Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   6.4.25 18:26:47

Musiikki loppuu ja kaikki alkaa paniikissa säntäillä. Yks jää ilman ja putoaa joukosta. Siltä nyt tuntuu näin nelikymppisenä, 5 vuotta sinkkuna. Ulkopuolisuuden tunne on sama kuin tuolileikissä, kun jäät ilman tuolia. Ja se paniikki kun se leikki alkaa, että minä en halua ole se joka jää yksin ulkopuilisena seisomaan. Kaikki työpaikoilla ja kaveripiireissä seurustelee ja tekee vain pariskunta/perheasioita ja puhuu niistä, niin yksinäinen ja viallinen olo. Sama tunne liittyy kyllä kaikkeen mijin liittyy kiirenja pitää tehdä äkkiä valinta. "Ja ottakaa pari itsellenne" on jo kouluajoista tuttu, kurkkua kuristava lausahdus..mitä jos minulle ei riitä paria.
Ja näin sinkkuna minulle ei sitä paria nyt löytynyt, kurkkua kuristaa

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   6.4.25 18:28:14

Kuulostaa siltä että ongelmasi on vähemmän sinkkuus ja enemmän se, miten paljon se sinua pelottaa.

Lähettäjä: Hys 
Päivämäärä:   6.4.25 18:48:24

Älä lähde siihen tuolileikkiin. Kuinka monelle lähipiirissäsi se on edes tuonut pysyvää onnea?

Meidät naiset kasvatetaan jo ensimmäisistä disney-prinsessasaduista lähtien siihen, että olemme vajaita ilman miestä. Tutkimusten mukaan parisuhde ja perhe-elämä kuihduttaa kuitenkin henkistä ja fyysistä hyvinvointiamme, kun taas miesten hyvinvointia se edistää. Tietenkään näin ei aina ole, mutta hälyttävän usein.

Että mieti nyt, haluatko edes sitä palkintoa, minkä saat kun istut siihen kovalle puupenkille. Saa meinaan olla aika hyvä tyyppi, että on niiden menetettyjen elinvuosien arvoinen.

Itse tapailen kolmea eri miestä ja rakennan uraa. Yhden kanssa jaetaan seksuaalista dynamiikkaa, toisen kanssa sellaista arkipäiväisenpää yhteiseloa ja kolmas tarjoaa illallisia, ostelee lahjoja ja on sydänystävä.

Elämä on rikkaampaa ja parempaa näin kuin 14 vuoden parisuhteessa, jossa olin lähinnä orja. Mutta eipä tällaista Disney-saduissa kerrottu.

Olen aloittajan ikäinen.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   6.4.25 18:55:13

Nimimerkki Hys, kirjoitti asiaa.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   6.4.25 19:21:24

Hys homma on niin kauan kivaa ku täyttää 30v

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   6.4.25 19:29:58

Mieskokeiluja on ollut ihan riittämiin. Haluan suhteen joka kestää enemmän kuin kaksi kuukautta+ sydänsurut siihen päälle. En kaipaa edes perhe-elämää vaan jonkun kenen kans jakaa tätä elämää...

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   6.4.25 20:00:06

Olen viisikymppinen, pääosan elämästäni sinkkuna viettänyt nainen, enkä kyllä tunnista tuollaista, että naiset kasvatettaisiin uskomaan olevansa vajaita ilman miestä. Tai että pariutuminen tai perheen perustaminen olisi jokin automaattinen oletus. Nykyään yksin eläminen on niin tavallista, että ihmettelen mistä tuollaista vielä löytyy?

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   6.4.25 20:06:10

Mikä peikko tuo kolmekymppisyys on, jos kyse ei ole hedelmällisyydestä?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   6.4.25 20:23:51

Ymmärrän aloittajaa. Nykyään sinkkuus on hehkutettu ylös ettei kukaan juurikaan halua parisuhdetta. Ja kuitenkin on vielä meitä, jotka ollaan parhaimmillamme parisuhteessa, kaikkia kun ei kiinnosta yksin tusertaminen loputtomiin. Ja kun ilmaisee ääneen halunsa parisuhteesta saati perheestä, saa paheksuntaa osakseen kanssasinkuilta. Ja perustelu on juuri tuo että "parempi yksin kuin 14 vuotta paskassa suhteessa." ihan kuin kaikki parisuhteet olisi paskoja kun sanojan yksi on ollut.

Minäkin jouduin leikkeihin ja peleihin, kunnes löytyi joku joka halusikin lukea mut loppuun. Vei kyllä pitkään ja vaati monta hutia. Mutta ei ne sua kotoakaan piilosta löydä, pitää vähän edes olla esillä että sut voi löytää. Pariutuvia ei kiinnosta kissa ja hiiri leikit.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   6.4.25 20:42:59

Ei kyllä ole tuttua perhettä toivovien paheksuntakaan. Millaisissa piireissä liikutte, jos henkilön parisuhdestatus ja -toiveet ovat paheksunnan ja arvostelun kohteita? Kuulostaa painajaismaiselta.

Lähettäjä: Ninnu 
Päivämäärä:   6.4.25 21:31:37

HUOH. Itse olen kolmekymppinen nainen ja melkein koko aikuisiän sinkkuna. Kaverit, työkaverit ja sisarukset hankkii lapsia ja melkein kaikilla on joku. Minä tuskin tulen koskaan saamaan haavetta perheestä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   6.4.25 22:21:41

"Siltä nyt tuntuu näin nelikymppisenä, 5 vuotta sinkkuna."

Parikymppisenä se oli tuollaista tuolileikkiä. Nyt 40-50 välissä niitä vapaita tuoleja alkaa kuitenkin ilmaantua kiihtyvään tahtiin ja enää ei ole kiire. Älä huoli, olet juuri siinä iässä, että kohta on valinnanvaraa ja runsaasti.

Lähettäjä: *Remontti Riku * 
Päivämäärä:   6.4.25 22:43:33

Aivan normaalia.
Silloin, kun olit varattu, niin tuntui, että hakua olisi, vaikkei sitä niin hirveästi ollut. Muistat vaan ne kohdat.
Sitten sinkkuna ei tulekaan ovista ja ikkunoista, vaikka siinä uskossa olitkin.
Tämähän pätee vain teihin normoihin.

Itsevarmuus kuntoon, niin pärjäät.