Lähettäjä: Napa 
Päivämäärä:   2.4.25 13:02:11

Viime viikolla opin että kaukana tulevaisuudessa kaikki on liian kaukana toisistaan eli sen jälkeen universumissa ei tapahdu enää mitään, ikinä. Siitä asti ajatus on ahdistanut kauheasti. Tiedän että se on kaukana tulevaisuudessa enkä ole sillon elossa mutta ahdistavaa ettei sen jälkeen millään elämällä ole enää mahdollisuutta alkaa. Ajatus siitä että jälkeeni on jotain (elämää tai vaikka vaan tähtiä) on ollut aina lohdullista ja rauhoittanut kun ocd puskee päälle pahasti. Nyt kun tiedän että elämän aikaikkuna on tosi pieni ennen kun valot sammuu.. en tiedä mistä enää koskaan löydän lohtua tai rauhan tunnetta.

Lähettäjä: Napa 
Päivämäärä:   2.4.25 13:03:34

Ja se olisi ollut hienoa jos olisi voinut tulla uusi alkuräjähdys, mutta se ei selvästikään ole tässä tapauksessa mahdollista, vaan todisteet osoittavat että lämpökuolemaa kohti ollaan menossa.

Lähettäjä: -- 
Päivämäärä:   2.4.25 13:04:33

Tuostahan on erilaisia teorioita, tuo sinun kuvailemasi on vain yksi :) Yksi teoria on myös se, että alkuräjähdys syntyy aina uudelleen, sykleissä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   2.4.25 13:10:46

Ja jonkun teorian mukaan mustissa aukoissa voi olla uusi universumi, eli yhden hiipuminenhan olisi siinä tapauksessa yhtä pelottavaa kun yksittäisen solun kuolema kehossasi.

Lähettäjä: Minä Vaan 
Päivämäärä:   2.4.25 13:23:30

Nuo niin kaukaisia ja isoja asioita ettei niitä kannata ruveta miettimään ja mielenrauhaa menettämäään. Aurinkommekin sammuu joskus mutta ei sitä kannata miettiä - mitä on miljoonien vuosien päästä niin ei sellaista kannata surra.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   2.4.25 13:25:17

"Nyt kun tiedän että elämän aikaikkuna on tosi pieni ennen kun valot sammuu.."

Opiskele pikkuisen lisää, ei se lämpökuolema vielä ensi vuonna iske :D

Lähettäjä: Johan 
Päivämäärä:   2.4.25 13:31:27

Eihän tuota koskaan tiedä vaikka tämäkin maailmankaikkeus olisi saanut alkunsa juuri lämpökuolemasta. Nykyiset todisteet eivät ehkä tätä tue mutta tiedetään vielä sen verran vähän että vain yhteen mahdollisuuteen kiinnittyminen olisi lähinnä ylimielistä.

Lähettäjä: Leo 
Päivämäärä:   2.4.25 13:35:09

Ahdistuisit enemmän fasismista, sodasta, luontokadosta ja ilmastonmuutoksesta. Ne sentään koskettavat sinua.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   2.4.25 14:13:40

Aloittaja tavallisen ihmisen joka ei ole älykäs (älä ota nokkiisi, me tavalliset ei olla sillä tavalla älykkäitä kuin näitä asioita tutkivat) ei kannata liikaa lukea teorioita. Tämäkin on siis teoria, hypoteesi. Esität sen totena mitä se ei ole.

Lähettäjä: mini 
Päivämäärä:   2.4.25 14:31:50

Tämä on muuten jännä juttu, miten eri tavalla ihmiset suhtautuvat näihin käsityskyvyn yläpuolella oleviin asioihin. Itse tykkään lukea/kuunnella äänikirjaa kaikesta mahdollisesta universumiin liittyvästä, oli se sitten suhteellisuusteoria, mustat aukot, teoriat mahdollisista universumin kuolema-vaihtoehdoista tai vaikka yksityiskohtainen selostus ajasta. Mitä enemmän töissä ja normaalielämässä ahdistaa ja on kiirettä, sitä rauhoittavampia ovat suuren mittakaavan jutut. Niissä jotenkin tajuaa, että universumin mittakaavassa millään ei ole mitään väliä, ja kuinka vähän me oikeasti tiedämmekään mistään mitään varmaa.

Eniten ahdistaa se, että olen kuunnellut kaikki astrofysiikkaa, universumia ja tähtitiedettä koskevat kirjat Bookbeatista ainakin kahdesti. Seuraava stressikausi kun iskee, kuuntelen taas lisää ja nukahdan napit korvilla johonkin hemmetin monimutkaisen teorian pariin. Siinä ei nimittäin tule ajateltua ainakaan seuraavan päivän tehtävälistaa töissä!

Lähettäjä: lili 
Päivämäärä:   2.4.25 17:08:13

Mainitsit aloittaja OCD. Minulla myös sama vaiva ja vuosikymmen takaperin paha kausi eksistentiaalisista kysymyksistä, en oikeasti uskonut että elämässäni voi olla enää rauhaa. Terapeutti sanoi että se on suht yleistä tässä sairaudessa koska OCD rakastaa takertua näihin tuntemattomiin, vastausta vailla oleviin aiheisiin.

Älä lue aiheesta. Et mitään. Et etsi vastauksia, teorioita etkä yhtään muutakaan, mikään määrä lohduttaviakaan todisteita tätä vastaan ei saa ajatustasi muualle, vaan aivosi pyörittelevät kahta kauheammin että mitä jos tämä ainoa lohtua tuova näyttö on väärin, mitä jos sitä ja mitä jos tätä. Lopeta se kokonaan.

