|
Lähettäjä: No
Päivämäärä: 26.4.25 20:42:29
Minulla on ollut tuollainen mies, vuosia oltiin kimpassa ja sinänsä ihan ok ihminen, raitis, työssäkäyvä, aikaansaava, mutta antaminen ja toisten ilahduttaminen oli hänelle jotenkin todella vaikeaa. Hän ei halunnut antaa lahjoja (en tietenkään minäkään sitten ostanut hänelle mitään), hänelle oli tarkkaa että kulut menevät tasan, oli todella tarkka siitä että hän ei käytä euroakaan minuun (mutta jos oli esim. tuonut minulle kaupasta jotakin ja minä olin maksanut takaisin, hän välillä "unohti" sen ja sanoi, että maksa nyt tämä minun vaikka lounas kun toin sulle silloin sen, jolloin tietenkin sanoin, että maksoin sen jo silloin) ja hänellä oli myös tuota aloituksen vikaa. Hän oli innokkaasti tarjoamassa apuaan, mutta myöhemmin (ja varsinkin riidoissa) toi toistuvasti esille sitä, kuinka häntä kyllä hyödynnetään kun apu kelpaa mutta ei makseta siitä. No, minulle ei sitten enää apunsa kelvannut, en ottanut vastaan kun tarjoutui enkä kysynyt tekisikö hän jotakin, josta siitäkin tuli riitaa kun apunsa ei kelpaa ja hän on niin huono että ei kannata kysyä ja nönnönnöö. Hän ei ymmärtänyt, että jos tarjoaa apua eikä mainitse hintaa, on useimmista ihmisistä todella outoa vaatia siitä jälkikäteen rahaa tai syyllistää siitä kun tämä ei maksua tarjonnut. Eikä kyse ollut edes mistään kattoremonteista vaan pikkujutuista.
|