Lähettäjä: Gallupin tynkää 
Päivämäärä:   24.4.25 22:09:25

Otsikossa nuo lainausmerkit kun en tiedä, kuinka asetella kysymys noin lyhyesti.

Eli jos lapsesi tai joku toinen lapsi puhuu ja puhuu ilman mitään asiaa, tai pitää jotain pelien ääntä yllä, niin kiellätkö? Miksi, miksi et? Jos kiellät, niin miten ja missä tilanteessa?

Esimerkkejä:

-tänään Brawlissa mä vaan piuu piuu splutshhhh piuu Tiialla lagitti splutssschhhh ja Robloxis' oli iha truuuuuuum splasshhhh

-nyt minä laitan tämän vesilasin tänne koneeseen ja sitten minä laitan tästä tän luukun kiinni mä en jaksa harkkojen jälkeen käydä saunassa kun harkat kestää lasiin ja mä oon kotona vasta puoli ysiltä voidaanko niiden harkkojen jälkeen käydä Teron luona ja käydä ostaa kokista ja käydä koulun kentällä pelaamassa Pokemonia

Puututteko tuollaiseen ajatusten virtaan?

Lähettäjä: + 
Päivämäärä:   24.4.25 22:47:29

Kiellän. Tuollainen tyhjänpäiväinen ääntely on vain turhaa älämölöä. Mun lapsella on kaveri ja tuntuu, että siitä lapsesta lähtee aina joku ääni. Jotain naksuttelua ja kurnuttelua tai ihan vaan laulamista. Ja kyllä kielsin, kun oltiin pääsiäisenä yhdessä syömässä, lapset istui pöydässä ja me aikuiset hoidettiin siinä ruokia pöytiin ja lautaselle. Kaiken tohinan keskellä ( aikuiset siis ojentelee asioita että tässä tämä ja tuossa tuo) lapsi laulaa ruokapöydässä. Siis kaiken sen muun puheen ja säädön päälle. Sanoin ystävällisesti että olet S nyt hiljaa niin äitinsä oli, että eikun S laulaa. Oikeasti. Se ruokapöytäkö nyt on se aika ja paikka laulaa?

Lähettäjä: -- 
Päivämäärä:   24.4.25 22:58:16

Niille höpöttelyille on aikansa ja paikkansa. Rajaan silloin, kun on tarve - esimerkiksi lapsen rauhoittumiselle, yhteiselle rauhalle, työrauhalle, jne. Höpöttäminen voi kuulua myös lapsen ominaisuuksiin (hyvin tyypillistä esimerkiksi joillekin nepsylapsille), ja sitten sitä ohjataan ja kanavoidaan oikein.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.4.25 23:08:13

Ei mun lapset oikein koskaan ole tuolla lailla höpötelleet. Molemmat saisivat varmaan diagnoosin jos tarpeekI tiheällä kammalla katsottaisiin. Toinen on hiljainen ja alkoi puhua myöhään. Nelivuotiaaksi asti oli TODELLA hiljainen. Joskus juttelee, mutta aiheesta. Usein on hiljaa ja kuulokkeet päässä. On teini.

Toinen on ADHD, hänelle höpöttely on ollut vaikeaa, koska ajatukset menevät nopeammin kuin puhe rakentuu. Tykkää jutella, kun teema on hevoset, muuten saattaa olla hiljaakin.

Eli joo, siis ei ole kokemusta oikein… ehkä sanoisin nätisti, että nyt pliis höpötäti tauolle, jos en jaksaisi kuunnella. Tai yrittäisin johdatella aiheen johonkin muuhun, ettei tarvi herätellä huomiota tyhjällä puheella.

Lähettäjä: M 
Päivämäärä:   25.4.25 06:53:46

Lapselle hänen puhettaan ei kannata mennä sanomaan höpöttämiseksi koska samalla arvostelet sitä ja se tekee hallaa lapselle.

Tilanteesta riippuen yritän ottaa noissa tilanteissa sellaisen edes lyhyen juttutauon lapsen kanssa esim siitä pelistä vaikka jota joku käytti esimerkkinä. Yleensä helpottaa tuota puheripulin tarvetta huomattavasti. Meillä pidetään kerran päivässä ainakin hetki jolloin lapsen kanssa jutellaan asioista jotka hänellä on mielessä joten silloin saa purkaa ajatuksia ihan luvan kanssa ja vanhempi keskittyy kuuntelemaan.

