Lähettäjä: spontaanisti? 
Päivämäärä:   29.4.25 18:17:28

Olenko minä jotenkin outo kun en pysty aikuisena ihmisenä toimimaan tuolla tavalla? Jos keskiviikkona ehdotat, että mentäisiinko vkl sinne tai tehtäisiinkö nyt tätä mistä on puhuttu, niin vastaus on "tarviiko se nyt jo lyödä lukkoon, katotaan sitten kun on vkl". Puhumattakaan jo suunnittelee keväällä kesälomalle jotakin, ei millään voi, joten sitten ajankohtana pitää mennä sinne, minne vielä saa lippuja tai saa huoneen tmv.

Tämä on alkanut jo v-tuttaa kun onhan sitä nyt sovittava esim. elikoille huolto siksi ajaksi tai ilmoitettava sukulaisille, että oltaisiin nyt tulossa sinne teidän mökille kun olette kyselleet eikä niin, että vaan pölähtää paikalle tyyliin soittaen matkalla ja jos jotakin matkaa ajattelee, niin mieluummin sitä itse valitsee mitä haluaa kuin ottaa sen, mitä on jäljellä.

Mikä tällaiseen on syynä? Kuulemma ei tiedä, mikä on fiilis silloin niin ei voi sopia keskiviikkona viikonloppua. En ole enää ehdottanut mitään niin siitäkin kiukuttelee "kun sä et ehdota koskaan mitään, sua ei kiinnosta tejhdä mitään yhdessä". No sehän se onkin ongelmana.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   29.4.25 18:19:39

Onhan tuo nyt aika selvää, ettei tuollaisesta suhteesta tule mitään.

Ei ole epänormaalia sopia asioita etukäteen. Jos kumppani ei ehdottomasti tällaista elämää halua, niin ei muuta kuin kantapäät vastakkain.

Lähettäjä: nomadi 
Päivämäärä:   29.4.25 18:24:01

Mitä kumppanisi sanoo perusteluihisi, että elikoille on järjestettävä huolto, sukulaiset haluavat varautua, suositut matkat menevät äkkiä.... Mitä hän vastaa järkiperusteisiin?

Lähettäjä: spontaanisti? 
Päivämäärä:   29.4.25 18:30:01

No kun ei voi tietää fiilistä, että huvittaako sitten lauantaina vaikka keskiviikkona huvittaisi niin ei voi sopia varmaksi. Myös peruu näitä vähänkin etukäteen sovittuja esim. päivää ennen kun vielä voi perua hotellin, kun ei olekaan sitä "fiilistä" tai minä olen ollut "jotenkin kireä" niin ei kannata lähteä. Ja tosiaan marisee jatkuvasti siitä, kun ei käydä missään??????

Lähettäjä: -*- 
Päivämäärä:   29.4.25 18:33:50

Lähtisin vaikka yksin jo varattuun reissuun ja jättäisin mieslapsen kotiin kitisemään. Tuurilla oppisi kerrasta ja jos ei niin heippa.

Lähettäjä: N 
Päivämäärä:   29.4.25 18:34:47

Mulla on tuollainen mies. Kuulemma ei kannata tehdä suunnitelmia kun ne kuitenkin muuttuu/peruuntuu. Oikeasti hän vaan haluaisi olla joka hetki vapaa tekemään mitä sattuu mieleen juolahtamaan. Joka on 99 % ajasta ei mitään, mutta silloin kun saa päähänsä tehdä jotain, se pitää tehdä heti, eikä voi odottaa sekuntiakaan että olisi sopivampi ajankohta. Tämä on hiukan hankalaa nyt kun meillä on koira, jolla on haasteita yksinolon kanssa. Kun kysyn onko kotona ajankohtaan x ja voinko sopia oman menon vai hankinko koiralle hoitajan, asia on ok, mutta sitten kun olen siellä omassa harrastuksessa, häntä ahdistaa kun on "jumissa" koiran kanssa, vaikka tuskin olisi muutenkaan lähtenyt mihinkään. Lomamatkoja tehdään molempien mieltymysten mukaan: varaan puoli vuotta aikaisemmin ja suunnittelen ja fiilistelen, tai lähdetään hänen mieltymysten mukaan päivän varoitusajalla. En tiedä onko tämä joku ADHD-piirre (hänellä diagnosoitu).

