Lähettäjä: ffp 
Päivämäärä:   2.5.25 17:03:58

kaveruuden/ystävyyden?

Lähettäjä: Tiina 
Päivämäärä:   2.5.25 17:27:09

Hyvänä pitämäni ystävä kertoi minusta asioita muualle jotka olin luottamuksella kertonut hänelle.
Ylipäätään en halua että minulle juorutaan ja arvostellaan muiden ihmisten juttuja, ihmisten keitä en juuri tunne edes.. tuollainen juorumylly ei ole ystävä kenellekään.
Lisäksi manipulointi on helppo tunnistaa, juoruileva, tuomitseva ja arvosteleva ihminen on tyhmä. Eikä ystävyyden arvoinen.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   2.5.25 17:30:10

Kateellisuuden aiheuttaman asiattoman käytöksen vuoksi.

Lähettäjä: Liisa 
Päivämäärä:   2.5.25 17:39:40

Kaksinaamaisuus. Selän takana puhui passaa ja silloin kuin tapasin nykyisen mieheni, niin hän oli mieheni kaveri. No valehteli asioita minusta hänelle ja hänestä minulle. Esim. Että on varattu, vaikkei ollut. Yritti tehdä kaikkensa, ettei me päästä kahdestaan näkemään. Tiesi, että olin mennyt hänen luokse ja ryntäsi sinnekkin yhtäkkiä tenttaamaan kauanko siellä kerkesin olla. En jaksa edes kaikkea kertoa , mutta melko epävakaa persoona.

Lähettäjä: Lady D 
Päivämäärä:   2.5.25 17:52:53

Olen siinä hilkulla, että irtisanonko pitkäaikaisen ystävyyteni. Ainakin olen jo etääntynyt.

Ystäväni on hyvin dominoiva henkilö ja haluaisi aina puuttua elämääni ja valintoihini. On kateellinen (itse sanonut näin), ja mustasukkainen, jos vietän aikaa muiden ystävieni kanssa. Takertuu helposti, jos pidän yhteyttä.

Tuntuu, etten voi hengittää vapaasti tässä ystävyyssuhteessa. Olen isomman henkisen muutoksen kynnyksellä ja vanha ei enää palvele uutta.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   2.5.25 17:55:49

Kaveri 1. Oltiin 6v ystäviä ja meillä oli sama harrastuskaveriporukka. Jatkuva valehtelu kaikesta. Nyt jälkeenpäin tajunnut että patologinen valehtelija. Valehteli pienistä turhista kuin myös vakavista asioista esim. tinder mies yritti huumata ja raiskata ja kaveri katkaisi sit välit tähän ja siitä miehestä tuli kaveriporukan vitsi. Monta vuotta myöhemmin kaveri kysyi saako tuoda toisen kaverinsa tapahtumaan mukaan. Tajusin samalla sekunnilla kun näin hänet, että tämä mies oli se tinder mies. Mies oli kohtelias ja kiva. Kysyin sitten kaverilta mistä tuntee tämän niin keksi oman tarinan ja oletti vissiin että unohdin miltä hänen naama näytti. Oli siis koko ajan kontaktissa tämän miehen kanssa ja kavereita. Todella vakavia valheita existään, nyksistään, vanhemmistaan, pomoistaan jne. Milloin ajoi poliisia karkuun ja onnistui siinä (toistuvasti) ja milloin haistatellut poliisille ja poliisi "ei uskaltanut tehdä mitään". Joka ilta tuli aina joku valhe. Kontaktit löin sitten vasta kun kuulin muualta että oli musta valehdellut todella vakavia syytöksiä, vielä ihmiselle joka tunsi minut ja tiesi etten sellasta tekisi.

