Lähettäjä: kaveri sanoi 
Päivämäärä:   28.3.25 09:55:19

..itseään lihavaksi. Onko jollain käytännön kokemusta?

Lähettäjä: 105 kg 
Päivämäärä:   28.3.25 10:02:25

Säännöllisin väliajoin mietin sitä, että miten valtaosa ihmisistä vaikuttaa vain elävän elämäänsä, miettimättä syömisiään sen kummemmin, mutta pysyen silti normaalipainossa. Se tuntuu niin epäreilulta. Samaan aikaan itse miettii ja stressaa joka suupalaa, on yrittänyt laihduttaa 20 vuotta, mutta pysyvää muutosta painossa ei vaan tapahdu. Paino putoaa kitukuureilla, mutta ei se ole kestävää ja samat kilot (tai enemmän) tulee aina takaisin. Vuosien varrella on saanut joitain pysyviä elämäntapamuutoksia parempaan tehtyä, mutta paino ei silti putoa. Ruoka ja paino rasittavat aivan älyttömästi jokapäiväistä elämää. Kumpa olisin niitä, joiden ei tarvitsisi tätä miettiä (jatkuvasti).

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   28.3.25 10:06:24

Toisille se ruoka vain on niin tärkeää, että sitä ajatellaan jatkuvasti. Lopeta se ruuan ajattelu ja syö vähemmän.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   28.3.25 10:07:33

Pelkästään terveys ei kyllä suojaa lihomiselta. Siihen vaikutta moni muukin asia.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   28.3.25 10:08:06

Minusta jokaisen kuuluisi kunnioittaa omaa kehoaan, elimistöään ja saamaansa elämää sen verran, että pyrkii pitämään itsensä kunnossa.

Lähettäjä: emma 
Päivämäärä:   28.3.25 10:10:15

Varmaan just ongelma on tuo ruoan ajattelu. Itse en juurikaan ruokaa mieti, kun tulee nälkä niin syön. Välillä menee iltaan lähes syömättä jos on puuhaa sen verran, ettei ehdi huomaamaan nälkää. Toki olen myös aktiivinen ja liikun paljon.

T. 37v. 176cm ja 62kg

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   28.3.25 10:21:14

Olisi mielenkiintoista tietää minkälaiset on 105 kg nimimerkin tyypillisen päivän syömiset.

Onhan sitä varmasti olemassa läpipaskojakin ihmisiä, jotka pystyvät syömään mitä vaan lihomatta, mutta kyllä meistä suurin osa varmasti joutuu vähän miettimään niitä omia syömisiään pysyäkseen järkevässä painossa. Varsinkin kun ikää tulee ja aineenvaihdunta hidastuu.

Lähettäjä: Okk 
Päivämäärä:   28.3.25 10:25:38

Millä tapaa terve ihminen? Lihavuus on sairaus, joten lihavat eivät tosiaan ole siltä osin terveitä. Mutta ilmeisesti tässä nyt haettiin jotain suurempaa mollaamisaspektia?

Lähettäjä: karva 
Päivämäärä:   28.3.25 10:27:18

Höpöhöpö.

Lähettäjä: täti 
Päivämäärä:   28.3.25 10:29:39

” Varmaan just ongelma on tuo ruoan ajattelu. Itse en juurikaan ruokaa mieti, kun tulee nälkä niin syön. Välillä menee iltaan lähes syömättä jos on puuhaa sen verran, ettei ehdi huomaamaan nälkää. Toki olen myös aktiivinen ja liikun paljon.”

No mä en mieti ruokaa ja iltaan menen kevyesti syömättä kun unohdan. En edes iltaisin silti lapa ruokaa määrättömästi enkä syö mässyä. Silti 164cm/86kg
ikää 40.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   28.3.25 10:29:47

Tämä on vähän sama asia kun se laiskan topa.

Monelle syöminen (tai juominen) tuo sen hyvänolon tunteen joka antaa hetken lohtua. Yleensä taustalla on jonkinasteinen masennus, tunne ettei tule hyväksytyksi tmv ja se voi nopeasti, huomaamatta muuttua oravanpyöräksi.

Lähettäjä: täti 
Päivämäärä:   28.3.25 10:30:54

Ja olen myös tosiaan aktiivinen ja fyysinen työ, missä työpäivät venyy helposti 10-14h päiviksi.

Lähettäjä: T 
Päivämäärä:   28.3.25 10:33:59

Niin no, itse olin reippaasti ylipainoinen ja yksi asia mikä selvisi elämäntapaa muuttaessa oli juuri se että hoitoa vaativa sairaushan siinä on kyseessä.

