Lähettäjä: S bomb 
Päivämäärä:   19.4.25 01:06:47

Syyt eroon nyt ovat mitä ovat, ei niistä sen enempää.

Mutta pelkään, etten vaan pärjää yksin. Ahdistun, sairastun, masennun, en pääse sängystä ylös, en saa hoidettua päivittäisiä rutiineja.. Pelkään, että elämä ei pysy raiteillaan. Mt taustaa on, mutta nyt jo vuosikymmenen ajan ollut asiat paremmalla mallilla. Ahdistus aina ollut oikeastaan pahin oire, se lamauttaa huonoita aikoina toimintakyvytyömäksi.

Onko teitä muita tällaisia rassukoita? Ja selviytymistarinoita? Kauanko on mennyt aikaa, etyä yksinolo on alkanut sujumaan ja arki on ollut mielekästä? Tiedän paljon ihmisiä jotka eivät ole selvinneet ja ajautuneet syövereihin, päihdeongelmiin ja kuolleet pois, he nyt eivät täällä varmaan ole kertomassa.

Lähettäjä: S bomb 
Päivämäärä:   19.4.25 01:23:18

Rahanmeno yksin elämisessä tietty myös ärsyttää ja ahdistaa, mutta mulla on kyllä työpaikka jossa palkka yli 3000e/kk jos vaan pysyn työkykyisenä. Mutta oikeasti pelottaa tuo mentaalipuolen terveys, että voin kuvitella jääväni työkyvyttömäksi ja syrjäytyväni. Ja olen aikoinaan (15-20 vuotta sitten) ollut työkyvytön ja syrjäytynyt, sieltä nämä traumat ja kokemukset kumpuaa.

Lähettäjä: B 
Päivämäärä:   19.4.25 02:09:48

Oletko mies? Miehet ovat parisuhteen päättyessä syrjäytymisvaarassa, naisilla taas menee tutkitusti vain paremmin ilman miestä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   19.4.25 07:35:11

Ei varmaan kannata jos nuppi noin sekoaa.

Lähettäjä: nomadi 
Päivämäärä:   19.4.25 08:20:13

Jos nuppi pysyy juurikin sen toisen avulla kasassa, ei ehkä tosiaan kannata erota. Muuten eroamiseen ei voi ottaa kantaa, kun et kerro, miksi haluaisit erota.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   19.4.25 09:08:48

Sun pitää erota koska ei ole tervettä että sun mielenterveyden ylläpito perustuu täysin toiseen henkilöön. Eroat, menet terapiaan, opettelet käsittelemään sun tunteita ja olemaan yksin.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   19.4.25 09:26:20

Jos on niin heikoissa kantimissa, että parisuhde on ainoa asia, mikä pitää kasassa, niin suosittelen lämpimästi hakeutumista terapiaan. Eihän omaa elämäänsä voi pohjata siihen, että toinen henkilö kannattelee. Mitä jos itse tulet jätetyksi? Tai toinen kuolee?

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   19.4.25 10:43:56

Etsi kämppis jos yksin asuminen on ongelma. Onko sinulla kavereita?

Lähettäjä: S bomb 
Päivämäärä:   19.4.25 18:41:39

Ö"Oletko mies? Miehet ovat parisuhteen päättyessä syrjäytymisvaarassa, naisilla taas menee tutkitusti vain paremmin ilman miestä."

Olen nainen, mutta tältä osin varmaan mies. Miehiähän ne aina on, joilla elämä kaatuu eroon. Siis siinäkin tapauksessa, ettei ole vaimoaan edes rakastanut. En minäkään rakasta tuota miestäni. Toisen ihmisen kanssa eläminen vaan pakottaa pitämään yllä joitain elämän rutiineja.

Joku yhteisasuminen voisi olla vaihtoehto, olen tosin aika epäsosiaalinen niin en edes halua viettää aikaa muiden kanssa. Olen kyllä lukenut aikuisten "ihan tavallisten" ihmisten kommuuneista. Silti jos sopiva tilaisuus tulisi vastaan, olisin varmaan valmis kokeilemaan.