkikenkiä! Sanoin niitä hikisiks kengiks, vähän sellasilta voimakkailta ne maistui!

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   4.5.25 12:19:49

-71, juu ne pennin hedelmäkarkit oli kovia

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   4.5.25 13:40:16

Oon syntynyt -73 ja ostin irttareita 80-luvulla, ehkä varsinkin vuosina -83-85. Silloin jotkut ihan snadit irtokarkit oli 5p, mutta monet pienet 10p. Isommat irttarit oli 20-25p. Sain äidiltä vitosen ja ostin pääsääntöisesti noita kymmenen pennin irtokarkkeja, pari markkaa meni sit 20-25p karkkeihin. Aina tuli pussillisesta huono olo…

Lähettäjä: -71 
Päivämäärä:   4.5.25 14:15:28

Jos ei ollut rahaa karkkiin, minä marssin pankkiin ja nostin tililtäni markan :D Tätä sattui muutaman kerran, eli tasan niin kauan, kunnes vanhempani saivat asiasta vihiä.

Lollipop-tikkarit oli hyvä!

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   4.5.25 14:21:23

5-10 penniä kappaleelta oli halvimmat. Jotkut tosi isot taisi olla 50 penniä? Vieläkin ihmetyttää, miten kärsivällisesti Leppävaaran uimahallin kanttiinissa nämä jaksettiin laskea ja pienikin lapsi oppi siinä samalla miettimään valintojaan ja rahan arvoa. Kymmenen pistettä niille myyjille - tämä on selkeä aikalaiskokemus, jota ei nykypäivän lapset saa.

Lähettäjä: t 
Päivämäärä:   4.5.25 14:33:44

Niin kuin joku yllä kirjoittikin, oi niitä aikoja, nuoruuden. Lähikiskalla kattava irtokarkkivalikoima.
Partiolaiset(kovahko salmiakkikarkki kääreessä jossa lierihattupäisen pojan kuva) 5penniä, salmiakkimerkkarit muistaani 10 penniä mutta ne olivatkin isoja, hedelmämerkkareita en ostanut oli pahoja, salmiakki ja sitruunapommit, oli hyviä kun laittoi molemmat yhtäaikaa suuhun...nallekarkit 5p., pienet kovat hedelmäkarkit kirkkaassa paperissa jossa pisteitä 5p., kalliita 20 ja 50 pennin karkkejakin oli mutta niitä ei ostettu, viiden markan viikkorahalla sai ison pussin 5 ja 10 pennin karssuja, mutta sillä olikin sitten pärjättävä pitkään.
Ratsastustunnilta kun tultiin niin aina jos vain oli yhtään kolikoita taskun pohjalla, kiskan kautta kotiin, tiistaisin ja torstaisin oli ratsastustunti, maksoi 5 markkaa, armeijan talleilla, yksityistallilla olisi ollut 20markkaa, jonne olisi ollut matkaakin n.10km, armeijan talleille vajaa kilsa. 14 - 18 vuotiaana kävin ratsastamassa ja sieltä peruja hevosen käsittelytaito joka kantanut tänne lähes kuusikymppiseen, siellä ei kukaan satuloinut valmiiksi, auttanut selkään, pitänyt hevosta paikoillaan jne. Pakkasraja talvella -20 (jota kytättiin viimeiseen asti, ettei vain olisi tuntia peruttu) ja hevosia 10-15 yhtä aikaa tunneilla, maastot kesti kaksi tuntia, iso kenttä jossa hypättiin esteitä yms. Hienot muistot jäi niin irtokarkeista kuin ratsastusharrastuksen alkuvuosistakin.

Lähettäjä: Tavis 
Päivämäärä:   4.5.25 14:45:49

"pienikin lapsi oppi siinä samalla miettimään valintojaan ja rahan arvoa"

Niin totta! Muistan kuinka joskus optimoitiin valintoja eri hintaisten karkkien välillä. Että oliko parempi ostaa koko rahalla monta pientä karkkia, vai yksi iso ja ehkä pari tosi pientä. Piti päättää tavoitteliko määrää vai laatua.

Sitten myöhemmin samaa oppia pystyi soveltamaan ratsastusleireillä leirikioskiostoksiin. Tietty rahasumma piti riittää koko viikoksi tai kahdeksi, joten tarkkaan oli laskettava, paljonko heti alussa jouti kuluttaa ja mitä kannatti ostaa.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   4.5.25 14:49:24

Tavis, ehkä tästä syystä osa oppi taitavammaksi rahankäyttäjiksi. En koskaan ole ollut pihistelijä, mutta puntaroin sitä, mikä kannattaa ja mikä ei. Samalla tavalla jo lapsena mietittiin, korvaako laatu määrän vai ei. Alle kouluikäinenkin pystyy tähän, kun raamit on annettu selvästi.

Lähettäjä: äm 
Päivämäärä:   4.5.25 14:55:04

10 penniä ainakin pienimmät, olisiko isoimmat olleet sitten 50 penniä, en muista. Ja tosiaan kioskilta ostettiin niin, että karkit oli numeroiduissa lasipurkeissa ja sitten pyydettiin "markalla ykköstä, kahdella markalla ysiä ja 50 pennillä kolmosta", ja myyjä kauhoi karkit pussiin. Joskus kavereiden kanssa tyhjennettiin karkinhimoissa säästöpossut ja karkit ostettiin kahdella kourallisella 10-pennisiä, joita myyjä ei aina jaksanut edes laskea, vaan luotti siihen, että summa on oikea.

Olen syntynyt -88.

Lähettäjä: … 
Päivämäärä:   4.5.25 15:51:19

”salmiakki ja sitruunapommit, oli hyviä kun laittoi molemmat yhtäaikaa suuhun...”

Oih, tämä! Tai sitten merkkari ja sitruunapommi.

Hintoja en muista, mutta yksittäin irtokarkkeja ostettiin ja tosiaan kioskilta, ei kaupoista. Niissä oli usein sellainen grillin sivumaku.

Lähettäjä: M 
Päivämäärä:   4.5.25 16:02:15

Mun suosikkeja oli senmoset banaani- ja mansikkairttarit joitten sisällä oli sitkeää valkosta vaahtoa. 20 penniä kappale mutta hintansa väärtejä!

Kaupoista kaipaan suklaapatukoita joissa oli banaani- tai mansikkatahmaa täytteenä. Olikohan ne Pandan? Miksi kaikkien hyvien valmistus lopetetaan.

Lähettäjä: ö 
Päivämäärä:   4.5.25 16:38:36

viiden pennin oli ihan lapsena, ja sitten teinimpänä 10p, pienenä oli myös pennin karkkeja kiskalla, mutta ne oli niitä papukaija-pectuksia? eli ei hyviä.
kerran sain serkulta tonttulakillisen niitä kovia pyöreitä läpinäkyvässä paperissa, sanottiin niitä viiden pennin pieruiksi.

Lähettäjä: fart 
Päivämäärä:   5.5.25 11:47:11

80-luvun puolessa välissä, mun muistaakseni suurin osa oli 10p ja isommat 20p. Joku nallekarkki tai muu pieni saattoi olla 5p mutta noita 5p karkkeja ei usein ollut. Oulun suunnalta omat muistoni :)