Lähettäjä: X 
Päivämäärä:   28.3.25 10:51:37

Psyykkisesti terve ei päästä itseään läskiksi. Piste.

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   28.3.25 10:56:02

X: Kyllä siihen ihan se fysiikkakin vaikuttaa. Kun aineenvaihdunta ei toimi oletetusti sairauksien takia ja geenisetti on paska, niin aikamoista taistelua on. Ja harvalla kestää pää sitä jatkuvaa ongelmaa, joten sitten tulee myös se psyyke mukaan.

Lähettäjä: 105 kg 
Päivämäärä:   28.3.25 11:02:44

Ja painotan vielä, että sanoessani ajattelevani ruokaa jatkuvasti, en tarkoita, että ajatukset olisi mallia "tekee mieli syödä", vaan kaikkea esim. "mitä tänään syön, paljonkohan siinä on kaloreita, minkä kokoisen annoksen voin ottaa" tai jos jotain tiettyä tekeekin mieli ja se pyörii mielessä, niin ruuasta tai herkusta riippuen sitten mieliteon rasite ja/tai jälkikäteen morkkis.

Joku kysyi ruokailuistani, niin tässäpä siitä pohdintaa:
- Aamupala: Pitkään söin tuorepuuroja (mantelimaito, maitorahka, kaurahiutaleet, maisteet, marjat tms.) aina aamuisin, mutta n. vuosi sitten kyllästyin siihen ja olen vähän hakenut uutta "vakioaamiaista". Vähän vaihdellut leivän (esim. ruisleipä tai muu täysjyväleipä, hummus, kurkku) ja täysjyvämurojen (kauramaidolla) välillä. Tällä hetkellä aamuni ovat extra kiireisiä työprojektin vuoksi, joten vedän 250 kcal ateriankorvikepirtelön aamuisin, koska se on osoittautunut helpoksi ja yllättävän täyttäväksi.
- Lounas: Mitä milloinkin kotona kokataan, yksi tosi yleinen on Apetit-kasvissosekeitto raejuustolla ja hippusella siemeniä + joskus siihen kylkeen esim. valkosipulipatonkia. Muita yleisiä arkiruokia, joista yleensä riittää muutaman päivän ruoaksi, ovat esim. lihamakaronilaatikko, chili con carne riisillä, koshar (riisiä, kikherneitä, linssejä, tomaattikastiketta).
- Välipala: Jos on kotona hedelmiä niin sellainen ja/tai esim. proteiinipatukka tai vaikka joku välipalajugurttijuttu (sellainen, jossa kannessa mysliä tai pähkinöitä tms.), yritys pitää max 200 kcal tämä.
- Päivällinen: Jälleen vähän mitä nyt milloinkin kokataan, osin sekoittuu lounaan kanssa sisällöllisesti, sillä saatetaan syödä samaa sitten seur. päivän lounaana tai peräkkäisinä päivällisinä. Aiemmin mainittuihin lisänä esim. lasagne, tortillat, intialainen curry (riisillä, naanleivällä ja jugurttikastikkeella) tms. yms.
- Iltapala: Jos päivällinen on kovin myöhään, en monesti kaipaa enää iltapalaa, mutta jos jotain tarvitsee, niin jotain pientä sitten. Puolikas proteiinipatukka tai hedelmä tai leipä tai jotakin.

Ulkona tulee syötyä tai kotiin haettua/tilattua ruokaa muutaman viikon välein. Tämä voi siis olla ihan "kunnon" ravintolaruokaa tai sitten McTilaus tai kebabia tai pizzaa tai Subia tai sushia tai kiinalaista tms.

Herkkuja ostelen kotiin yleensä viikonlopuiksi, esim. keksipaketin tai jotain. Joskus myös tulee se järjetön mieliteko, joka sitten harmittaa jälkikäteen, esim. ostaa purkin Nutellaa ja syö sen vaalean leivän kanssa parissa päivässä tms. Onneksi näitä nykyisin entistä harvemmin.

