Lähettäjä: Paikalla? 
Päivämäärä:   30.3.25 17:25:48

Metsään on varmasti menty jo siinä, että en ole nähnyt kavereita ja kyläillytkin lapsen kanssa niin vähän kuin mahdollista. Ihan pienenä lapsi vaati kaiken huomion jos olimme kylässä teki aivan kaiken kielletyn ja jos taas meillä oli joku niin keksi kaiken mahdollisen, että saa huomion vain itseensä. Esim kiskoi kaikki matot lattioilta rappusiin, kiipesi keittiön tasolle ja hyppi sieltä alas, alkoi heitellä kaikkia mahdollisia tavaroita ympäriinsä jne vaikka ei todellakaan tehnyt vastaavaa jos kotona oli vain perheenjäseniä ja oli jo sen verran ikää, että tiesi sen olevan täysin asiatonta käytöstä. Tätä tapahtui siis ihan aina jos meillä oli joku kylässä tai minä olin lapsen kanssa kylässä. Minä en vain jaksanut kyläillä kun muiden lapsen leikkivät suht rauhallisesti ja uskoivat sanomista. Oma lapseni taas keksi vain asioita joiden tiesi olevan kiellettyä jos en huomioinut häntä 100%.

Nyt lapsi on 12 ja meno on jonkun verran rauhoittunut, mutta jos lapsella on omia kavereita lähellä alkaa tiuskiminen tai puhuu sössöttävällä äänellä, on todella levoton ja hihittelee yksikseen. Lapsen kaveritkin menevät hämilleen tästä lapsen käytöksestä. En kehtaa vastata puhelimeen jos lapsi soittaa ja lähelläni on muita koska lapsi puhuu kovaa puhe saattaa olla ihan mitä vain.

Olisi kiva viedä lasta kavereidensa kanssa esim uimaan tai tapahtumiin, mutta lapsi käy niin kierroksilla, että siitä ei tule mitään. Samoin jos tapaamme esim kaupungilla tuttujani ja pysähdyn juttelemaan lapsen käytös muuttuu täysin. Hän käyttäytyy kuin pikkulapsi jonka tekemisiin on pakko puuttua eikä keskustelusta muiden kanssa tule mitään.

Montakohan kertaa olen asiasta keskustellut lapsen kanssa tuloksetta, lapsi lupaa muuttaa käytöstään, mutta ikinä tämä ei vielä ole toteutunut vaan sama hösellys jatkuu. Usein lapsi pahoittaa mielensä ja alkaa itkeä, että kukaan ei tykkää hänestä kun tiukemmin puhuu asiasta. Lapselle ei tunnu menevän ymmärrykseen, että hänestä tykätään, mutta hänen käytöksestään ei. Joten lähestymistapani on ilmeisesti täysin väärä. Jos taas kavereiden tai vieraiden aikana komentaa kunnolla nostaa lapsi siitä vielä enemmän kierroksia eikä rauhoitu vaan hösellys senkuin yltyy.

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   30.3.25 17:32:32

Diagnoosi varmaan on?

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   30.3.25 17:36:57

Hommaa sille lapselle psykiatrista apua.

Lapsille pitää laittaa rajat ihan pienistä asti.

Lapsi vedättää sua 100-0, ja kokee varmasti myös turvattomuutta, kun äiti ei saa vedettyä rajoja.
Noin ison lapsen kanssa vaan voi olla jo aika vaikea niitä rajoja vetää.

Mites lapsen isä, onko hänkin yhtäkädetän kasvattaja?

