Lähettäjä: hilla 
Päivämäärä:   1.4.25 10:07:05

Mitä olette mieltä kotiäideistä tai kotiin jäämisestä ylipäätään?

Keskustelun avaus tuli mieleeni kun viikonloppuna kävi aika ikävä välikohtaus yhden kaverini kanssa. Hänellä on kaksi lasta vuoden ikäerolla. Molempien kanssa on ollut kotona KOULUN ALKUUN ASTI. Siis vanhempainvapaat, hoitovapaat ja sitten työttömänä siihen saakka että lapsi on 6v. Nyt on vielä nuorimman kanssa kotona kun ikää vasta 4v.

Olen jo pitkään kuullut narinaa ja kiukuttelua milloin mistäkin asiasta, ihan kuin se olisi minun vikani että hänellä ei ole rahaa mihinkään. Itselläni on 2v lapsi päiväkodissa, ollut siellä jo noin vuoden kun halusin itse palata töihin. Lapsi viihtyy päiväkodissa todella hyvin ja on kehittynyt huimasti erilaisissa taidoissa. Pidän myös tärkeänä että opitaan olemaan muiden lasten kanssa ja ottamaan kaverit huomioon. Päiväkotiryhmä on pieni ja kodinomainen, yksityinen. Lomat ja viikonloput vietetään perheen kesken kotosalla.

Tältä kaveriltani ja hänen perheeltään saan kuunnella aina kaikissa juhlissa ja missä nyt nähdäänkään kamalaa voivottelua miten poloinen lapseni on kun on päiväkotiin joutunut. Ja samaan aikaan kyräillään kun ei ole rahaa. Kaverin mieskin on "ikävä" eikä anna tälle kaverilleni mitään viikkorahoja, yhteiset elämisen kulut joutuu tottakai maksamaan kun toisella ei tuloja ole mutta ymmärrän kyllä ihan täysin että rahaa ei jaella kosmetologikäynteihin tai vaatekauppaan tuhlattavaksi.

Minun järkeen ei käy kaverini kaltaiset ihmiset. Tottakai kotona saa olla mitään tekemättä jos niin haluaa mutta miksi pitää sitten kiukutella muille jos eivät halua elää samanlaista elämää kuin itse. Koen jaksavani olla paremmin läsnä lapsellenikin kun minulla on elämässäni muutakin sisältöä kuin kiukutella tylsyyttäni pelkästään kotona, ja kyllähän se rahakin antaa vapautta kun voi mennä ja lähteä reissuun eikä miettiä että minkä merkkisen kurapuvun kärsii tänä vuonna ostaa.

Lähettäjä: Hmmm..... 
Päivämäärä:   1.4.25 10:14:32

Kotiin jääminen pienten lasten kanssa on hieno asia kun se myös tehdään hyvin eli todella vietetään aikaa lasten kanssa. mutta tulee se aika, että päiväkodista alkaa todella olla hyötyä ja ihan jo kouluun menemistä valmistellakseen sinne pitää mennä. Kannattaa mennä. Ideaali olisi varmaan teidän puolivälissä !

Mutta eihän toisten valintoihin voi vaikuttaa, ainoastaan siihen viitsitkö kuunnella vai sanotko vastaan tai otat etäisyyttä.

Lähettäjä: ****************** 
Päivämäärä:   1.4.25 10:16:59

No seurasi voit ihan itse valita

Lähettäjä: d 
Päivämäärä:   1.4.25 10:25:08

Ihan sama, kunhan toimitaan lapsen etu edellä. Jollekin lapselle on parempi olla kotona äidin tai isän kanssa pitkään, joku hyötyy päiväkodista tai muusta varhaiskasvatuksesta.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   1.4.25 10:29:18

Jos kotona eletään aktiivista arkea ja lapsella on ikätasoista leikkiseuraa ei päiväkotia tarvitse mihinkään. Lapsi oppii samat asiat kotonakin eikä lapselle koulun alkukaan ole mikään shokki.

Eri asia jos:
-kotona lapsen kanssa ei tehdä mitään (kehittävää)
-lapsella ei ole leikkikavereita
-lasta ei osata kasvattaa

Yleensä päiväkoti on vain taloudellinen pakko. Valitettavaa on, että tämä pakko tulee ennen kuin asiantuntijoiden mielestä lapsi edes on valmis päiväkotiin.

Itse en lapsena käynyt päiväkodissa, mutta nyt olen siellä töissä. Ihan samoja juttuja siellä on kuin meillä kotona: askarrellaan virpomavitsoja, luetaan satuja, ulkoillaan, rakennellaan majoja, tutkitaan luontoa...