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   29.4.25 18:39:38

Spontaanius on eri asia kuin kyvyttömyys sitoutua asioihin.

Lähettäjä: nomadi 
Päivämäärä:   29.4.25 19:03:07

Spontaani mies, jolla olisi koko ajan uusia ja kivoja ideoita, ja myös kykyä ja varaa toteuttaa ne, olisi oikeastaan aika ihana. Mutta ei siis tämmöinen kuin N:n mies, ettei saa suunnitella, muttei yleensä kuitenkaan tehdä mitään.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   29.4.25 19:18:12

Haluaako edes lähteä sinne mitä ehdotat? Jos joku oikeasti haluaa johonkin lähteä, niin kyllä siinä vastaisi että selvä,anna päivät niin mennään.
Käykö yksin missään esim konsertit? Meillä ei kyllä lähtisi konserttiin tai teatteriin yksin eikä yhdessä. Niihin voisi vastaus olla katsellaan.

Lähettäjä: Ccc 
Päivämäärä:   29.4.25 19:21:33

Miten aikoo perua lapsen, jos päälaen näkyessä ”ei olekaan fiilistä”?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   29.4.25 19:37:14

Ehdottaako mies koskaan mitään ja peruuko hän myös omat ehdotuksensa?

Lähettäjä: juuh 
Päivämäärä:   29.4.25 20:01:44

Ex oli samanlainen ja hänellä vielä itsellään koiria. Hänen kanssaan pystyi kyllä sopimaan ja suunnittelemaan asioita mutta hänelle ei ollut mikään ongelma perua, jos tuli jotain hänen mielestään tärkeämpää. Jos olin siellä, oletti, että voi vaan häipyä menoihinsa ja minä huolehdin koirista.

Muutaman kerran tuota harrasti, mm. yhtenä viikonloppuna illalla ilmoittikin lähtevänsä aamulla metsälle kaverin kanssa, vaikka oli puhuttu, että vietetään viikonloppu yhdessä eikä ole mitään menoja. Siinä kohtaa totesin, että minäkin lähden sitten aamupäivällä omiin juttuihin, ilmoittaa jos sattuu jotain, ettei pääsekään aikanaan kotiin koiria päästämään ulos niin tulen käyttämään koirat. Sen jälkeen alkoi huomautella, että minä aina häivyn jos hälle tulee jotain yllättävää menoa. Aika pian jätin hänet sumplimaan ihan keskenään yllättävät menonsa ja koirien hoidon.

Eikä mulle siis ois ollut mikään ongelma niistä koirista huolehtia, jos olisi edes kysynyt, onko ok jos hän lähteekin jonnekin ja voisinko huolehtia koirat. Mutta ei tosiaan mitään kysellyt, oletti vaan, että hoidan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   29.4.25 20:08:17

Ai juma että tollaiset fiilistyypit on rasittavia. Me varattiin joskus isommalla porukalla ratsastus ja fiilistyyppi sitten perui samana päivänä, koska hänellä ei ollutkaan fiilistä lähteä. Eikä tietenkään perunut sitä itse, vaan laittoi varaajan perumaan.

Lähettäjä: -. 
Päivämäärä:   29.4.25 20:25:37

Seurustelin pari vuotta tuollaisen kanssa. Aina vastaus oli tyyliin "Ei kyllä yhtään tiedä vielä, katotaan". Muutenkin hälle oli hirveän vaikea tehdä päätöksiä yhtään missään asiassa. No kyllästyin lopulta siihen hänen jahkailuun ja käsijarru päällä elämiseen ja lopetin suhteen. Ei se olisi siitä miksikään muuttunut.

Lähettäjä: ## 
Päivämäärä:   29.4.25 20:33:41

Mulla tuollaiset on olleet käytännössä sellaisia, ettei sitten tehty mitään. Eräs oli oikeasti kotiinlinnoittautuja, joka ei halunnut mitään muuta kuin mun seuraa. On syystä exä.

Lähettäjä: zäkä 
Päivämäärä:   29.4.25 21:08:44

Ei kuulosta normaalilta. Yhden tällaisen tyypin tiedän (ei noin paha tämäkään) ja oli diagnosoitu persoonallisuushäiriö, itse aina vetosi siihen.