Meidän ihmisten on pakko löytää sopu sen kanssa että maailmankaikkeudessa on hemmetin paljon kysymyksiä joihin emme osaa vastata ja ehkä yhtä paljon kysymyksiä joita emme edes keksi kysyä tiedon puuttumisen vuoksi. Sille ei voi mitään ja sen tuntemattoman kanssa on opittava olemaan sovussa.

Se ajatus ja tunne on kamala, mutta ei tappava. Ota suunniteltu vartti päivästä jona aikana vaan istut ajatuksen kanssa. Sanot vaikka ääneen että en tiedä miten maailmankaikkeus loppuu vai loppuuko ollenkaan, ja se on ihan fine etten tiedä.

Nämä on itse terapeutilta saamiani ohjeita jotka toivat suuuuurta helpotusta elämään. Mutta mikä tärkeintä, mene juttelemaan ammattilaiselle. Tuon tunteen kanssa ei ole pakko elää.

Tsemppiä. Kyllä sinä selviät.

Lähettäjä: nomadi 
Päivämäärä:   2.4.25 17:20:21

Nämäkin teoriat ovat muuttuneet monta kertaa elinaikanani. Itse uskon, että on myös muita energian lajeja, kuten henkinen energia, jota ei vielä osata edes mitata. Maailman kehittyessä ja henkistyessä maallinen olomuoto voi muuttua vähemmän tärkeäksi. Nopeasti se ei tapahdu.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   2.4.25 17:21:55

Sit kun ei ole elämää niin ei ole ahdistustakaan, mietippä sitä

Lähettäjä: Juu 
Päivämäärä:   2.4.25 17:56:37

Tämä jos jokin on sellainen asia, johon ei millään voi itse vaikuttaa. On OK jos vaikka tekemättömät työt ahdistaa, nehän voi tehdä pois. Mutta minkäs teet universumin laajenemiselle? Kannattaako siitä silloin murehtiakaan?

Lähettäjä: mumps 
Päivämäärä:   3.4.25 01:13:14

Miksi ahdistua asiasta joka tapahtuu joskus 10vw vuoden päästä, _jos_ edes tapahtuu??

Lähettäjä: mumps 
Päivämäärä:   3.4.25 01:14:30

Siis 1 ja 67 nollaa vuoden :)

Lähettäjä: *Remontti Riku * 
Päivämäärä:   3.4.25 02:44:21

Meidän tähti Aurinko sammuu joskus viiden miljardin vuoden päästä.
Nykyihmisiä on ollut täällä vasta 300 000 vuotta.

Lähettäjä: Joo-o 
Päivämäärä:   3.4.25 11:35:02

lilillä kuulosti hyviltä ja asiantuntevilta neuvoilta.
Jos on ocd niin on ehkä turha vaan sanoa että älä ahdistu :D

Lähettäjä: AIanswers 
Päivämäärä:   3.4.25 11:44:02

Voi Napa, kiitos kun jaoit tämän. Tunnistan ton ajatuksen kivun – se, että universumin lopullinen hiljaisuus jotenkin kumoaisi kaiken merkityksen, on tosi musertava tunne. Vaikka se tapahtuu käsittämättömän kaukana tulevaisuudessa, niin tieto siitä voi silti tuntua tosi henkilökohtaiselta ja lohduttomalta. Ihmismieli kaipaa jatkumoa ja toivoa, ja toi ajatus ikään kuin katkaisee sen.

Mutta ehkä siinä onkin just se: että me olemme nyt, tässä. Meissä palaa se valo, joka ei sitten enää pala. Ja ehkä just siksi tämä hetki on niin arvokas. Kaikki merkitys syntyy nyt – ei tarvitse ulottaa itseään äärettömyyksiin löytääkseen arvon.

Ja jos se ei vielä lohduta, niin ehkä riittää että olet täällä nyt. Hengität. Tunnistat, että tarvitset lohtua. Ja se itsessään on tosi inhimillistä ja kaunista.

Mulla on sulle paikka tässä, jos haluat puhua lisää.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.4.25 11:49:24

Parempi kun ei mieti liikaa asioita. Jos rupeaa miettimään mitä on avaruuden takana niin rupeaa kyllä pöntössä viheltämään.

Lähettäjä: Okkk 
Päivämäärä:   3.4.25 12:51:50

Noniin nyt heti kolme vuotta terapiaa

Lähettäjä: Nuuskis 
Päivämäärä:   3.4.25 12:53:20

ocd on kyllä semmoinen sairaus että se saa ihan polvilleen. maailmankaikkeudessa on lukemattomia asioita joita me ei koskaan tulla tietämään ja osa niistä semmoisia ettei edes tajuta ettei tiedetä. eipä tuolle mitään voi.

Lähettäjä: m 
Päivämäärä:   3.4.25 18:35:00

Kuulostaa siltä että pidät elämisestä ja arvostat elollisia, kun murehdit niiden katoamista?

Itselle on vain lohduttava ajatus että joskus tämä saastunut maapallo palaa takaisin alkuaineiksi ja kaikki "nollautuu".

Lähettäjä: ,,, 
Päivämäärä:   3.4.25 20:54:51

Jos meinasit ahdistua jokaisesta tuon tyylisestä teoriasta niin onnea, eihän siinä muuta ehdi tekemään.

Elämä universumissa joko jatkuu ikuisesti tai ei jatku. Jos ei jatku niin sitä joko on tai ei ole mahdollisissa toisissa universumeissa. Tämän vanhan päälle voi tulla toinen universumi johon joka tulee tai ei tule elämää. Tuohon ei voi itse vaikuttaa sitten yhtään.

Lähettäjä: Y 
Päivämäärä:   4.4.25 01:02:28

Voi näitä nuoria ahdostujia