Kasviksia tulee syötyä liian vähän ja niitä tulee ostettua huonosti, kun tuntuvat pilaantuvan käsiin. Enenevissä määrin yritetään heittää minkä vain ruoan sekaan jotain kasvista täytteeksi, esim. pakastekasviksia tai valmista kaalisilppua makaronilaatikkoon tai muuta sellaista. Joskus popsin kurkku-, porkkana- tai omenasiivuja välipalana. Minulla on tallessa tällainen blogipostaus, jonka löysin joskus, niin tästä aina välillä itselleni muistuttelen ideoita, mutta silti vielä tekemistä kasvisten kanssa. https://shorturl.at/k9JGN (linkki vie Naprapaatin Vaimo -blogiin)

Juon vain vettä valtaosan ajasta, pidän työpöydälläni 1,5 litran kannua ja pyrin sen tyhjentämään kerran päivässä, vaihtelevalla menestyksellä. Talvisin juon lämpimikseni teetä (ilman lisiä) ja muutaman kerran vuodessa kaakaota tai mehua tilaisuuden tullen. Alkoa en käytä.

Käsitykseni mukaan metabolismini on tosi huono ja tietysti istunkin valtaosan päivästä. Eli kalorimäärä pitää pitää tosi alhaisena, jotta vaikutusta painoon alkaa näkyä, ja se vaikutus tuntuu peruuntuvan heti, kun yhtenä päivänä syö liikaa. Välillä olen käymättä vaa'alla pitkiäkin aikoja (esim. nyt en ole pariin kuukauteen käynyt) ja pyrin vain tekemään muutoksia/valintoja parempaan stressaamatta painosta. Toki sitten, kun vaa'alle taas menee, on toiveikas olo ja suuri pettymys, jos/kun paino ei ole muuttunut.

Aloitin myös laihdutuslääkkeen käytön 2 v sitten, mutta sen vaikutus tuntuu reilusti laantuneen. Ekan vuoden aikana sillä paino putosi 118 kilosta nykyiseen. Kyllä lääke mielestäni edelleen helpottaa/rauhoittaa esim. pahimpia herkkuhimoja, enkä halua sen käyttöä lopettaa.

Lähettäjä: 105 kg 
Päivämäärä:   28.3.25 11:06:01

Tuntuu siis, että olen onnistunut tekemään monia hyviä, pysyviä muutoksia kohti parempaa ja olen päässyt aikanaan ahmimishäiriöstä eroon. Siihen auttoi varmasti silloinen terapiassa käyntikin. Ahmimishäiriön aikaan ostin kaupasta kassikaupalla herkkuja ja söin niin kauan/paljon, että tuli paha olo.. Ja/tai tilasin vaikka Mäkkäristä ruoat, joista olisi riittänyt kolmelle hengelle. Onneksi sellaista ei enää tarvitse kokea, se oli kamalaa.

Olo on siis monin tavoin parempi nykyisin, mutta reilu ylipaino vain pysyy.

Lähettäjä: true 
Päivämäärä:   28.3.25 11:14:50

Olen kyllä samaa mieltä, henkisesti ja fyysisesti terve sekä tasapainoinen ihminen ei syö itseään lihavaksi

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   28.3.25 11:17:04

Toki myöskään terve ihminen ei lopeta syömistä. Tai ahmi paljon ruokaa ja oksenna.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   28.3.25 11:17:39

Kiireinen ihminen sen sijaan saattaa hyvinkin syödä itsensä lihavaksi vaikka olisi kuinka terve.

Lähettäjä: maizzi 
Päivämäärä:   28.3.25 11:21:10

Kiire aiheuttaa henkistä painetta. Se ei ole tervettä.

Lähettäjä: pink 
Päivämäärä:   28.3.25 11:24:33

Lähettäjä: true
Päivämäärä: 28.3.25 11:14:50
Olen kyllä samaa mieltä, henkisesti ja fyysisesti terve sekä tasapainoinen ihminen ei syö itseään lihavaksi

Lähettäjä: .
Päivämäärä: 28.3.25 11:17:04
Toki myöskään terve ihminen ei lopeta syömistä. Tai ahmi paljon ruokaa ja oksenna.

Komppaan täysin näitä!

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   28.3.25 11:24:54

"Varmaan just ongelma on tuo ruoan ajattelu. Itse en juurikaan ruokaa mieti, kun tulee nälkä niin syön. Välillä menee iltaan lähes syömättä jos on puuhaa sen verran, ettei ehdi huomaamaan nälkää. Toki olen myös aktiivinen ja liikun paljon."

Mulla just näin mutta painan 96kiloa. En ole tänäänkään syönyt vielä mitään. Syön varmaan joskus klo 17.30 kanaa ja riisiä kun mies tulee kotiin. Jää todennäköisesti päivän ainoaksi syömiseksi.

Lähettäjä: Ei syyvaan seuraus 
Päivämäärä:   28.3.25 12:00:04

Ikävä kyllä monet normaalipainoiset ja mielestään terveellisesti syövät ja liikkuvat ihmisetkin sairastuvat elintapasairauksiin ja syynä on virallinen lääketiede ja sen erittäin huono käsitys siitä mikä on terveellistä.