Lähettäjä: rainbow_87 
Päivämäärä:   29.4.25 22:55:34

Itselläni oli tuollaista käytöstä, kun olin masentunut.

Lähettäjä: -- 
Päivämäärä:   29.4.25 23:08:17

Mulla on ADHD ja autismi ja olen vähän tälläinen :D Joskus vähän ahdistaa sopia juttuja, kun ei ikinä tiedä onko sit fiilistä lähteä just sinä päivänä. Mutta sovin tietysti kuitenkin, kun ei aikuisena enää voi elää niin että spontaanisti lähtee kaikkialle. Ja monet asiat on vaan suunniteltava etukäteen..

Yleensä on kuitenkin ollut tosi kivaa kun sopinut jotain, vaikka aamulla onkin kaduttanut et tänään oliskin fiilistä vaan olla kotona. Ehkä näiltä miehiltä on jäänyt tää oleellinen kypsyminen tapahtumatta ettei maailma pyöri aina oman navan ympärillä.

Lähettäjä: wii 
Päivämäärä:   29.4.25 23:22:43

mä olen ollut 20 vuotta naimisissa tommosen tyypin kanssa. En enää kysele vaan varaan ja sovin asiat itse, ja mies sitten lähtee mukaan tai ei. Ja 9 kertaa kymmenestä hän lähtee. Narisee ja valittaa etukäteen ja lähtiessä, ja kun tullaan kotiin sanoo "olipa hyvä reissu, kiva kun järkkäsit!"
Tää on jo niin tuttua että itsekin välillä nauraa itseään.
Jos hän saisi päätää niin olisi kotona ja mökillä, ei koskaan tekisi muuta. Mutta on sitten kuitenkin tyytyväinen, kun mä järkkään jotain.

Lähettäjä: eer 
Päivämäärä:   29.4.25 23:35:32

Rauhallinen on miehesi, ei se haittaa. Hän on epävarma eikä osaa päättää ennakkoon.
Sitä oli meilläkin, kunnes sanoin, että me lähdetään nyt edulliselle matkalle yhdessä. Varasin jo kauan ennakkoon lennot ja hotellit. Edulliset, kun se häntä miellytti.
Ei siinä sen kummempaa ollut hän lähti ja nautti matkasta. Minulla oli seuraa ja olin tyytyväinen.
Ei kai teidän nyt mitenkään pidä lähteä eroamaan.
Ota ohjat omiin käsiin ja yllätä hänet.
Minä yllätin mieheni kun varasin hänelle lääkäriajan ja sanoin kaksi päivää aikasemmin. Varaus oli jo kaksi kuukautta aikaisemmin tehty.
Hän vain yhden illan raivosi ja kiukkusi, ettei hän sinne mene, mutta meni kuitenkin.
Kyllä se näin sujuu myös.

Lähettäjä: eer 
Päivämäärä:   29.4.25 23:37:38

Siis naisen on syytä käyttää melkoisesti hyvää karkintaa ja tyynnyttelyä ja kaartain ja kiertäin ilmaista ja sitten varmistaa, että toinen on sen ymmärtänyt, milloin lähdetään jonnekin.
Meillä se menee näin. Minä joudun oveluutta käyttämään - siis myönteisessä määrin.

Lähettäjä: eer 
Päivämäärä:   29.4.25 23:41:05

wii
Hienoa ihan minun tavalla teet ratkaisuja. Ei se haittaa, kyllä ne mukaan lähtee.

Tosin yhden tuttavan mies jyrkästi kieltäytyi lähtemästä vaimonsa kanssa Kaliforniaan kahdeksi viikoksi. Vaimo oli kaiken maksanut ja retketkin suunnitellut. Mies jyrkkänä ei. Sitten vaimo joutui etsimään lehti-ilmoituksella mukaansa kaverin. Ihan mukava naisihminen lähti mukaan. Heillä oli hauskaa.

Lähettäjä: Noomi 
Päivämäärä:   30.4.25 05:49:49

Minä olen tällainen tyyppi johtuen siitä, että kärsin rajuista kivuista, lamaannuttavasta migreenistä ja väsymyksestä. Joudun siis aina odottamaan päivän olotilaa, jotta tiedän, pääsenkö olon puolesta lähtemään.

