|
Lähettäjä: Silvii
Päivämäärä: 3.4.25 09:41:01
Mulla iskee tuo ankeus ja tylsyys heti, jos ei ole mitään innostavia suunnitelmia näköpiirissä. En välttämättä tee mitään niiden eteen kokoajan, mutta niitä täytyy olla. Mun oma intohimo suuntautuu hevosiin, ja niiden kanssa aina voi suunnitella jotain, kun tuossa pihassa ovat. Lisäksi reissujen organisointi ja suunnittelu on mun juttu, oli se sitten mökkiviikonloppu jollain hauskalla lisätvistillä tai karavaanailureissu lasten kanssa. Vaihdan myös usein työpaikkaa, koska se innostaa joka kerta alkuun. Sen sijaan asuinpaikka ja aviomies pysyy samana, tämä on tietoinen valinta enkä päästä ajatuksiini mitään muita vaihtoehtoja vaikka mikä olisi :D
Olen myös adhd-dg, mutta mua vähän ärsyttää näissä keskusteluissa, kun tätä diagnoosia jaellaan ja ehdotetaan tutkimuksia. Ei sillä diagnoosilla tee mitään, jos piirteet ei aidosti ja isosti haittaa elämää. Itse tarvitsen lääkityksen, jotta arki pyörii ja että pystyn toteuttamaan näitä kaikkia innostavia ideoita, jotka tekevät elämästä mielekästä. Mutta ihan itse sen adhd-diagnoosinkin kanssa pitää ottaa vastuu elämästään ja rakentaa siitä sellaista, että pystyy asiansa hoitamaan ja mielellään vielä nauttimaan elämisestä ainakin ajoittain :) ärsyttää, kun tuntuu että tällä tutkimus- ja hoitopuheella yritetään siirtää jotenkin muiden vastuulle niitä omia ongelmia. Ihan kaikilla ihmisillä on omat kompastuskivensä ja hankaluutensa, eikä kenenkään kannata jäädä vain kotiin odottamaan että joku tuo jonkun valmiin ratkaisun tai maailma muuttuisi ympärillä jotenkin paremmaksi.
|