Lähettäjä: ####
Päivämäärä: 13.4.25 18:23:54
Minulla on 14-vuotias koira. Sillä ei ole mitään lääkityksiä tai todettuja sairauksia, se tekee mielellään 1,5-2 tunnin lenkkejä, leikkii päivittäin leluillaan ja rakastaa treeni- ja temppuhetkiä. Veriarvot ovat priimaa, sydän kuin nuoren koiran.
Tietenkään se ei ole yhtä aktiivinen kuin vaikkapa 10 vuotta sitten eikä enää juurikaan saa villejä juoksuhepuleita, kuulo on alentunut ja koira nukkuu enemmän ja sikeämmin kuin ennen.
Hiljattain eräs läheinen kyseli, että joko meillä alkaa olla luopumisen hetki käsillä, nyt kun koiran kunto ei vielä ole romahtanut, jotta varmasti ehtii päästää pois ennen kuin koira kärsii. Olin tästä jotenkin ihan hämilläni, ei ole tullut mieleenkään, että koira olisi lopetuskuntoinen. Totta kai on parempi päästää pois ennen kuin koira on ihan raato, mutta minusta olisi hätävarjelun liioittelua nakata tuo terve, kivuton ja elämäniloinen koira äkkiä monttuun ihan vain varmuuden vuoksi.
Onko väärin ajatella, että korkea ikä itsessään ei ole lopetussyy? Vai onko parempi lopettaa varmuuden vuoksi vain koska koira on vanha? Missä menee se raja, minkä jälkeen koira on "liian vanha elämään?"
|