Lähettäjä: Never 
Päivämäärä:   30.4.25 06:48:15

"Minä yllätin mieheni kun varasin hänelle lääkäriajan ja sanoin kaksi päivää aikasemmin. Varaus oli jo kaksi kuukautta aikaisemmin tehty.
Hän vain yhden illan raivosi ja kiukkusi, ettei hän sinne mene, mutta meni kuitenkin.
Kyllä se näin sujuu myös."

Ihanaa, että miehesi on löytänyt puolison, joka ajattelee noin: sujuu näin, on vain oltava viekas. Itse en kestäisi tuollaista mieslasta hetkeäkään! En ymmärrä, miksi toiselle (oletettavasti kuitenkaan ei millekään holhottavalle) aikuiselle pitäisi sopia lääkäriaikoja ja kuunnella kiukuttelut päälle.

Aloittajana tekisin ehdottomasti suunnitelmia silti ja nimenomaan fiilistelisin ja toteuttaisin ne myös ilman miestä. Jos mies ei halua etukäteen maksaa esim. lippuja, niin jääköön sitten kotiin joka tapauksessa. Muutaman kerran jälkeen voitte miettiä, onko tämä sellainen suhde, missä haluatte olla.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.4.25 06:53:51

"Itse en kestäisi tuollaista mieslasta hetkeäkään! En ymmärrä, miksi toiselle (oletettavasti kuitenkaan ei millekään holhottavalle) aikuiselle pitäisi sopia lääkäriaikoja ja kuunnella kiukuttelut päälle."

En kestäisi minäkään, enkä voi ymmärtää miten tuollaista mieslasta voisi enää nähdä parisuhdemielessä millään tavalla miehenä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.4.25 07:01:04

Exä oli tuommonen. Hankala, laiska ja saamaton ihminen muutenkin.

Lähettäjä: Nasty 
Päivämäärä:   30.4.25 07:02:21

Sponttaanius ja epäkohteliaisuus on kaksi eri asiaa: Jos aina odotetaan, että tulisiko jotain "itselle mieluisampaa" tilalle, niin se viestii vahvasti, että arvostus kylään kutsujia tai sinun mieltymyksiäsi kohtaan on siis nolla. Ymmärtääkö edes olevansa ihan tolkuttoman itsekäs toiminnassaan?

Haluan myös nähdä sen Kreikan reissun, joka on saatavilla samaan hintaan syksyllä, johon tänään saa tarjouksella 4 * hotellin upean sijainnin rannalta 450€. Ihan vain esimerkkinä.

Joku tuolla ylhäällä sanoi itse kärsineensä samasta ja totesikin hyvin: Aikuiset nyt eivät vaan voi liihotella menemään sen perusteella miltä tuntuu, aikuisuuteen kuuluu vastuuta ja suunnitelmallisuutta.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   30.4.25 07:08:10

Lapikas heilahtaisi tuulen nopeasti. En katselisi kahta kertaa fiiliksestä vänisevää puolisoa.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   30.4.25 07:19:01

Mulla oli kanssa tollanen. Vqrasin helmikuussa matkaa Roomaan toukokuulle kolmelle ihmiselle ja tää kyseli miten uskallan tehdä niin. Olin vähän huuli pyöreenä, että miten niin uskallan, niin tää tites et eihän sitä voi tietää huvittaako silloin kolmen kuukauden päästä lähteä.

Totesin mielessäni silloin, että ton kanssa en ainakaan ala lisääntymään, kun siinä ei voi kuuden kuukauden kohdalla päättää ettei mua huvitakaan

Lähettäjä: argh 
Päivämäärä:   30.4.25 07:34:33

Pääsin viime vuonna eroon tällaisesta. Tähän tosin liittyi myös päihteiden käyttöä, eli piti sumplia asioita sen mukaan että aikooko mies juoda tai olla krapulassa jonain päivänä... Mutta ilman päihteitäkin tyyli sama. Hävetti ihan helkkaristi kun ei voinut vaikka sukulaisten kanssa sopia mitään, missasin monet juhlat ja tapahtumat sen takia. Oli kurjaa keksiä selityksiä että miksei päästä tulemaan.