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   1.4.25 10:30:39

Otsikon pitäisi olla "Mitä mieltä rasittavasta kaverista", sillä tuollainen ihminen keksii kyllä valittamista aina ja kaikesta.

Kotiäitiys on valinta siinä missä muutkin ja minusta on tärkeää että lapset voi kasvattaa kotona jos niin haluaa.

Lähettäjä: What 
Päivämäärä:   1.4.25 10:35:56

Jos se on oma valinta eikä jatkuvaa kitinää, niin mikäs siinä.

Mä kyllä tykkäisin olla lasten kanssa enemmän kotona, mutta kun syödäkin pitää ja mies ei tienaa maltaita niin päiväkotiin ne on reilu vuoden iässä menneet.

On siinä monia hyviä asioita; ja kyllä siellä henkilökunta opettaa oikeasti paljon asioita, mitä itse en tajuaisi. :)

Lähettäjä: X 
Päivämäärä:   1.4.25 10:38:14

Ovat todella fiksuja, kuten tässäkin tapauksessa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.4.25 11:16:04

Silloin kun olin lapsi, niin naapuruston kotiäidit olivat jotenkin ilkeitä. Ihan meidän lasten kuullen haukuttiin työssäkäyvät aivan joka asiasta. Paras oli, kun isäni oli unohtanut liputuspäivän ja lähtenyt aamulla, niin naapurin akat haukkuivat äitiä kuulteni. Menin sanomaan äidille, joka tuli heti nostamaan lippua.

Nyt aikuisena olen törmännyt monenlaisiin kotiäiteihin. Itse laitoin lapsen päiväkotiin kun hän oli parivuotias, koska halusin töihin. Olen tehnyt vuosikaudet osa-aikaista töitä, nyt menossa taas kokopäiväiseksi. Tämä on ollut meille hyvä ratkaisu näin.

Lapsellani on sattumalta kaksi hyvää kaveria suurperheistä, joiden äidit ovat kotiäitinä. Tunnen vanhemmat hyvin. Toinen on ruvennut todella ilkeäksi ja muistaa aina muistuttaa, kuinka en ymmärrä mistään mitään kun minulla on vain yksi lapsi. Antaa vinkkejä ja ilkeilee. Kuulemma minun pitäisi rajoittaa lapseni puhelimen käyttöä, koska hänen lapsillaan ei ole lupa pelata ennen yhdeksää aamulla jne (lapsellani on tunti-puolitoista peliaikaa viikonloppuisin, saa pelata mihin aikaan tahansa klo 8 ja 21 välillä). Mutta kun hän ei voi kieltää omiaan pelaamasta ennen yhdeksää :D.

Tämä katkera äiti tunkee pikkusisaruksia mukaan jos lapset leikkivät tai tulevat meille. Enkä edes viitsi enää kysyä heidän lastaan mukaan mihinkään kun ensinnäkin pitäisi ottaa myös mariseva pienempi mukaan (ja maksaa kulut vaikkei ole kutsuttu) ja toisekseen meillä tehdään kaikki aivan väärin. Siis ihan kaikki. En usko, että tuo äiti on kovin kuormittunutkaan, kuitenkin vauvaa lukuunottamatta kaikki lapset ovat päivällä koulussa tai päiväkodissa.

Toinen kotiäiti taas on sellainen tavallinen. On kyllä joskus soittanut kun on tarvinnut apua lasten kanssa ja olen auttanut mielelläni. Heidän lapset ovat hyvin kasvatettuja ja kivoja. Otamme mielellämme heidän lastaan meille, ja meillä saa olla meidän ihan tavalliset tavat. Viimeksi lapset auttoivat minua isossa jutussa josta lupasin leffakäynnin palkaksi. Tuon lapsen vanhemmat olivat ihan liekeissä lapsensa puolesta kun lapsi pääsi leffaan ja siitä vielä vähän kaupungille "myöhällä" meidän kanssa. Tuo lapsi kulkee mukanamme myös matkoilla yms, kun monessa paikassa perhelippu/perhehuone on samanhintainen olipa lapsia yksi tai kaksi. Meidän lapsi taas on paljon tuolla kaverin luona joukon jatkona ja kuulemma osallistuu kaikkeen kuten kotonakin. He käyvät harvemmin missään aktiviteeteissa, mutta ottavat kyllä meidänkin lasta niihin mukaan kun käyvät.