Lähettäjä: What 
Päivämäärä:   25.4.25 07:11:23

Enpä taida useinkaan kieltää. Toki noista kolmesta lähtee ääntä muutenkin, ja harvoin ne tuollee "itsekseen" juttelevat. Eli ihan tuollainen ajatustenvirta on harvinaista.

On kyllä tilanteita, jolloin en jaksa sitä yhtä mittaista mökää tai on joku tärkeämpi keskustelu
kesken, niin silloin pyydetään olemaan hiljaa tai
siirtymään hiljaisempaan puuhaan.

Keskimmäinen puhuu mulle kyllä taukoamatta, jos ollaan kahdestaan esim autossa.

Lähettäjä: mama 
Päivämäärä:   25.4.25 07:23:58

En. Meillä sitä kutsuttiin tsyttelyksi, kuulin kesäisin ulkoa koko ajan älämölöä ja tiesin, mitä lapset touhusivat ilman, että näin heitä koko ajan.
Kumpikaan ei kyllä älämölönnyt ravintoloissa tai vastaavissa tilanteissa.
Ruokailu ei ole meillä niin pyhä tapahtuma , ettei saisi höpötellä, jos on sellainen fiilis. Mieluummin kuuntelen höpötystä, saan käsityksen sen hetkisestä mielentilasta, kuin olen mykkinä ruokaa syövien kanssa samassa pöydässä.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   25.4.25 07:36:51

Kiellän silloin kun häiritsee. Onneksi meillä kukaan ei ole niin musta-valkoisesti ajatteleva, että tuollainen peliäänten pitämiskielto vaikka kun toiset puhuvat tai ruokapöydässä tarkoittaisi täyttä mykkyyttä. Puutumme myös liian kovaääniseen puhumiseen jos sellainen ei sovi. Ja se ei tarkoita sitä, että irvistäen ja sylki roiskuen revittäisiin lapsia hiuksista ja sähistäisiin vihaisesti. Tuollaistakin olen täältä nimittäin lukenut.

Lähettäjä: --- 
Päivämäärä:   25.4.25 07:56:30

Riippuu tilanteesta.

Meilläkään ruokapöydässä pelimölinän vaihtoehto ei ole täysi mykkyys, vaan siinä voidaan keskustella yhdessä, ei niin että yksi laulaa ja pälisee omiaan. Myös ulkomeluun puutun tarvittaessa, asutaan rivitalossa ja leikkiä saa tietenkin ja siitä saa tulla ääntä, mutta naapuritkin pitää huomioida, jos lapset ovat vahdittavan ikäisiä niin ulkoilen heidän kanssaan.

Meillä esikoinen puhui pienenä lähes taukoamatta, mutta kyllä sekin oli enemmän keskustelua ja kysymistä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   25.4.25 08:54:18

Annan höpöttää. Kuulostaa tosi ankealta tollanen laulamisen kieltäminen, jos lauletaan kuitenkin nätisti laulamalla eikä yritetä pitää hevikonserttia.
Saattaisinpa lurauttaa itsekin ja takuulla korjaisin toista aikuista, joka kieltää lapseltani laulamisen tämän käyttäytyessä muuten nätisti.

Meillä saa kyllä lapset näkyä ja kuulua. Ei eletään 60-luvulla.

Ravintolassa, kirjastossa ym hiljaisissa tiloissa sitten hissutellaan.

Juomalauluthan nimenomaan sitäpaitsi kuuluu juhlapöytään. Helan går!

Lähettäjä: D 
Päivämäärä:   25.4.25 09:12:35

Kyllä tuollainen turhanpäiväinen mölinä ja esimerkiksi ruokapöydässä lauleskelu kielletään. Kuuluu ihan peruskäytöstapoihin huomioida myös muut, ei mitään ylimääräistä sekoilua tarvitse kuunnella.

Toki tuossa aloittajan jälkimmäisessä esimerkissä voisi ohjata lasta kertomaan asiansa fiksummin, jos hänellä on joku oikea huoli tai kysymys. Tajunnanvirtaa on raskasta seurata.

Sellaista turhaa älämölöä ja möykkää on hyvä kutsua aivan oikealla nimellä, höpöhöpöähän se on, ja se katkaistaan napakasti, esim. "lopeta tuo mölinä". Saahan siitä sanoa, jos yksi mölyäjä häiritsee muita. Ei lapsi siitä rikki mene, eikä esimerkiksi häpeän tunne pieninä annoksina ole lainkaan niin vaarallista kuin lumihiutalevanhemmat uskovat. Häpeä ohjaa yksilöä toimimaan yhteisön käytösnormien mukaan, ja ne yhteisön käytösnormit ovat syntyneet ihan siksi, että kaikilla olisi mukavaa esimerkiksi siellä yhteisessä pääsiäispöydässä.