Lähettäjä: Paikalla? 
Päivämäärä:   30.3.25 17:42:42

Ei ole muuta kuin adhd ja autismi, mutta ei niiden piikkiin voi pistää sitä ettei lapsella ole minkäänlaisia käytöstapoja jos paikalla on ulkopuolisia. Ei siis ole mitään sellaista diagnoosia minkä taakse voisi kätkeytyä vaikka tutkimusten puutteesta diagnoosittomuus ei ainakaan johdu. Joten todennäköisesti on vain kasvatuksesta kiinni. En tiedä onko myöhäistä alkaa puuttua tähän ja onko asia enää muutettavissa. Ajattelin kuitenkin yrittää jos saisin hyviä vinkkejä.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   30.3.25 17:44:01

Olis varmaan joo kiva käydä lapsen kanssa vaikka missä, mutta älä hyvä ihminen käy.
Kerro kuitenkin sille lapselle, että kävisitte, jos hän käyttäytyisi kuin ihminen.

Toki eivät 12-vuotiaat enää käyttäytyisi vanhemman kanssa näiden ystävien luona kahvilla. Me yksin.
Ja käskytä lapsi ulos, kun sun kaverit tulevat kahville.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.3.25 17:44:50

Eli lapselle on annettu kaikki valta ja pelkäät ja häpeät häntä ja rajoitat normaalia arkea. Lapsi aistii sinun negatiivisen asenteen ja kokee sen liittyvän itseensä ja hakee yhä enemmän huomiota. Lapsi ei kykene käyttäytymään oikein. Vaadit häneltä liikaa, vaadit aikuismaista käytöstä, jossa hän ilman kurinpitoa ja ilman vaatimista vain päättäisi käyttäytyä oikein.

Sinun tehtäväsi vanhempana on laittaa hänet käyttäytymään oikein. Viis mielipahasta, viis kiukuttelusta, viis muista ihmisistä. Sinä et pyydä lasta vaan käsket niin että hänellä ei käytännössä ole muuta kannattavaa vaihtoehtoa kuin käyttäytyä. Hän on lapsi, kohtele häntä lapsena, älä aikuisena.

Eli sanot pikemminkin "saat käyttäytyä huonosti tai hyvin. Jos käyttäydyt huonosti siitä seuraa x ja jos käyttäydyt hyvin siitä seuraa y". Nyt kun ei ole selkeää ja riittävää seurausta x, seuraa huonosta käytöksestä se, että ahdistut, häpeät,väsyt, turhaudut... ja se on liian iso ja abstrakti rangaistus lapselle. Sitä hän ei voi eikä osaa käsitellä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.3.25 17:59:05

Onko sillä lapsella ylipäänsä missään mitään rajoja? Onko nukkumaanmenoajat, ruokailutavat, ruutuaika? Eikö se reppana saa harrastuksissakaak käydä? Uskooko se lapsi ylipäänsä missään sinua?

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   30.3.25 18:01:48

Taas tää leirikoulumamma.

Lähettäjä: Paikalla? 
Päivämäärä:   30.3.25 18:04:06

Ei auta pelkästään tuo, että lapsi ei pääse kivoihin paikkoihin mikäli käytös ei muutu. Lapselta meni oikeus osallistua koulun retkiin jo varmaan 2. luokalla kun käytös on niillä niin levotonta. Lapsi odottaa aina retkiä kun niistä puhutaan ja pettyy kun ei pääse mukaan, mutta mikäån ei muutu. Synttäreitään odottaa ja suunittelee innolla, mutta niitäkään ei olla voitu järjöstää kovin usein koska lapsi ei ole kyennyt muuttamaan käytöstään vaikka on selkeästi kerrottu miten missäkin tulanteessa pitää toimia. Sekä siinä hetkessä, että jälkeenpäin vielä käyty tilanne läpi rauhassa kotona. Lapsi oli varmaan jo 2. luokalla kun piti edelleen kaupassa, kylässä ymv tilanteissa pitää sätkivää ja kiljuvaa lasta väkisin paikoillaan kun sanallinen kielto ei tehonnut. Eli kyllä uskallan komentaa lastani ja laittaa rajat, mutta en varmaan riittävän napakasti tai ainakin toimintani on täysin tehotonta.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   30.3.25 18:11:13

Noin pahasti aivovammainen lapsi olisi ehdottomasti tarvinnut tiukat rajat pienestä pitäen.
Toivottavasti hän on koulussa pienryhmässä ja psykiatrisen avun piirissä.

