|
Lähettäjä: .
Päivämäärä: 15.4.25 14:33:10
Tärkein ensiaskel on myöntää ja ymmärtää tilanne, kuten teit. Siitä on hyvä parantaa. Mitkä on ekat varoitusmerkit tunnemaailmassa että saatat kohta ryhtyä väkivaltaiseksi? Sitä tunnetta kannattaa siedättää. Ja tutkia mitkä on ne triggeröivät tekijät siihen. Kova ääni? Mies ei kuuntele? Mies puhuu päälle ja vastaan? Et koe tulevasi kuunnelluksi? Tai mikä tahansa. Väkivaltaisuutesi ei koskaan ole miehen vika vaikka hänellä olisikin sinun väkivaltaisuuteen triggeröiviä elementtejä. Mutta ne elementit kannattaa opetella tunnistamaan, että niitä voi siedättää ja elää tilanteessa tiedostaen että tämä on se laukauseva tekijä. Mulla kans oli jo lapsesta asti väkivaltaisia elementtejä. Tuli isästä joka saattoi kännissä hakata äitiä ja v*tutuksissaan lapsia, ei kestänyt yhtään perheen arkea eikä osannut hoitaa riitatilanteita tai sitä, että lapset on luonnostaan äänekkäitä ja kysyy paljon. Lapsesta otin jo mallia pikkuveljeeni ja vedin hiuksista, uhkailin yms. Aikuisena olen tästä mallista päässyt jo kokonaan eroon, kumppaniini ei tule edes mieleenkään kajota. Mutta se vaati teininä jo paljon työtä. Tiedostin etten koskaan halua olla kuin isäni. Se on vaikeeta ja työlästä, mutta siitä oikeasti pääsee eroon kun käsittelee tilannetta avoimesti.
|