Eli minulla on enemmän kokemuksia huonoista kotiäideistä, mutta silti sanon, että varmasti suurin osa on kivoja, tavallisia ihmisiä.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   1.4.25 11:19:00

Pitäisi olla laki, joka määrärisi kaikki 3v:t päiväkotiin, niin ne saisivat ikäistään seuraa ja oikeanlaista aktiviteettia ja kasvatusta. Samaan aikaan kaikki tuet poikki äityleiltä niin olisi mentävä töihin.

Lähettäjä: Huoh 
Päivämäärä:   1.4.25 11:19:47

Entäs isylien tuet?

Lähettäjä: Minä Vaan 
Päivämäärä:   1.4.25 12:00:42

Pienille lapsille kotihoito paras - tietty siis jos koti ns normaali. Isommat lapset tietty tarvitsee muutakin .
Viivan lakialoite typerä- esim tutut olleet vuorotöissä niin että hoitivat itse lapset joten kävivät töissä. Samoin itse hoidin tallin ohessa omat ja tietty miehen ja äidin yms apu oli tarpeen siinä. Meidän lapset kävivät päiväkerhossa ennen kouluikää joten siinä saivat kavereita ja aktiviteettiä yms.

Lähettäjä: Huoh 
Päivämäärä:   1.4.25 12:05:39

Minä vaan: ja kun nyt miettii yhtään järjellä tuota viivan ehdotusta, niin oikeasti? Äideiltä pois asumistuki? Vammaisen lapsen hoitotuki? Työttömyystuki...? Ja isät mennä rupattaisivat vaan.

Lähettäjä: Huoh 
Päivämäärä:   1.4.25 12:06:40

Tai joku eläkkeensaajan asumistuki pois, kun on nainen ja äiti. Huh huh.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.4.25 12:12:51

Minä hoidin lapset esikouluikään asti kotona koska meillä on maatila.
Samaa ikäluokkaa olevilla serkuilla oli sama tilanne eli heidät hoidettiin kotona ja kyläillimme ahkerasti puolin ja toisin.
Lisäksi lapsemme kävivät seurakunnan päiväkerhossa ennen esikoulua.

Lähettäjä: Jep 
Päivämäärä:   1.4.25 12:13:19

Helppo vastata aina kun kotiäideistä on puhe. Kotiäiti on tietysti halveksittava tuilla ja jalon miehensä rahoilla leveästi elävä loinen.
Koti-isä on lapsensa edun etusijalle laittava uskomaton sankari jota tulee ihailla ja tukea kaikin tavoin.

Mikä tässä muka on epäselvää?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.4.25 12:14:09

Jep: juuri noin :D

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.4.25 12:18:01

Kaverini oli kotona usean lapsen kanssa (aina hoitovapaan päätteeksi uusi muksu) noin 9 vuotta. Ennen kuin nuorin meni kouluun, hän pyöritti kotona perhepäivähoitoa. Hän on sellainen tekevä, leikkivä, lämmin pullan tuoksuinen lähes täydellisyyttä hipova äiti. Mielestäni hän on tarjonnut omille lapsilleen paljon yhdessäoloa, tukea ja rakkautta (kahdella lapsella on oppimisvaikeuksia). Itse en lapsena saanut näistä mitään, joten on hienoa että jotkut pystyy tuohon.

MUTTA mikäli vanhempi ei tee niiden lasten kanssa mitään, rahaa ei ole laskujen maksuun ja lapset hoidetaan vähän sinnepäin, eikä heille tarjoudu mahdollisuuksia tavata muita lapsia (leikkipaikat, kerhot jne) niin sen lapsen olisi parempi olla siellä päiväkodissa kuin kotona. Jos ne lapset hoitaa hyvin ja rahasta ei pulaa niin mikäs siinä.

Mielestäni ylipäätään ennen lasten tekoa ihmisten kannattaisi miettiä riittääkö oikeasti resurssit ja aika. Itse elin köyhän yh äidin kanssa ja muistan yhä miten äitiä itketti kun rahaa ei ollut mihinkään. Me lapsetkin se ymmärrettiin silloin, eikä pyydetty esim uusia leluja ja koulussa kiusattiin kun kuljettiin mummon tekemissä vaatteissa. Minun opiskelu matkani akateemiseen maailmaan on ollut myös paljon vaikeampi, koska minun perheessä ei ollut tietoa tai taitoa auttaa missään, eikä minua esim tuettu menemään yliopistoon. Yliopistossa suurella osalla on ne akateemiset vanhemmat, jotka suurinpiirtein valmentaa omat lapsensa siihen maailmaan ja tarjoaa kontaktit, asunnot ja autot. On paljon helpompi rakentaa uraa ilman suurta opintolainaa tai painamalla p@ska duuneja vuosikaudet. Vaikka opiskelu on ilmaista niin silti mikään opintotuki ei kata kuluja ja tulevaisuudessa se korkeakoulutus voi myös maksaa. Voitko turvata lapsellesi parhaan tulevaisuuden ilman rahaa? Tuskin.