Lähettäjä: N 
Päivämäärä:   30.3.25 18:11:17

Sus siunaa, tiedätkö sinä mitään neuropoikkeavuuksista? Mitä sinusta autismi ja adhd tarkoittavat? Miten ne on huomioitu lapsen elämässä ja millä keinoin lasta tuettu eri kehitysvaiheissa? Ja ennen kaikkea: kiinnostaako sikua yhtään miltä lapsesta tuntuu vai vaan se miltä homma näyttää ulospäin?

Totta munassa tuo käytös johtuu diagnooseista, mutta ei niin että "niiden taakse piiloudutaan" vaan siitä että nepsylapsen kasvu edellyttää ihan erilaisia juttuja kuin neuronormaalin ja tässä on ilmeisesti sivuutettu kokonaan se tosiasia että lapsi on paitsi aivoiltaan, myös koko hermostoltaan ihan eri maata "peruslapsen" kanssa. Toivon tosissaan että tämä on provo! Jos ei niin nyt vauhdilla opiskelemaan ja apua hakemaan, vahinkoa on tapahtunut jo paljon.

- entinen nepsylapsi

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   30.3.25 18:14:01

Ja vastaus aloituksen kysymykseen, oli paikalla muita ihmisiä tai ei, niin sitä lasta komennetaan, ja annetaan rangaistus huonosta käytöksestä.
Muille ihmisille voi ihan sanoa, että lapseni on vammainen, ja kasvatuksen on mennyt täysin pieleen alusta asti.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   30.3.25 19:13:34

Onko saanut rangaistuksia?

Meillä lapsi käyttäytyy uskomattoman huonosti isänsä ja isovanhempiensa kanssa koska antavat lapselle kaiken periksi. Eivät pysty sellaiseen arjen lapsen tekojen rajoittamiseen eli kasvatukseen. Lapsi jopa kolhii itseään edellämainittujen seurassa koska aikuiset eivät uskalla estää ja rajoittaa.

Jos meillä lapsi puhuisi mulle puhelimeen rumasti, puhelin lähtisi pois. On lähtenyt myös kun ei pitänyt yhteisiä sääntöjä ja sai sen takaisin vasta viikkojen jälkeen.

Lapsi on tottunut pienestä asti siihen, että tahallaan kiellettyjen asioiden tekemisestä kanssani tulee seuraus. Jos kiipeää pöydille riehumaan kiellosta huolimatta, sen jälkeen lähtee jokin lempiasia jäähylle. Muut uhkaa, silti mitään ei tapahdu, minä uhkaan ja sitten lapsi myös saa luvatun rangaistuksen. Kyllähän lapsen pienenä pitää oppia syy ja seuraus. Aikuisena tulee ongelmia muuten.

En muista että olisin ikinä huutanut lapselle. Ei ole natsikuria. Lapsi saa olla lapsi, hassutella, tehdä kepposia, sotkea, juksailla. Mutta selvä asiaton käytös jonka lapsi tietää olevan kiellettyä saa seurauksen ja lapsi tietää sen. Meillä toimii.

Lapsella on adhd ja tiedän että se tuo haasteita. Joskus ei yksinkertaisesti kielto pysynyt nuorempana päässä. Nyt lapsi on 11 ja nyt jo pysyy.

Jos teillä on pidetty aina selkeää syy ja seuraus-kuria, arvelisin että lapsen haasteet vaikuttavat ongelmiin. Esimurrosikä ei varmasti auta asiaa. Toivoa on että aikuisena avautuisi kenties laajempien lääkityskokeilujen myötä uusia elämyksiä ja kokemuksia joihin ei tällä hetkellä pysty.

