Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   8.4.25 13:37:14

Joo, mies ilmotti että ei ole enää tunteita. Tsempatkaa jaksamaan ja kaikki vinkit tänne! Tällä hetkellä tulevaisuus näyttää mustalta ja vailla toivoa

Lähettäjä: sanna 
Päivämäärä:   8.4.25 13:41:07

Kliseistä, mutta aika auttaa.
Sure rauhassa ekat päivät/viikot. Puhu ystäville. Liiku luonnossa. Koita syödä vaikka ei maistuisi.
Lämmin halaus, kyllä se siitä.

Ja yritä ajatella, että et varmaan itsekään haluaisi olla ihmisen kanssa jolla ei ole enää tunteita. Nyt sinulle aukeaa mahdollisuus löytää joku, joka välittää.

Lähettäjä: muista että 
Päivämäärä:   8.4.25 14:05:23

Miehen vika.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   8.4.25 14:07:28

Suhdetta ja miestä saa ja pitää surra. Saat olla ihan rehellisesti juuri niin surullinen, vihainen tai mitä nyt tunnetkaan. Anna tunteiden tulla.

Lähettäjä: n 
Päivämäärä:   8.4.25 14:41:47

Eipähän tartte antaa miehelle lapikasta, kuten täällä aina suositellaan kun on pienikin ongelma parisuhteessa.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   8.4.25 14:45:01

Sillä millä se tuli niin sillä se myös lähtee, etsi joku mies joka helpottaa sun suruun, laastari ei ole laitonta.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   8.4.25 14:47:04

Syö suklaata ja katso hömppäsarjoja – muuta neuvoa ei tule.

Lähettäjä: Myy 
Päivämäärä:   8.4.25 14:48:49

Aika auttaa, niin kliseiseltä kuin se tosiaan kuulostaakin. Aluksi riittää, että selviää sekunnin, minuutin, tunnin. Alkuun voi tuntua, että olo pahenee, mutta joka hetki voit kuitenkin luottaa siihen, että jokainen sekunti vie sinua kohti sitä, kun olo helpottaa.

Keskity tekemään asioita, jotka tuovat edes vähän iloa. Itke niin paljon kuin itkettää. Muista syödä edes jotain, ja jos vain pystyy, kannattaa ulkoilla ja pitää koti jotenkin kuosissa. Hemmottele itseäsi, mitä se ikinä onkaan - ruokaa, herkkuja, hieroja, kasvohoito, hyvä elokuva. Turvaudu ystäviin ja läheisiin. Jos saat impulssin ottaa yhteyttä mieheen, ota ennemmin yhteyttä ystävään.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   8.4.25 15:03:25

Olitteko pitkäänkin yhdessä?

Lähettäjä: xXx 
Päivämäärä:   8.4.25 15:21:37

Tukka uusiks, lilaa luomeen ja radalle laastaria hakemaan, ei saa jäädä tuleen makaamaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.4.25 15:26:13

Sillä millä se tuli niin sillä se myös lähtee, etsi joku mies joka helpottaa sun suruun, laastari ei ole laitonta.

Ei laitonta mutta loukkaavaa toista osapuolta kohtaan.
Luulin aikoinaan nuorena ja epävarmana että löysin miehen joka ihan tosissaan haluaa olla kanssani eli oli kohtelias, miellyttävä, seksi oli hyvää jne. mutta jätti minut tekstiviesteillä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.4.25 15:37:09

Suru ja ahdistus kestää aikansa, sitten se helpottaa.

Lähettäjä: nyt 
Päivämäärä:   8.4.25 22:44:28

Mun mielestä on reilua sanoa asia suoraan niin kuin se on. Miehesi selvästi arvostaa sinua. Päästi teidät molemmat vapaiksi eikä roikuta sinua toiveikkaana ohuen langan varassa odottelemassa että josko se kiinnostus vielä herää. Uutta matoa koukkuun sitten kun olet kerännyt tunteesi! Sanotaan että jokainen ihmissuhde kestää sen ajan kuin niillä on tarvetta. Et ehkä vielä tässä kohtaa hoksaa mikä teidän tarinan tarkoitus on mutta se hetki tulee.

Lähettäjä: Aila 
Päivämäärä:   8.4.25 23:53:56

Ei kaikilla tarinoilla ole mitään tarkoitusta.
Jos minun mies sanoisi noin, ettei ole enää tunteita niin varmaan nauraisin.