Kaveri 2. Oma mielenterveys ei kestänyt enää. Tämä kaveri oli todella kiva, ystävällinen ja unelma kaveri muutoin mutta käytti jatkuvasti minua terapeuttina. Vuodesta toiseen joskus monta kertaa päivässä. Hänen elämä oli vielä verrattain hyvää, ei traumoja, hyvät tulot, hyvät suhteet vanhempiin, hyvä ammatti, löytyy lemmikkiä jne. Oli kuitenkin arka tekemään uusia juttuja josta sitten purkautui minulle mutta semmosella oudolla asenteella että koko maailma tippuu hartioille ja mistään ei tuu mitään eikä voikkaan ja jäi vellomaan tähän moneksi tunniksi. Sit seuraavana päivänä uskalsikin ja kaikki meni hyvin. Tätä kun toistuu joka päivä niin alkoi oma mielenterveys kans kärsimään. Ne terapia keskustelut saattoi jatkua tuntikausia joka vei multa myös tosi paljon vapaa-aikaa. Tämä oli kans syy miksi hän helposti kadotti kavereita tutustumisvaiheessa sillä jotenkin ajatteli että ongelmista voi koko ajan valittaa muille rasittamatta heitä ja usein ihmisiä jolla ei ollut yhtä hyvä elämäntilanne. Sit jos asiat oli liian hyvin niin oli keksinyt jotain omia tarinahahmoja josta tykkäsi kirjoittaa satuja jne. Jos näillä tarinahahmoilla meni huonosti niin hänen päivänsä oli kans pilattu ja tuli mulle avautumaan siitä tunneiksi kun elämä on niin kurjaa. Jossain vaiheessa mulla naksahti ja katkaisin kontaktit.

Lähettäjä: Oä 
Päivämäärä:   2.5.25 17:59:36

Rolli pomolle asiattomuuksia.. kertoi että työkaverit puhuneet niin musta. Toisen poistin fb kamuista kun oli liian ykspuolista yhteydenpitoa

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   2.5.25 18:07:02

"Lähettäjä.

Päivämäärä2.5.25 17:55:49

Kaveri 1. Oltiin 6v ystäviä ja meillä oli sama harrastuskaveriporukka. Jatkuva valehtelu kaikesta. Nyt jälkeenpäin tajunnut että patologinen valehtelija. "

Olikohan meillä sama kaveri... Alkoi olla välillä niin sakeita juttuja, että lopulta sanoin suoraan, etten usko. Hän katkoi sitten dramaattisesti välit.
Milloin oli tatuointia, jota näyttämällä saisi kidnappaajat perääntymään, seuraavaksi oli hankkimanssa ensimmäistä tatuointiaan. Oli kuuluisat vanhemmat, milloin mistäkin syystä, jopa mahdottomista asioista.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   2.5.25 18:37:46

Alkoholisti joka käyttäytyi todella törkeästi sekä minua että läheisiäni kohtaan ja kävi loppupeleissä suorastaan vaaralliseksi (delirium tremens, uhkasi sytyttää kämppänsä tuleen jne.) Se taitaakin olla ainoa kaveri elämän varrella johon olen oikeasti katkonut välit, joidenkin ystävyyksien olen toki antanut tahallani hiipua mutta se on vähän eri asia.

Lähettäjä: Noppa 
Päivämäärä:   2.5.25 18:52:21

Lapsena jäi yksi kaveri, kun hän oli sellainen, että veti herneen nenään ihan joka asiasta ja suuttui kaikesta niin verisesti, että ei enää huvittanut tavata. Siis suuttui tyyliin, jos huomautti jos hän yritti vaikka huijata lautapelissä ja meni vessaan mököttämään ja soittelemaan vanhemmilleen, että hakevat pois vaikka olisi ollut jäämässä yöksi. Teki ikävät temput myös, kun isäni kuoli ja olin arvatenkin todella maassa tästä. Oltiin sitten sovittu, että menen hänen perheensä luokse muutamaksi päiväksi (asuttiin eri kaupungeissa) ja odotin tosi innolla tätä varmaan viikkoja. Edellisenä iltana hänen äitinsä soitti, että ei sovikaan, kun tällä kaverilla on jalkapallotreenejä ja haluaa mennä niihin. Soitin kaverilleni, ja ehdotin että voinhan minä tulla mukaan katsomaan niitä, mutta hän ei halunnut, että tulen ollenkaan.

Yksi oli aikuisiällä. Minulla oli henkisesti raskasta sairastelevan hevosen kanssa ja oman terveyden kanssa myös ongelmaa, elämä oli muutenkin liian raskasta täyspäiväisen opiskelun, työn, tallivuorojen ja hevosen kanssa pärjäämisen kanssa. Tämä kaveri halusi aina "viettää kivaa iltaa" ja odotin näitä kovasti aina. Ja melkein aina perui tai unohti. Kerran ei vastannut viesteihini yli päivään, kun oli tarkoitus nähdä. Huolestuin tietenkin, että on sattunut jotain ja suutuin tosissani, kun selitys olikin "oho nukahdin ja unohdin sit" vaikka oli itse oikein halunnut järkätä illan piristääkseni mieltäni.