Jatkossa aion olla vain sellaisen kumppanin kanssa, joka pystyy aikatauluttamaan elämää kahden viikon päähän niin että tietää mitä milloinkin on tapahtumassa. Sairastelut ja muut on sitten asia erikseen. Menee arki ihan mahdottomaksi jos ei voi päättää etukäteen vaikka sitä että minä päivänä mennään isompaan kauppaan ostoksille. Aikuiseen elämään kuuluu se että asioita aikataulutetaan, ei siitä mihinkään pääse. Spontaaneja juttuja voi olla sen lisäksi.

Lähettäjä: Snipper 
Päivämäärä:   30.4.25 07:50:15

Mulla on itsellä välillä tuollaisia kausia. Töissä on ajoittain niin paljon stressiä että takki on aivan tyhjä koko ajan, enkä osaa vielä keskiviikkona sanoa jaksanko lähteä vaikka johonkin sosiaaliseen tapahtumaan.

Kannattaisiko kysyä ihan siltä mieheltä että painaako joku mieltä kun ei halua suunnitella mitään etukäteen? Vai eikö se halua lähteä sinun kanssa vaikka reissuun jos olet kodin ulkopuolella huonoa seuraa?

Muistan kun kaveri tuskaili vuosia sitten miten ahdistaa parisuhteessa kun mies haluaa että lähtevät yhdessä lomilla matkoille ja välillä viikonloppuisin etkoille ja keikoille kavereiden kanssa. Kaverini ei koskaan kehdannut sanoa ettei halua matkustella miehensä kanssa kun he haluavat tehdä erilaisia asioita (kaverini maata hotellissa tai rannalla, miehensä tutkia paikkoja, purjehtia, käydä muutamilla jne). Ei kehdannut sanoa sitäkään ettei halua lähteä minnekään sosiaalisiin rientoihin kun ei pitänyt kenestäkään miehen kaverista. Kyllä ne sitten eron aikaan käytiin läpi nämäkin asiat...

Silloinkin kaikki oli heillä tavallaan ok, yhteistä lomaa oli aina korkeintaan kolme viikkoa vuodessa ja kaveririentoja kerran kuukaudessa tai kahdessa. Niin ei kuitenkaan vaakakupissa painanut niin paljon kun muuten meni ok, omat harrastukset ja menot molemmilla.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.4.25 09:48:23

Ex oli vähän samanlainen. Oma selitys oli ettei halua luvata mitään koska sitten kokee olevansa syyllinen ja petturi jos meno ei onnistukaan (?). Tälle pahinta maailmassa on se jos joku pääsisi sanomaan että on jotain muuta kuin hieno mies.
No ei olekaan järkeä ei.
Oma tulkintani oli monesti se että piti vaihtoehdot auki. Jos siis ilmaantuisi joku muu tärkeämpi meno, tai ihminen, niin ei tarvitsisi tuottaa pettymystä kenellekään. Muka.
Viimeisinä vuosina sitten vaan kerroin mitä menoa tai tekemistä olin mihinkin suunnitellut, otti sen niin että en halunnut häntä niihin mukaan.

Lähettäjä: heheh 
Päivämäärä:   30.4.25 10:08:37

Toi on niin tavallista nykyään. Mitään ei voi lyödä lukkoon ja sopia koska pitää odotella sitä parempaa tarjousta. Mikä hämmästyttää minua on että joku sietää vastaavaa parisuhteessaan. Minusta teidän pitäisi keskustella tosissaan mitä suhteelta odotatte. Ei kaiken tarvitse olla kellotettua ja exceliin järjestettyä mutta noin suunnilleen olisi kiva tietää missä mennään. Jos teillä olisi lapsia niin esimerkiksi reissut, automatkat jne. pitäisi suunnitella etukäteen ruokataukojen yms. osalta. Majapaikkakin pitäisi olla selvillä koska pienen lapsen kanssa ei oikein voi puistonpenkille jäädä yöksi.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.4.25 10:17:33

"Hän vain yhden illan raivosi ja kiukkusi, ettei hän sinne mene, mutta meni kuitenkin."