Joo, ei kannata jäädä suremaan. Maailmassa on niin paljon muutakin kuin miehet.

Lähettäjä: *Remontti Riku * 
Päivämäärä:   9.4.25 00:37:49

Vittuako tuolle mahtaa.
Kun tunteet loppuu tai tunteet kiehuu yli, niin parempi on poistua.

Lähettäjä: Hui 
Päivämäärä:   9.4.25 06:44:49

"Ei laitonta mutta loukkaavaa toista osapuolta kohtaan.
Luulin aikoinaan nuorena ja epävarmana että löysin miehen joka ihan tosissaan haluaa olla kanssani eli oli kohtelias, miellyttävä, seksi oli hyvää jne. mutta jätti minut tekstiviesteillä."
Laastarista oli puhe. En ymmärrä tuota kommenttia. Mitä väliä ja miten se loukkaa exän tunteita jos hommaat laastarin? Suhde loppui ei sun uusien kumppaneiden pitäis vaikuttaa mihinkään eikä loukata ketään. Ja muutenkin jos sen exän tunteet loppu jo aiemmin niistäkö pitäis vielä olla huolissaan?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   9.4.25 07:53:06

"Laastarista oli puhe. En ymmärrä tuota kommenttia. Mitä väliä ja miten se loukkaa exän tunteita jos hommaat laastarin?"

Oliskohan kirjoittaja tarkoittanut, että loukkaavaa sitä laastaria kohtaan.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   9.4.25 09:03:34

Ei vaan loukkaavaa väittää etsivänsä suhdetta jos oikeastio tarvitsee vaan laastaria, ja sitten jättää sen laastarin vielä viestillä.

Lähettäjä: Hui 
Päivämäärä:   9.4.25 18:57:38

No jospa sanoo että laastaria haen. Silloin molemmat tietää mistä on kyse.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   9.4.25 19:23:52

Parempi noin. Muuten mies olisi tuhlannut aikaasi roikkumalla suhteessa, jossa ei ole rakastunut. Ennen pitkää tämä olisi kyllä tullut ilmi ja sinuun olisi sattunut luultavasti vielä pahemmin. Nyt sure rauhassa niin kauan kun surettaa ja sitten kun olet valmis sinulla on mahdollisuus kohdata joku joka rakastaa sinua. Älä ota sitä ukkoa takaisin jos se kuukauden - parin päästä huomaa ettei oma markkina arvo riitäkkään parempaan vaan tulee takaisin häntä koipien välissä. Kerrasta poikki eikä mitään tekohengityksiä.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   9.4.25 19:25:20

Hain nyt suklaata ja kunnia itselle. Ja rupesin suunnittelemaan uutta uraa. Vtut miehistä. Isken kultasuoneen ja ostan hevosen. Sitten voin harrastaa kaiken loppuelämäni eikä kukaan ole märisemässä kotona. Ei ollut pitkä juttu, puolisen vuotta, mutta kerkeehän sitä haaveilla yhteisestä tulevaisuudesta yms. Se nyt sitten on historiaa kaikki. Onneks sen verran elämää takana, että en koe tätä jonain ihmisarvokysymyksenä ja itsetuntoni tulee tästä kyllä palautumaan. Oikeastaan helpompaa olla jätetty, ei tarvi miettiä tuliko tehtyä virhe. Otan asian annettuna, jolle en mitään voi. Kaippa se aika korjaa, toivottavasti nopeasti. Laastarit ei nyt kiinnosta

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   9.4.25 19:25:29

Kukkia siis

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   9.4.25 22:30:49

Eilen itkin ja äsken itkin. Tuntuu ettei kavereista saa kyllä tukea. Yksikin hehkuttaa just tapaamaansa miestä mulle, kiva, suolaa haavoihin. Yksi syytti jopa minua, en kuulemma ollut riittävän tosissani miehen kanssa. Haloo, ei puolessa vuodessa ihan kauheen vakavaksi voi heittäytyä...ihan paskaa kaikki. Siksi tämä

Lähettäjä: puke 
Päivämäärä:   10.4.25 08:20:20

Hei, väistit luodin, iloitse siitä. Moni mies on ihan täysi hirviö, kun niihin paremmin tutustuu.

Nauti vapaudestasi nyt kun olet vapaa!