Ja kolmas oli ihan kiva kaveri pitkältä ajalta, mutta hänestä tuli usein ihan liian intensiivinen ja halusi olla joka päivä tekemisissä. Meillä ei ollut mitään yhteistä ja oltiin hyvin erilaisia persoonia muutenkin, niin koin tämän hyvin raskaaksi. Itse joutui esittämään niin paljon, että kiinnostaisi ja kohteliaisuuttani sitten olin tekemisissä vaikkei jaksaisi. Monta kertaa sanoin asiasta, mutta aina hetken päästä sama juttu toistui.

Lähettäjä: whi 
Päivämäärä:   2.5.25 19:04:40

Mä just mietin, että katkasenko välit yhteen kaveriini, joka valehtelee lähes kaikesta eikä myönnä mitään sanomisiaan tai tekemisiään jne.. Ja on mulle velkaa taas, eikä suostu maksamaan velkojaan ilman keksittyjä juttuja(mutta esim mun isosiskolle maksoi, ovat siis naapureita.)

Lähettäjä: Veeras 
Päivämäärä:   2.5.25 19:55:39

Oon valehtelun takia pistänyt välit poikki kokonaan. Valehteli aivan kaikesta eikä myöntänyt edes kun jäi kiinni yleensä.

Yhden kanssa siksi, kun oli aivan mahdoton draamailija ja sillä draamailullaan haki huomiota (ihan aikuinen ihminen siis). Suuttui tosi verisesti kun tajusi, etten ole kaikesta samaa mieltä enkä hypi hänen pillin mukaan. Ei tullut ikävä.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   2.5.25 20:59:05

Hänen asiansa meni aina minun asioiden yli. Kun minun puolisoni oli sairaalassa, hän kertoi pitkän kertomuksen siitä kun hänen isoäitinsä oli sairaalassa ja minä lohdutin häntä. Kun hän jäi työttömäksi olin hänen tukenaan, mutta kun minä jäin työttömäksi, niin hänellä palasi muistot pintaan ja jouduin olemaan hänen tukenaan. Isoissa ja pienissä asioissa hänen asiansa oli aina etusijalla. Lopulta en enää jaksanu, vaikka tiesin ettei hän tee sitä ilkeyttään.

Lähettäjä: hmm 
Päivämäärä:   3.5.25 10:20:14

Olen oikeastaan katkaissut välit vain sellaisiin joiden huomasin käyttävän mun ystävyyttä jotenkin hyväkseen. Eli mulle soitettiin aina kun tarvittiin jotain, tai kun mun kautta oli mahdollista saada yhteys johonkin henkilöön jonka tunsin. Aluksi aina lähdin sinisilmäisenä mukaan kun oli tietysti mairittelevaa kun mua huomioitiin ja mun kanssa haluttiin viettää aikaa, mutta ei yleensä mennyt kauaa kun sieltä nurkan takaa tuli joku ihan yllättävä tarve, ja kappas, mä olin se joka pystyi asiassa auttamaan. Sitten kun asia oli hoidettu, mut ghostattiin ihan täysin. Aika selvää oli että ystävyydestä ei ollut kyse, kun mun avunpyyntöihin yleensä vastattiin sitten aina "en tiedä, ei pysty, en ehdi.."

Lähettäjä: qwerty 
Päivämäärä:   3.5.25 10:29:37

Oon katkaissut välit mm valehtelun takia, itsekkyyden takia jne. En jaksa tyyppejä jotka jatkuvasti puhuvat omista jutuistaan eivätkä ole kiinnostuneita yhtään mun jutuista. Ja yhden suhteen mietin lopullista iraantumista kun "ystävyys" niin toispuolleista, en jaksa olla terapeutti. Ja meillä iso välimatka, ei tuu koskaan käymään ja kun ehdotin että tulisin oman koiran kanssa käymään (hän on koiraihminen) niin ilmoitti ettei kenenkään koirat saa tulla hänen tontilleen, kun joskus voi käydä allerginen ihminen kylässä ja koska hän ei saanut mennä koskaan kylään omien koiriensa kanssa kenellekkään. No hänellä oli 2 todella isoa koiraa jotka kuolas eivätkä olleet koskaan ollut taajama-alueella

Lähettäjä: Lunni 
Päivämäärä:   3.5.25 10:39:45

En jaksanut roikkumista minussa. Olin hänen ainoa kaverinsa täällä puolen maata. Oli jo vuosia asunut täällä etelässä, mutta olin ainoa kaverinsa. Joka päivä halusi nähdä ja valitti, kun en siihen suostunut. Olin 20-v. silloin ja jätin hänet tekstarilla:D En nykyään viestillä tekisi, mut olin junnu. Tottakai hän soitti perään itku-ulinan siitä shokissa siitä, että minä olen hän ainoa kaverinsa (Kumma juttu, mistähän johtui? Kuka jaksaa roikkujaa?) että en voi häntä jättää.