Lähettäjä: HK 
Päivämäärä:   30.3.25 19:20:23

Lapsi ei myöskään tiedä, mitä "käyttäytyä hyvin" tai "käyttäytyä huonosti" tarkoittaa. Eli sinun tehtäväsi on tasan tarkkaan sanoin kertoa, mitä häneltä odotat. Ja kehua, kun hän siinä onnistuu. Ja jos ei onnistu, niin voit palata rauhallisesti keskustelevaan sävyyn siihen, että "muistatko kun pyysin sinua...". Huomiontarpeelle joku selkeä viesti, kuten vaikka kosketus reiteen, kun tarvitsee huomiota. Aluksi voit reagoida heti, mutta voitte myös yhdessä sopia, että kun hän koskee sinuun, voit koskea samalla hänen kättänsä merkiksi siitä, että olet huomannut hänen huomion tarpeensa ja palaat hänen asiaansa, kun olet saanut edellisen hoidettua. Toki näin meillä on toimittu 2-vuotiaan kanssa, että olet sen 10 vuotta myöhässä...

Lähettäjä: What 
Päivämäärä:   30.3.25 20:06:27

Meillä 5 v välillä sekoaa, kun ollaan kylässä tai on vieraita. Ohjaamalla tiukasti järkevään tekemiseen hän pysyy jossakin aisoissa.

Lähettäjä: Juu 
Päivämäärä:   30.3.25 21:30:45

Apua ettekö te tajua mitään adhd:sta ja autismista? Sekä aloittaja että vastaajat? Ihan hirveältä kuulostaa aika lailla kaikin puolin. Yksi vastaaja oli näköjään tietoinen näistä diagnooseista.
Aloittaja, miten olet huomioinut sosiaalisissa tilanteissa sen, että lapsesi on nepsy? Oletko tehnyt jotain muutakin kuin kieltänyt ja hävennyt? Oletteko saaneet mitään ohjausta mitä autismi tarkoittaa ja miten voitte tukea lasta?

Lähettäjä: mie 
Päivämäärä:   30.3.25 23:59:20

eikö teillä ole mitään hoitosuhdetta lastenpsykiatriin noin sairaan lapsen kanssa??

Lähettäjä: jaa 
Päivämäärä:   31.3.25 07:14:21

Ilmoitat heti tapaamisten kärkeen lapsen kuullen että tämä meidän Iiromarjatta on sitten mahdoton pelle kun hänen pitää kerjätä huomiota, että tiedätte sitten ettei meidän haastelusta oikein tule mitään.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   31.3.25 07:39:43

"Apua ettekö te tajua mitään adhd:sta ja autismista? Sekä aloittaja että vastaajat? "

Samalla tavalla se nepsylapsi tarvitsee rajoja. Ja myös tavoitteen (toisia ihmisiä kunnioittava aikuinen) on sama. Nepsyys vaikuttaa vain vaikeimmissa tapauksissa tapoihin ja menetelmiin. Monesti se ei vaikuta vaan nepsyille suositellut tavat ovat hyviä ihan kaikille ja jopa yleisesti käytössä.

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   31.3.25 07:44:05

"Apua ettekö te tajua mitään adhd:sta ja autismista? Sekä aloittaja että vastaajat?"

Tiedetään me se, mitä sinä et tiedä: mikään kirjainyhdistelmä ei oikeuta huonoa käytöstä. Myös nepsylle voi opettaa käytöstavat. Aloittajan tapauksessa kyseessä on jo sen verran vakava heitteillejättö, että lasu saisi puuttua tilanteeseen.

Lähettäjä: Ow 
Päivämäärä:   31.3.25 08:33:09

Eikö lapsella ole toimintaterapiaa noilla dg? Meillä ollut iso apu, mutta aloitettu jo vähän alle 5v etten tiedä saako yhtä hyvää vastetta enää tossa iässä. Rajat pitää olla vaikka nepsy, mutta myös huomioida että nepsypiirteet myös vaikuttaa käytökseen ja keksiä lasta tukevia keinoja sekä ennakointi isossa roolissa. Me esim käydään läpi aina miten piti käyttäytyä kun johonkin mennään, ennakoidaan lähtö tilanteet yms