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   10.4.25 08:23:53

Onpa tyhmiä kavereita

Lähettäjä: Hetta 
Päivämäärä:   10.4.25 08:53:53

No pöh tuollaisille kavereille. Heitä ei kyllä ole tilannetajulla siunattu.

Hyvä että olet saanut itkettyä, se kyllä helpottaa! Vaikka onkin silmille ja nenälle vähän rankkaa. Ja juuri oikea asenne tuo, että täyttää elämää muilla ihanilla jutuilla.

Minä selvisin syksyllä erosta sillä, että olin juuri ottanut vuokrahevosen. Se toi elämään niin paljon uutta sisältöä, että se kevensi eron tuomaa surua todella paljon. Itkeskelin kyllä välillä hevosen karvaan ja välillä ajatukset olivat niin levällään, että tyydyin tekemään kävelylenkkejä maasta käsin, koska keskittyminen ei olisi mitenkään riittänyt turvalliseen ratsastamisen. Onneksi vuokrahevonen on vanhahko ja tyyni ja tuo olemuksellaan rauhaa ja lohtua. Minua myös helpotti se, että eksä ei kuulunut hevosmaailmaan millään lailla, vaan se oli ja on kokonaan omani. En ollut jakanut sitä elämän osa-aluetta hänen kanssaan, ja siksi siellä ei ollut mitään muistoja hänestä, eikä mitään häneen liittyviä haaveita tai unelmia.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   10.4.25 09:15:35

Vuokrahevonen kuulostaisi kyllä myös ihanalta ratkaisulta! Saatankin laittaa harkintaan. Ja "kiva" kuulla etten ole yksin. Kaikki ympärillä seurustelee, joten senkin suhteen jotenkin tosi ulkopuolinen ja hylätty olo. Mutta ehkä se tästä. Tämä vuodenaika on itselle jotenkin vielä raskain käsitellä eroa, kaikki ovat niin iloisia, hormoonit hyrrää. Ja itselle keväät on olleet vaikeita juuri sen takia että ikinä en ole tavannut ketään keväisin tai kesäisi, mutta kroppa oikein huutaa että nyt kesäheila ja sassiin. Mitenhän sitä voisi nollata pään miehistä ja sinkkuuden masentavuudesta pysyvästi!

Lähettäjä: Hippula 
Päivämäärä:   10.4.25 09:41:27

Usko pois, ajan kanssa helpottaa kyllä ja pari vuotta tästä eteenpäin koko tilanne (ja mies) näyttää ihan erilaiselta.

Jaa, että miksikö uskoisit? No, minäkin luulin pari vuotta sitten, etten ikinä pääse yli siitä pettymyksestä, kun unelmieni mies ja kollegani ei halunnutkaan sitoutua. Oikeastaan vähän sekosin.

Surin lyhyttä tapailua kuukausia ja tuijotin varmaan viikkotolkulla YouTuben erotutorialeja (joo, sellaisiakin on). Miehen nimi hakkasi ainakin sen puoli vuotta päässäni kuin lyömäaseella hakaten, jatkuvasti, ja pyöritin samoja asioita päässäni uudestaan ja uudestaan, yrittäen keksiä missä kohti tein virheen. Ostin jonkun maksullisen palvelun joka käy läpi, onko mies palannut mahdollisesti Tinderiin.

Välillä olin niin tuskissani, että karjuin yksin autossa - en itkenyt, vaan karjuin tuskaani niin paljon kuin keuhkoista lähti. Selasin hänen vanhoja instakuviaan ja tykkäsin vahingossa parista. Hypin sänkyyn ihan kenen kanssa sattuu ja mietin, että tämä on nyt todellinen tasoni, aidolla mikropeniksellä varustettu kovasti ylipainoinen korsolainen.

Vähän myöhemmin perustin ammattiini liittyvän sometilin näyttääkseni, miten hyvin minulla menee ja miten hyvältä näytän. Sain jostain päähäni, että kyllä hän vielä kiinnostuu, jos muutun itse kiinnostavammaksi ja sporttisemmaksi.

Pikakelaus kahden vuoden päähän: olen suhteessa ihan eri miehen kanssa, joka ihastui sporttiseen olemukseeni ja hyvään draiviini. Välillä saan flirttailevia kuulumisten kyselyjä tuolta exältäni. Luen ne jos jaksan enkä useinkaan viitsi edes vastata. Siinä, missä pari vuotta sitten manifestoin vimmaisesti sitä, että hän lähettäisi edes yhden viestin, nyt reaktioni on ”ai jaa, taas tuo”.