Minusta ei olisi koti äidiksi ja ajatuskin ahdistaa, mutta ymmärrän että kaverini tyyliset ihmiset pystyvät siihen ja pystyvät antamaan lapsilleen hyvät lähtökohdat lämpimässä kodissa.

Lähettäjä: Wdf 
Päivämäärä:   1.4.25 13:48:26

Mikäli on rahaa olla oikeasti hyvä kotiäiti niin mikäs siinä. Tämä tarkoittaa sitä, ettei koko ajan tarvitse vinkua rahasta, ja on rahaa maksaa kunnollisia eläkemaksuja siltä ajalta. Ja mikäli on tarkoitus palata työelämään niin on rahaa ylläpitää ammattitaitoa sinä aikana.
Useimmin näin ei ole, nainen katkeroituu ja kituuttaa kotona purkaen turhautunisen lapsiin ja mies tekee mitä huvittaa. Kun lapset menevät kouluun, nainen saattaa palata töihin, jos sellaisia enää saa, huonolla palkalla toki. Koko elämä on katkeraa kituuttamista vielä eläkkeelläkin.
Lapset sellaisesta kärsivät yhtä paljon kuin nainenkin. Tuskin mieskään kovin tyytyväinen tuollaiseen perhe-elämään on.

Lähettäjä: reppu 
Päivämäärä:   1.4.25 14:26:47

Olen itse kotiäiti, miehelläni on niin korkeat tulot, ettei meidän ole tarvinnut laittaa lapsia hoitoon, mieheni tulot ovat seitsenkertaiset omiin entisiin tuloihini nähden ja ovat tuplaantuneet sen jälkeen, kun olen jäänyt kotiin. En tietenkään saa mitään tukia, enkä todellakaan joudu valittamaan rahasta.

Olisin yrittäjä jos töitä tekisin, joten mieheni täytyisi hoitaa kipeät lapset yms, eikä se nyt vain olisi mahdollista hänen työssään. Minä siis mahdollistan hänen työnsä olemalla kotona ja hän on mahdollistanut meidän lapsille kotihoidon.

Minun eläkekertymäni vajavaisuus on hoidettu sijoituksilla. Mies myös maksaa asioita minun nimiini, joten ihan yhtälailla (tai enemmän..) saan kasvatettua omaa varakkuuttani, vaikka en töissä käykkään.

Aloitan työt, kun nuorempi lapsi menee eskariin, mutta silloinkin vain puolet viikosta. Meidän perheelle tämä on toiminut, vaikka usein olenkin miettinyt, että töissä olisi vähemmän rankkaa, kuin lasten kanssa kotona.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.4.25 14:36:18

Ap sun ongelma ei ole se, että kaverisi on kotiäiti vaan se, että hän valittaa tekemistään valinnoista.

Ja kyllä. Sun lapsesi meni ainakin vuoden liian aikaisin päiväkotiin, mutta hienoa, että koet olevasi hyvä vanhempi kun et pientä lastasi jaksa.

Tässä siis taitaa kaksi ääripäätä kohdata ja ap on päättänyt, että hän itse on se parempi ihminen koska niin yleensä ne joilla on paremman taloudelliset resurssit kokevat.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   2.4.25 08:57:19

Eihän tässäkään tapauksessa aloittajalla olisi paremmat taloudelliset resurssit jos ei olisi palannut töihin?

Itse olen samaa mieltä, kotona oleminen lasten kanssa on hieno asia, mutta vain silloin jos silloin mahdollistetaan lapsille hyvä elämä. On varaa maksaa laskut ja lasten kanssa voidaan ja jaksetaan tehdä kaikenlaista. Jos kotona oleminen on jatkuvaa kiukuttelua joko rahanpuutteesta tai oman elämän hukkaamisesta niin sitten päiväkoti ja työelämä on kaikille parempi. Olen siinä mielessä vähän samaa mieltä tuosta lakialoitteesta kuin joku ylläolevakin, toisaalta kotiin jäävän osapuolen on turha kitistä pienestä eläkkeestä, tyhjästä lompakosta ja ohi menneistä uramahdollisuuksista jos samaan aikaan lorvitaan kotona jokaisen lapsen kohdalla se 6 vuotta.