Valtava keveys laskeutui sieluuni hänen jättämisensä jälkeen.

Lähettäjä: -.- 
Päivämäärä:   3.5.25 10:46:37

Kun mun apu kelpaa vuosikaudet, olen majoittanut kotiini, ollut henkisenä tukena ja turvana 24/7 ja sitten kun minä olisin tarvinnut edes kuuntelijaa ja olkapäätä mitä vasten itkeä kun menetin läheisen ihmisen niin sitten ei ollut aikaa minulle.
Kaksi tällaista hyväksikäyttäjää, ollaan fb-kavereita mutta en ikinä kommentoi tai tykkää heidän julkaisuistaan. Painukoon jorpakkoon mun puolesta.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.5.25 11:09:26

Pahan puhuminen selkäni takana lopetti yhden ystävyyden. Edessäpäin kaikki oli hyvin. En pelaa sosiaalisia pelejä ja olen ehdottoman lojaali ystäviäni kohtaan, odotan vastavuoroisesti samaa. Jos on jotain hampaankolossa, se selvitetään suoraan kahden kesken.

Olen myös poistanut elämästäni pari ihmistä, jotka puhuvat loputtomasti itsestään. Ihan kuin olisi ollut jonkin shown yleisönä. Loppumatonta monologia omista tekemisistä ja mielenkiinnonkohteista. Jos yritti sanoa jotain väliin, niin puhuivat päälle, jos aloitti uuden keskustelun, saivat sen käännettyä itseensä parissa lauseessa, ja monologi jatkui...

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.5.25 13:09:14

Parhaan ystäväni poikaystävä käyttäytyi minua kohtaan väkivaltaisesti, eikä ystäväni puolustanut minua mitenkään. Luottamus katosi.

Vähän kurja oli kuulla vuosien päästä miten pahasti hän on saanut tältä poikaystävältä turpaansa.

Lähettäjä: Metris 
Päivämäärä:   3.5.25 13:30:49

Tämä:

"Olen oikeastaan katkaissut välit vain sellaisiin joiden huomasin käyttävän mun ystävyyttä jotenkin hyväkseen. Eli mulle soitettiin aina kun tarvittiin jotain, tai kun mun kautta oli mahdollista saada yhteys johonkin henkilöön jonka tunsin. Aluksi aina lähdin sinisilmäisenä mukaan kun oli tietysti mairittelevaa kun mua huomioitiin ja mun kanssa haluttiin viettää aikaa, mutta ei yleensä mennyt kauaa kun sieltä nurkan takaa tuli joku ihan yllättävä tarve, ja kappas, mä olin se joka pystyi asiassa auttamaan. Sitten kun asia oli hoidettu, mut ghostattiin ihan täysin. Aika selvää oli että ystävyydestä ei ollut kyse, kun mun avunpyyntöihin yleensä vastattiin sitten aina "en tiedä, ei pysty, en ehdi.." "

Lähettäjä: ++ 
Päivämäärä:   3.5.25 15:08:04

Viihdyn oman perheeni kanssa, ja vuosien varrella olen karsinut ystäviäni…

Käyn monta kertaa viikossa tallilla ja ikääntyneet vanhemmat tarvitsevat apuani, joten ystäville ei oikein jää aikaa. Ja sitä vähäistä aikaa en halua käyttää ihmisten kanssa, joiden seurassa en oikein viihdy.

Olen karsinut vinkujia, terapeuttia hakevia, ja … tylsiä ihmisiä. Anteeksi vaan, mutta jos ei löydy luontevasti keskusteltavaa, niin ajan hukkaa mielestäni.

Ystävien kanssa kuljetaan eri pituisia matkoja.

Lähettäjä: Minä 
Päivämäärä:   4.5.25 00:40:25

Negatiivisuuden. En enää jaksanut kuunnella, miten vika oli aina kaikissa muissa.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   4.5.25 01:13:16

Ainoastaan yhden kanssa on katkenneet välit sillä tavalla ettei olla ns. jääty hyviin väleihin. Jonkun verran on ollut ystäviä elämän varrella joiden kanssa välit ovat luonnostaan hiljenneet, mutta jos tulisivat vastaan niin ilman muuta tervehtisin ja kysyisin kuulumisia, ei siis mitään kaunaa, tms. Tämän yhden kanssa en välitä olla enää missään tekemisissä.