Lähettäjä: Kk 
Päivämäärä:   31.3.25 09:13:22

Mulla oli lapsi 3 -4- vuoden iässä aivan kamala. Häpesin ihan hirveänä sen käytöstä, mutta kyllä pidin tosi lujaa kuria siinä vaiheessa. Ja ennakointi. Jos löi toisia lapsia niin olin todella raivona, enkä jaksanut e ää selitellä miksi ei, koska se ei mennyt perille. Huusin sille aivan täyttä jos näin oli käynyt, niin pikku hiljaa se.meni perille. En uskokaan, että muuten olisi loppunut. Vaikka niin ei suositella, mutta ihan oikeasti muu ei mennyt perille. Nykyään 12 v rauhallinen ja tottelevainen lapsi. Toki välillä ei usko, niin on heti arestissa. Tämäkin jonottanut jo 2- vuotta psykologille. ( adhd voi olla hyvinkin mahdollinen). Mutta jokaiseen lapseen toimii eri tapa. Kaikki kannattaa kokeilla. Ja nuorempana oli paljon kiinni pito tilanteita, kun sai hirveitä raivo kohtauksia. Toki kehitysvammainen on eri asia, että sellaiselle en pitäisi niin tiukkaa kuria, mitä tälle lapselle. Painivat ihan eri sarjoissa ne diagnoosit.

Lähettäjä: Mä 
Päivämäärä:   31.3.25 09:22:49

Onko lapsi todella laitettu pois kaikesta koulun retkitoiminnasta? Ei ihme, että ottaa päähän.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   31.3.25 09:32:58

Nepsy tai ei, niin kasvattaa pitää ja lapselle toimivia tapoja pitää etsiä ja tutustua lapseen sekä juuri hänen piirteisiin. Myös nepsyt ovat keskenään hyvin erilaisia niinkuin muutkin ihmiset. Siinä mielessä ei ole mitään yhtä neuvoa, joka käy kaikille nepsyille. Ja ihan ilmankin nepsyhaasteita visuaaliset ohjeet, ennakointi, hyvät rutiinit jne ovat tärkeitä kaikille lapsille.

Lähettäjä: koo 
Päivämäärä:   31.3.25 10:50:19

Muuta en osaa sanoa mutta kaverin lapsella on paha adhd ja kun menen siellä käymään niin lapsi on niin innoissaan, että sekoaa sanoissaan.

Lapsi otetaan vierailuiden aikana huomioon eli saa alkuun tulla höpöttämään ne omat jutut ja jutellaan lapsen harrastuksista niin, että lapsi kokee olevansa tärkeä ihminen. Kun on höpöttelyt höpötelty niin vanhempi ohjaa lapsen omiin leikkeihin ja lapselle kerrotaan, että nyt on vanhempien aika jutella vieraan kanssa ja lapsi saa vielä mahdollisuuden ennen kuin vieras lähtee mutta kahvin aikana ei saa tulla häiritsemään, kahville saa tulla ottamaan mehia ja pipareita mutta keskustelua ei saa keskeyttää. Tämä on lapselle opetettu jämäkästi mutta kiltisti, lapsi ei aina sitä muista mutta asiaa kerrotaan usein ja tosiaan tässä vuosien varrella tilanne on helpottanut todella paljon.

Vaatii myös viitseliäisyyttä vieraaltakin mutta hyvä ainakin tästä on tullut eli lapsi nyt 15v osaa jättää vanhemmat ja vieraat kun on saanut alkuun myös sitä vieraan huomiota. Suurin osa lapsista tykkää kun saavat kertoa harrastuksista ja mielenkiinnonkohteista, sillähän he oppivat aikuisten maailmaan ja siihen kanssakäymiseen vieraiden ihmisten kanssa.

Lähettäjä: belle 
Päivämäärä:   31.3.25 10:58:18

Aloittaja, etkö oikeasti ole hakenut psykologin tai psykiatrin apua lapsellesi jo vuosia sitten? Eikä edes koulusta ole ohjattu? Tuntuu uskomattomalta. Koska kyllähän opettaja huomaa että lapsi on häiriintynyt vaikka oma äiti ei huomais.