En pysty sanoin kuvailemaan halveksuntaani tuollaista mieskakaraa kohtaan, saati naista joka sitä passaa. Siis miehelle pitää varata lääkäriaika ja mies kiukuttelee siitä? Mitä aktuaalista vlttua?

Lähettäjä: kops 
Päivämäärä:   30.4.25 10:32:09

Mä en voi sietää tollaista eli aika nopeasti olisi mulla exä jos mies olisi tuollainen. Spontanius on hyvä asia, on kiva joskus lähteä extepore jonnekin tai tehdä jotain mutta se, että mitään et pysty suunnittelemaan sillä verukkeella, että ei voi tietää fiilistä, on ihan kakkapuhetta.

Lähettäjä: # 
Päivämäärä:   30.4.25 20:48:53

Noomi: oikeat vaivat on eri asia kuin joku ihmeen fiilis.

Jos olisi tuollainen mies ja peruisi jonkun suunnitellun tai jopa sovitun asian kuin ei olisi "fiilistä" niin sinä päivänä ei sitten olisi fiilistä tehdä muutakaan kuin olla kotona, hänellä siis. Jos olisi kuitenkin fiilistä mennä kaverin luo autoa ropaamaan, terassille kaljalle tai edes salille, olisi ollut fiilistä myös sukuloida tai mennä vkl-lomalle.

Lähettäjä: Henna 
Päivämäärä:   30.4.25 22:04:38

Mun ex oli kans tämmönen. Esimerkiksi kerran keväällä puhuttiin, että olisipa kiva käydä jossain matkalla. Ei ole kuulemma väliä mihin mentäis, hänelle kelpaa kaikki ja mennään vaan jonnekin.

Minä sitten vietin koko päivän tutkimalla, vertaamalla ja järjestämällä matkan Edinburghiin, maksoin jotakin vielä etukäteen että tarjous ei mene ohi. Mies tuli illalla kotiin ja meni naama nurinpäin, kun mitä me nyt Edinburghissa, onko edes mitään tekemistä ja kukaan hänen kaverinsakaan ei ole käynyt siellä (!!).

Okei, peruin sitten kaikki ja opiskelijabudjettiin tuli kohtuullinen kolaus menetetyistä rahoista. Ukko kuitenkin haluaisi vielä matkalle, mutta johonkin muualle vaan, ihan sama minne. Päädyttiin sitten Prahaan, koska tekevät miehen mielestä hyvää olutta.

Matkalla mies vänisi kaikesta. Olisi pitänyt olla parempi näkymä hotellin ikkunasta, mutta maksaa vähemmän. Olis pitänyt löytää jännittävää tekemistä, mutta ei olis saanut päättää etukäteen mitään aikoja tai kohteita. Sain kovan saarnan siitä miten liika suunnittelu vie fiilikset, pitää olla spontaania, ja minä kun olin vain selvittänyt etukäteen miten eläintarhaan pääsee jos joku päivä käytäisiin. Olis pitänyt tietysti löytää hyvät ravintolat ihan vaan spontaanin sattumalta, mutta ruokaa myös piti saada sillä minuutilla kun se tuli ylipäätään mieleen.

VMP. Suututtaa vieläkin, ja hävettää että olen alkanut tuollaisen vätyksen kanssa millekään.

Lähettäjä: been there 
Päivämäärä:   30.4.25 22:10:12

"Olis pitänyt löytää jännittävää tekemistä, mutta ei olis saanut päättää etukäteen mitään aikoja tai kohteita. Sain kovan saarnan siitä miten liika suunnittelu vie fiilikset, pitää olla spontaania, ja minä kun olin vain selvittänyt etukäteen miten eläintarhaan pääsee jos joku päivä käytäisiin. Olis pitänyt tietysti löytää hyvät ravintolat ihan vaan spontaanin sattumalta, mutta ruokaa myös piti saada sillä minuutilla kun se tuli ylipäätään mieleen."

Samanlainen ex ollut, se suunnittelu niin pilaa sen FIILIKSEN ja etukäteen varaaminen ja suunnittelu, se on niinkuin suorittamista . Mutta kummasti pilaa sitten sekin, että ei ole tilaa ravintolassa johon FIILIKSELLÄ halusi syömään, mutta ei voinut varata pöytää kun siitä menee se FIILIS.