Lähettäjä: Hah 
Päivämäärä:   25.4.25 09:13:04

Kiellän älämölön kun se häiritsee tai lapsen/lasten on tarkoitus rauhottua jostain syystä ( syömään, nukkumaan, kuuntelemaan satua tms). Toisaalta omat eivät yleensä kyllä pidä mitään kummaa mölöä, leikkeihin liittyviä ääniä lähinnä. Joskus toinen laulaa jotain mitä päiväkodissa on laulettu/leikitty.

Lähettäjä: Pistepisste 
Päivämäärä:   25.4.25 09:20:23

Kiellän, jos on tilanne, jossa olisi soveliaampaa olla hiljaa. Esim muiden puhuessa, ruokaillessa (sanon aina, että vähemmän höpinää ja enemmän ruokaa suuhun tai että suuhun ei voi mahtua kovin paljon ruokaa, jos siellä on noin paljon pölinää), jossain tilaisuuksissa tms. Jos lapsi nyt itsekseen leikkii ja pölisee ja mölöttää ja itse teen ruokaa vieressä niin antaa pölöttää.

Lähettäjä: Pistepisste 
Päivämäärä:   25.4.25 09:23:05

Tai huonosti sanottu, että ruokaillessa olisi soveliaampaa olla hiljaa, mutta jos pölötys häiritsee ruokailua

Lähettäjä: What 
Päivämäärä:   25.4.25 10:34:09

"Häpeä ohjaa yksilöä toimimaan yhteisön käytösnormien mukaan, ja ne yhteisön käytösnormit ovat syntyneet ihan siksi, että kaikilla olisi mukavaa esimerkiksi siellä yhteisessä pääsiäispöydässä."

Ihan kaikki viktoriaaniset käytösnormit ei kuitenkaan ole niitä, joita on hyvä häpeän kautta välittää jälkikasvulle. Joku tolkku on oltava sekä pönötyksessä että metelissä.

Lähettäjä: Huu 
Päivämäärä:   25.4.25 10:34:42

Mielestäni höpöttelyä ei pidä kieltää kokonaan, mutta pitää opettaa milloin saa pitää mölyä ja milloin ei.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   25.4.25 10:40:33

Aivan hirveää on joutua tekemisiin niiden vapaasti karjuvien lasten kanssa. Vaikka kuinka vain ilmaisevat itseään. Kukaan muu ei voi puhua mitään, kun yksi tai kaksi terrorisoi naama ruudussa karjuen koko tilaa.

Olimme syömässä lapsen joukkueen kanssa ja lapset olivat eri pöydässä. Vain muutama komensi lapsiaan olemaan hiljaa ja pysymään paikoillaan. Ja nämä muutamat lapset kyllä tottelivat, kun olivat jo tottuneet perustapoihin. Yksi lapsi tuli aikuisten pöytään huutamaan törkykommentteja ruuasta, ja siinä kohtaa kun sanoin, että käy antamassa rakentavan palautteen suoraan keittiöön eikä maksavien asiakkaiden pöytään, niin isänsä katseli muualle. Kohta kyseinen lapsi juoksi kirkuen ympäri ravintolaa ja heitteli syöttötuolia mennessään. Mutta eihän sitä lasta sovi mykäksi opettaa!

Kyseessä oli kymmenvuotiaat.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   25.4.25 10:44:10

” nyt minä laitan tämän vesilasin tänne koneeseen ja sitten minä laitan tästä tän luukun kiinni mä en jaksa harkkojen jälkeen käydä saunassa kun harkat kestää lasiin ja mä oon kotona vasta puoli ysiltä”

Ei oo höpöhöpöä vaan opettelee oman toiminnan ohjausta, siis KOGNITIIVISTA taitoa, ohjaamalla itseään ääneen.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   25.4.25 10:47:06

^ tuon kirjoittaja on hyvä esimerkki vapaasta kasvatuksesta. Kun ei ole kielletty niin iloisesti menee sadut ja totuudet sekaisin ja kuvittelee, että muukin maailma elää sitä hänen fantasiaansa.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   25.4.25 10:47:47

... siis, ei väliin ehtinyt *

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   25.4.25 10:49:36

-: haluatko perustella ja kertoa tarkemmin, mitä tarkoitat?

Lähettäjä: // 
Päivämäärä:   25.4.25 15:39:00

Minä sanon tuota kaiken selittämistä tubettamiseksi.