Lähettäjä: Wasikka 
Päivämäärä:   17.4.25 15:43:16

Tämä sai alkunsa tuosta koulukiusaustopikista.

Mua on ala-asteella koulukiusattu, ja yritettiin yläasteellakin vähän aikaa mutta sillon mua ei enää kiinnostanut pikkumaiset teinipissisten räpeltelyt.
Koulussa oli tietty porukka joka aina otti jonkun tietyn silmätikukseen kunnes kyllästyivät ja siirtyivät seuraavaan. Mä pari kertaa puutuin siihen ja menin väliin jos jotain törkyjä huudeltiin tai tavaroihin koskettiin, mutta kääntöpuolena tässä oli se että ne kiusatut sitten kuvitteli mun olevan niiden kaveri. En oikeasti halunnut kaveerata niiden kanssa koska ne oli ehkä vähän outoja jopa mun mittapuulla, mutta ei silti tarvinneet tulla kiusatuksi.
Jotenkin mä aina päädyin siihen tilanteeseen että joku outolintu kulki mun kannoilla enkä uskaltanut silloin sanoa etten halua kaveerata koska koin että sekin olisi ollut kiusaamista. Onneksi ne "kaverisuhteet" sittemmin kuihtuivat kasaan, olen toki miettinyt että onko minut myöhemmin luettu tähän kiusaajien kategoriaan.

Olenko siis ollut kiusaaja tahtomattani?

Tätä samaa on joskus tapahtunut työelämässäkin mutta jotenkin aikuisena on helpompi sanoa että sori mulla on oma elämä ja omat menot ja en lähde sun kanssa kirjastoon / teelle / mihinkään töiden jälkeen.