Lähettäjä: Faktahomma
Päivämäärä: 26.4.25 09:49:43
Hallitus lupasi lopettaa velalla elämisen mutta mitä oikeasti on tapahtunut. Viime vuonna hallitus otti uutta velkaa 12,7 miljardia euroa. Tämä vuonna uutta velkaa otetaan 12,3 miljardia euroa. Vertailun vuoksi edellinen hallitus otti uutta velkaa 2022 kuusi miljardia euroa ja 2023 uutta velkaa otettiin 8,6 miljardia euroa.
Uutta velkaa hallitus joutuu ottamaan 2026 (7,0 miljardia) ja 2027 (9,6 miljardia) kehysriihen ennusteen mukaan eli vähemmän kun viime ja tänä vuonna mutta tämä johtuu siitä, että hallitus lainaa valtion työeläkevaroista eli käytännössä itseltään.
Valtion eläkerahaston varoista valtion budjettiin tuloutetaan miljardi euroa. Tämän peliliikkeen takia valtio häviää enemmän kun hyötyy.
Valtion eläkerahaston sijoitustoiminnan vuotuinen keskituotto on runsaan 20 viime vuoden kuluessa ollut 5,5 prosenttia. Valtion vajaan vuoden mittaisten velkasitoumuksen korko oli viimeksi tässä kuussa pidetyssä lainahuutokaupassa 2,1 prosenttia.
Miljardin euron ottamisesta seuraa Valtion eläkerahastolle runsaan 55 miljoonan euron vuotuinen tuottohävikki ja koska tätä miljardia ei oteta velkana valtiolle tulee 21 miljoonan euron korkokuluhelpotus.
Tässä valtio häviää vähän yli 34 miljoonaa euroa vuodessa.
Tämä ei tarkoita, että velkasuhde taittuisi vaan kyse on numeroiden kaunistelusta tavalla jossa valtio häviää rahaa 34 miljardia euroa. Hallitus siis maksaa 34 miljoonaa euroa siitä, että velkaantuminen näyttäisi pienemmältä kun se oikeasti on. Todellisuudessa hallitus ottaa velkaa myös kahtena seuraavana vuotena yhteensä enemmän kun edellinen hallitus otti kahtena viimeisenä vuotenaan.
Hallituksen alkukauden monenlaiset menoleikkaukset ja muut julkisen talouden ”tasapainotoimet” ovat heikentäneet kansantaloutta enemmän kuin vahvistaneet julkista taloutta. Loppukaudeksi julistetut mittavat tuloverojen ja yhteisöverojen kevennykset puolestaan vähentävät julkisen talouden verotuloja eli heikentävät julkisen talouden tasapainoa lisää.
Veronkevennysten perusteleminen niiden itse itsensä rahoittavilla dynaamisilla vaikutuksilla on hallituksen unelmointia.
Valtion verotulot vähenevät enemmän ja nopeammin kuin veronalennuksista edes pitkän ajan kuluessa tulee verotuloja.
Alkukauden vähäosaisten talousoloja heikentäneitä toimia oli pakko toteuttaa, koska rahaa ei ole ja velkaantuminen pitää saada kuriin ja nyt sitä rahaa onkin ja velkaa otetaan enemmän kun edellinen hallitus otti. Dynaamisilla vaikutuksilla perustellaan nyt veronkevennyksiä mutta aiempien menoleikkausten ja muiden sopeutustoimien vastaavat heijastusvaikutukset sivuutettiin vaikenemalla kuin niitä ei olisi. Arvonlisäveron korotukset, kotitalousvähennyksen leikkaaminen jne. saivat aikaan myös heijastusvaikutuksia (ostovoiman heikkeneminen, kotitalouksien kulutuksen väheneminen, työttömyyden kasvu jne.) ja nämä vaikuttavat yhä. Myöskään asiantuntijoiden suosittelemia listaamattomien yritysten osinkojen verotuksen uudistamista ja säilyttävien yritystukien leikkaamista ei hallitus tehnyt.
Seuraavalle hallitukselle jää sama velkaantumisongelma hoidettavaksi ja se saa hoidettavaksi vielä suuremman ongelman kun tämä hallitus kaksi vuotta sitten sai koska puolustusmenojen kasvu on pääasiassa seuraavan hallituksen ongelma.
|