Että jos näin pahasta erosekoamisesta voi päästä yli, niin usko kun sanon: kyllä se helpottaa! Mutta kuten yllä on sanottu, siitä se toipuminen lähtee, että pidät nyt itsestäsi ekstrahyvää huolta.

Tsemppiä!

(Niin ja minulla todettiin myöhemmin eri syystä johtuva PTSD, uupumus ja ahdistuneisuutta sekä läheisriippuvaisia käytösmalleja, mitkä pitkälti selittivät tuon obsessoinnin).

Lähettäjä: nomadi 
Päivämäärä:   10.4.25 09:49:25

Kuinka hyvää elämä olisi yhdessä miehen kanssa, kun miehellä ei ole tunteita. Hetken päästä mies olisi pettävä, välinpitämätön ja kohtelisi itsestäänselvyytenä. Iloitse, kun pääsit tästä eroon.

Lähettäjä: huh 
Päivämäärä:   10.4.25 10:48:54

Kova tilanne mutta siitäkin mennään läpi.

Mulle tuli ero 19 vuoden jälkeen. Viimeiset 3-4 vuotta oli melkoista takkuamista ja sen verran vakavia tilanteita etten katsonut kertaakaan perääni kun ero tapahtui. En kaivannut sekuntiakaan.

Nyt käynnissä vähän epäselvä tilanne muutaman kuukauden tapailun jälkeen. Tuntuu että jos tämä nyt kaatuu tähän niin suren sitä enemmän kuin tuota pitkää liittoani.

Joten eipä nämä tilanteet ole suhteen kestosta riippuvaisia. Pitäisi nyt vaan uskoa, että todellista rakkautta ei voi pakottaa tapahtumaan, se tulee jos on tullakseen. Jos tämä ei toimi, niin joku muu sitten toimii. Kaikkein tärkeimmät asiat elämässä on kuitenkin järjestyksessä, oli tässä mies mukana tai ei.

Lähettäjä: Toivo Mustanen 
Päivämäärä:   10.4.25 11:47:12

Valheessa olisi ollut varmaan mukavampi elää?

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   10.4.25 13:18:56

Hippula, kuulosta kyllä tosi tutulta ajatusmallillta. En ihan noin pitkälle onneksi enää aio mennä, joskus nuorempana ehkä sekosin kanssa yhdestä erosta noin paljon. Nykyään kirjoitan kaikki tyhmimmätki aivopierut paperille ja koitan välttää kaikkia impulsseja ottaa mieheen yhteyttä.
Mutta paljon just tulee ajatuksia siitä että pitää olla kiinnostavampi ja fitimpi, tosin surullista on se että ajattelen, että löytääkseni uuden mun pitää olla sitä, eli ei rajoitu nyt vain tähän mieheen. Yritän muutenkin ajatella nyt kovasti jo eteenpäin, mutta kyllähän se masentaa että mitään varmuutta ei ole uudesta miehestä.

Yksi ajatusjuoksu on se, että haluan uskoa että mies vielä herää virheeseensä ja itkee minua takaisin. Ja sitten se estää minua ajattelemasta hänestä mitään huonoa, jos vaikka juttu vielä jatkuisikin. Typerää tiedän, mutta en voi sille mitään.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   10.4.25 13:25:25

Eniten ehkä aina mietittää miten joku ihminen voi päästä toisesta niin nopeasti yli. Hirveä pettymys siitä että kaikki itselle merkitykselliset keskustelut ja kokemukset olikin toiselle täysin merkityksettömiä joita ei ei muista enää viikon päästä. Itse taas kelaa niitä hyviä hetkiä kuukausi kaupalla..
Pidemmistä suhteista on kyllä helpompi erota, kun on kokenut jo paljon sekä hyviä ja huonoja hetkiä, lyhyessä suhteessa kaikki on ollut vaan kivaa ja ihanaa.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   10.4.25 13:27:24

"Jos tämä ei toimi, niin joku muu sitten toimii" joo näinhän se on, mutta aina pelko että toimiiko koskaan enää mikään. Itse lempatti nyt kolme kertaa kolmen vuoden aikana itseä kiinnostavien miesten tahoilta, itsetunto deittailuun alkaa olla aika pohjamudissa