Lähettäjä: joustaa? 
Päivämäärä:   26.4.25 13:11:31

Luin netistä jostain ulkomaiselta keskustelupalstalta opiskelijanaisesta, jonka varakkaampi miesystävä halusi kaliisiin ravintoloihin ja hintaville matkoille vaatien jälkikäteen, että nainen maksaa oman osuutensa, johon hänellä ei ollut varaa.

Samanlainen oli opiskeluaikana kaverin miesystävä, jolle ei kelvannut ns. tavispaikat ja lomilla ja vkl-reissuillakin olisi pitänyt olla hintavat kohteet, hotellit ja ravintolat, mutta kaverin olisi pitänyt maksaa oma osuutensa. Erohan heille tuli, tietenkin, koska kaveri ei voinut ja mies vaati syyllistäen kun kaverin kanssa ei voi tehdä mitään, kun kaikki on liian kallista.

Tästä tuli mieleen, että mistä tulee se ilmeisesti ei epätavallinen ajatus, että kalliimman mukaan pitää toimia? Otetaan huomioon vielä sekin, että riippumatta kumppanin varakkuudesta, ei ole sanottua että toinen haluaa käyttää rahaa mielestään turhaan, vaikka varaa olisikin (puhumattakaan jos ei ole). Itse en ole halukas käyttämään rahaa tiettyihin "hienoihin" asioihin vaikka voisin, koska en saa kyseisistä asioista itselleni mitään sellaista, jolla voisin perustella rahankäyttöä niihin. Esim. hotelli matkalla on asia, jonka pitää olla tietenkin siisti ja siiinä mielessä hyvätasoinen, mutta koska en vietä lomaani hotellihuoneessa tai hotellin alueella ylipäätään, en ole kiinnostunut maksamaan ns. luksuksesta, koska ei hotellissa oleminen ole minulle matkan tarkoitus. Jos kumppani ehdottomasti haluaisi johonkin sellaiseen aktiviteettin osallistua, josta en haluaisi maksaa ylimääräistä eikä hänelle kävisi minun ehdottamani vaihtoehto samasta asiasta (kuten normihyvätasoinen hotelli), hänen pitäisi itse vaatimansa minulle maksaa jos ehdottomasti haluaisi kanssani sinne mennä/tehdä - ei siksi, etten voisi tai haluaisin lokkeilla, vaan siksi että miksi käyttäisin omia rahojani johonkin, josta en saa ns. mitään vastinetta? Toki hän saisi vastaavasti olla kelpuuttamatta minun ehdotustani, mutta siitähän ei ole kyse vaan siitä, miksi oletus usein on , että kalliimpi ehdotus on se, jonka mukaan pitää toimia?

Lähettäjä: Pop 
Päivämäärä:   26.4.25 13:15:33

Se on se nykyinen tasa-arvo ajattelu jossa mielletään että taloudellinen itsenäisyys on kaikkein tärkeintä. Yhdistettynä usein naisten haluun miellyttää puolisoa ja välttää konflikteja. Olisi hyvä miettiä että mutä se tasa-arvo ihan oikeasti tarkoittaa.

Mutta samalla tavalla menee myös tämä ajatus että avioehto on aina välttämätön koska se osoittaa että olet itsenäinen, kykenevä huolehtimaan omasta selviämisestä etkä ole puolison rahojen perässä. Se vaan että eri tilanteissa avioehdon vaikutus on eri ja joskus sillä ei ole mitään väliä ja joskus se voi oikeasti huonontaa omaa asemaa sen sijaan että takaisi tasa-arvon.

Lähettäjä: Miehen jyrähdys 
Päivämäärä:   26.4.25 13:16:54

Parisuhteen idea alkaa olla kuollut. Suhteet nähdään yhä useammin kaupankäyntinä, jota jatketaan niin kauan kuin kumpikin siitä omasta mielestään riittävästi hyötyy.

Kun ei ole rakkauden ideaalia ja velvoittavuutta, ajaudutaan kuvattuun tilanteeseen.

Lähettäjä: / 
Päivämäärä:   26.4.25 14:19:57

Avioehto nyt on eri asia kuin mistä aloituksessa on kyse, koska avioehtohan ei vaikuta mihinkään avioliiton aikana, vaan vasta sen päättyessä (ja sehän päättyy aina). Itselleni avioehto oli ehdoton vaatimus kun aikanaan miehen kanssa alettiin avioitumista suunnitella, koska avioliitonaikanahan on sama onko sitä vai ei koska kumpikin lain mukaan omistaa vain sen omaisuuden, joka on hänen nimissään (ei ole mitään "kaikki yhteistä" tai "yhteistä" asuntoa jollei se ole molempien nimissä), mutta ei minua ainakaan mahdollisen avioeron tullen kiinnostaisi maksella miehelle tasinkoa eikä häntäkään sen enempää minulle. Ei ole missään sanottu, että se nyt varakkaampi puoliso olisi aina se varakkaampi, vaan maksajaksi voi joutua myös se "köyhä", joka ei halunnut avioehtoa kun oli köyhempi eikä hyötyisi ilman sitä.

Mutta aloitukseen liittyen, ei tietenkään kenenkään tarvitse käyttää omaa rahaansa sellaiseen mihin ei halua. Jos en halua maksaa lomasta kaksinkertaista hintaa jonkun hotellin vuoksi, en joko mene lomalle tai halvempaan suostumaton osapuoli maksaa matkani tai halvemman ja kalliimman erotuksen. Ei parisuhteessakaan tarvitse kaikkea tehdä yhdessä, esim. omassa parisuhteessa mies käy ulkomailla kavereidensa kanssa koska minua ei kiinnosta, minulla on vastaavasti omat harrastukseni joihin hän ei osallistu. Ei kumppanin tarvitse mikään kopio itsestä erilaisella naamalla olla ja jokaista kauppareissuakin tehdä toisessa roikkuen.

Lähettäjä: sennu 
Päivämäärä:   26.4.25 14:37:47

Sellainen, joka haluaa "luksusta" nimenomaan niin, että kumppanin pitää maksaa siitä, maksattaa toisella sellaista, johon itsellä ei ole varaa paitsi kun toinen maksaa puolet. Sitä sanotaan lokkeiluksi.

Ja ei, en missään tapauksessa maksaisi edes puolta "ylihintaa" esim. hotellisviitistä kaupunkilomalla kun en mene kaupunkilomalle olemaan hotellissa. Vastaavasti en vaadi miestä ravintolaan, joka ei ole hänen mieleensä, maksamaan annoksesta josta hän ei pidä. En ymmärrä, millainen ihminen olettaa, että koska parisuhde, toisella on velvollisuus maksaa omista rahoistaan kumppanin mieleisiä (omasta mielestä liian kalliita tai ihan vain epäkiinnostavia, sekin riittää) asioita, mutta tätä samaa velvollisuutta ei ole sillä, joka näitä (kalliita, epäkiinnostavia) asioita haluaa ja ehkä jopa vaatii, vaikka näitä kuinka käytettäisiin yhdessä.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   26.4.25 14:53:36

Omien kulujen maksaminen ok, mutta se ei jos se, jolla on enemmän varaa tai haluaa sellaista kalliimpaa jolle toinen ei laita arvoa, vaatii toista maksamaan eikä kelpuuta kompromissia ja ns. laske omia vaatimuksiaan, jotka kuitenkin tavallaan maksattaa toisella. Kontrollointia.