Luulin että olimme hyviä kavereita, kutsuin hänet mökilleni, kuskasin yöllä päivystykseen, odotin siellä ja vein kotiin, maksoin ostokset kaupassa enkä ikinä pyytänyt mitään takaisin koska tiesin että hänellä on rahasta tiukkaa. Sitten eräissä illanistujaisissa kun muut olivat jo lähteneet, alkoi aivan yhtäkkiä haukkumaan minua. Luulin aluksi että kyseessä on joku läppä, tyyliin "sulla on aivan paskat jutut mutta oot hyvä tyyppi", mutta kun se vain jatkui ja jatkui niin tajusin että hänhän vihaa minua. Oikein ylpeänä lesoili miten on puhunut minusta paskaa ympäri kaupunkia ja kuulemma kaikki vihaavat minua, lisäksi uhkaili hakkaavansa minut.

No, tietenkään ei itse muistanut tuosta mitään ja minä en jostain syystä tohtinut ottaa asiaa esille, kun pelkäsin että muut kaveriporukan jäsenet eivät usko minua ja menevät hänen "puolelleen". Sitten myöhemmin meillä tuli sanaharkkaa ja otin esille mitä tuona iltana oli tapahtunut, ja siinä meni välit lopullisesti. Ei kyllä haittaa yhtään, surettaa vain että menetin myös muut kaveriporukan jäsenet.

Tämä ihminen oli siis sellainen että hänellä oli jatkuvasti ongelmia kaikkien kanssa. Kaverit vaihtui tiuhaan, aina oli uusi bestis josta myöhemmin puhui pahaa. Kaikki vuokranantajat ja Kelan työntekijät olivat kusipäitä. Ja työkaverit idiootteja, kuulemma kiroili heille töissä. Ja sitten lisäksi hän oli sellainen että tietyllä mielialalla ollessaan loukkaantui kaikesta. Oikeasti saattoi käydä niin että jos hän sanoi että jalkoja särkee, ja itse vastaan että mullakin särkee päätä, niin suuttui että mitä vittuilua tuo taas on. Ja sitten marisi kun on niin herkkä ja lukee rivien välistä.

Ei ole yhtään ikävä tätä henkilöä.

Lähettäjä: : 
Päivämäärä:   4.5.25 01:39:05

Negatiivisuus täälläkin. Kaikki oli aina huonosti. Työt oli syvältä, ei löydy kumppania, kaikki ihmiset ovat prseestä, ei ole kavereita, väsyttää, vtuttaa, pierettää...... En jaksanut enää kuunnella sitä ainaista valittamista. Eikä niille huonosti olleille asioille tietenkään voinut tehdä mitään. Ehei, kun paljon kivempaa jäädä tuleen makaamaan ja valittamaan.

Pari kaveria jäi matkasta kun osoittautuivat molemmat aivan psykoottisiksi. Hirveä draama päällä ihan jatkuvasti! Joka suuntaan olivat riidoissa kaikkien kanssa vuoronperään. Juorusivat ja puhuivat pahaa kaikista. Kävi mielessä että mitähän minusta puhuvat kun en ole paikalla kuulemassa. Jos mitään draamaa ei ollut, niin sitä revittiin sitten vaikka tyhjästä. Aivan sekopäistä touhua. Ihmisten stalkkaaminen ja haukkumaviestien jatkuva lähettäminen oli näille ihan arkipäivää. En ehtinyt näitä kovin kauaa tuntemaan kun astuin takavasemmalle enkä enää halunnut olla missään tekemisissä.

Yksi nuoruusvuosien kaveri puhui aina vain itsestään ja omista asioistaan. Koskaan ei kysynyt minun kuulumisia eikä antanut suunvuoroa. Keskeytti ja puhui aina päälle jos jotain ehdin sanomaan väliin. Oli myös aina myöhässä sovitusta ja aina sain odottaa tätä pitkiä aikoja ennen kuin vaivautui paikalle. Soitteli ihan koko ajan ja olisi pitänyt aina siltä seisomalta olla menossa häntä tapaamaan kun hän niin halusi. Kerran soitti kesken mun työpäivän ja halusi lähteä kahville. Hän oletti että totta kai jätän vain työt kesken ja lähden hänelle seuraa pitämään! Minulla ei myöskään olisi saanut olla ketään muita kavereita.