|
Lähettäjä: Mieie
Päivämäärä: 23.4.25 13:08:07
Olen päätynyt työtehtävään, joka ei sovi minulle. On pikku tarkkaa excelien pyörittämistä ja datan siivoamista ilman ihmiskontakteja kovinkaan usein. Haluan tehtävästä pois, mutta yritys ja sen edut koen kivoina. Tämän takia en ole vielä hakenut ulkoisiin paikkoihin itse. Yhteen olen hakuprosessissa, sillä rekrytoija itse lähestyi minua. Siitä tietenkin odotan tuloksia, mutta alalla on paljon hakijoita ja hekin haastattelivat aika monia. Toki tässä taloustilanteessa toiseen firmaan vaihtaminen on riski.
Nykyisestä firmasta olen hakenut useampaa paikkaa, mutta päässyt vain yhteen haastatteluun. Siinä tuli selväksi, että uusi juuri ylennetty esimies hakee itsensä kopiota, joka omistautuu työlleen ja laittaa muun elämän sivuun.
Koska nykyinen tehtäväni on IT-puolella kaukana siitä mitä firma oikeasti tekee, tuntuu että jään aina muiden hakijoiden jalkoihin. Nyt olenkin miettinyt, että pitäisikö hakea työnjohtajaksi tuotantoon. Tuttu työnjohtaja saa aika samaa palkkaa kun minä nyt, vaikka usein ura viekin työnjohtajia toimistohommiin. Meidänkin tiimissä on entisiä työnjohtajia. Kuitenkin työnjohtajataustalla on useita noussut myös haaveilemaani projektinjohtoasemaan.
Miinuksena työnjohdossa on toki se, että etätyötä ei voi enää tehdä. Nyt teen etätöitä noin puolet ajasta ja tottunut siihen jo pitkään. Kuitenkin oma tuottavuus ja mieliala on kyllä työpaikalla usein parempi, jos muitakin on paikalla. Nykyisessä tiimissä saa vain usein istua tyhjässä toimistossa. Myöskään liukumaa ei voi samalla tavalla hyödyntää kuin nyt.
Olen parhaillaan hakemassa myös YAMK koulutukseen opiskelemaan projektien hallintaa ja johtamista, joten sitäkin kautta voisin saada parin vuoden päästä ponnistuslautaa haaveilemiini tehtäviin. Nykyinen esimies myös kannustaa opiskeluihin ja tukee niissä, uudesta en tiedä.
Kaipaan siis muiden mielipiteitä. Kannattaako ottaa siis ns "steppi alaspäin" kuten osa asian näkee vai koittaa vain kouluttautua ja kärvistellä?
|