Lihavien syyllistäminen sairaiksi on sitä samaa väärää väittämistä kuten " ylipaino on oma syy" ja " ei pitäisi syödä niin että lihoo" ja "ne ovat laiskoja jotka eivät liiku".
Nuo väittämät kertovat että virallisen lääketieteen puolella ei ole mitään käsitystä ongelman todellisista syistä.
Insuliiniresistenssi ei häviä virallisilla ruokavalio- ja lääkeohjeilla vaan se pahenee.
Voi kysyä onko ylipaino ihmisen oma vika jos hän on noudattanut virallisia ohjeita. Virallinen puoli taas väittää että ylipainoinen ei ole noudattanut virallisia ohjeita.
Yhtään tutkimusta ei ole joka yksiselitteisesti todistaisi että virallisia ohjeita noudattavat olisivat kaikki normaalipainoisia.
Kannattaa oikeasti miettiä omilla aivoilla mihin tämä sairas terveydenhoito meitä ohjaa ja ottaa ihan eri linja.

Lähettäjä: (9) 
Päivämäärä:   28.3.25 12:30:36

No jaa, miten määritellään terve? Itse pysyin aina solakassa kunnossa (50-60kg/165cm) ennen vaikka söin vähän miten sattuu, mutta rajun liikenneonnetomuuden seurauksena kun jouduin todella pitkäksi aikaa petipotilaaksi niin toki lihoin reiluistikin ja kiloista on kyllä hankala päästä eroon! Lääkitykset vieläkin päällä ja uskon niillä olevan vaikutusta asiaan, sillä jostain syystä en enää tunne itseäni kylläiseksi millään ja uskon että nestettäkin on kertynyt… Ruokailen tällä hetkellä ravintoterapeutin ohjeiden mukaan, eli terveellisesti ja säännöllisesti. Ennen en muista oikein koskaan kokeneeni tällaista nälkää mikä nyt on ollut, vaikka toki välillä himoitsin epäterveellisiäkin ruokia. Nyt voisin syödä vaikka kokonaisen pitsan ja siltikään en olisi kylläinen, vaikka vatsa ei todellakaan sen jälkeen enää vedä ruokaa.

Tylsyyteenkin huomasin syöväni, mutta siihen oli melkeinpä se ja sama mitä söin, joten rouskuttelen sitten selleriä, kurkkua, porkkanaa jne… Omia valintojahan nuo on, että mitä sinne koneeseensa tankkaa. Sokerikoukussa en ole koskaan ollut, joten en nyt siitä oikein osaa sanoa mitään kun himoitsen enemmän suolaisia juttuja. En toki kiellä itseltäni kokonaan herkuttelua, joskus on kiva nautiskella vaikkapa jäätelöä.

Uskon painoni palaavan normaaliksi, kunhan pääsen lopettamaan lääkitykset ja saan kroppani siihen kuntoon että voin taas aloittaa ratsastuksen ja muut minulle mieluisat urheilulajit.

Kallistun kai vastaamaan, että kyllä: terve ihminen ei syö itseään reilusti ylipainoiseksi. Tai alipainoiseksikaan. Kotoa lapsena opittu ruokailu on ehkä se, mikä pistää miettimään onko silloin kyseessä sairauden aiheuttama lihavuus… Vai välinpitämättömyys.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   28.3.25 12:50:44

Terve ihminen ei liho. Stressi on todella tehokas lihottaja.

Tutustukaa siihen miten aineenvaihdunta toimii. Kun keho on hälytystilassa, se suojelee itseään parhaansa mukaan ja pitää resursseista kiinni. Trauma, stressi, burnout, huolet, suru, kaikki tuo saa kehoon aikaiseksi saman hälytystilan.
Sen takia se liikuntakakaan ei ole tehokas laihduttaja, vaan tehokkain keho pysymään normaalissa painossa on sellainen, jonka hermosto on tasapainossa ja aineenvaihdunta toimii normaalisti.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   28.3.25 12:50:54

Riippuu lihavuuden tasosta. Nykymaailmassa lihominen on niin helppoa, että jokunen kymmenkilo tulee vyötäisille erittäinkin helposti. Mutta on eri asia puhua 100kg ihmisestä ja vaikka 300kg ihmisestä. Jos olette katsoneet sitä Hengenvaarallisesti lihava -sarjaa, niin kyllä niillä potilailla on oikeastaan lähes aina jotain traumaattista siellä taustalla.

Uskallan väittää että henkisesti terve ihminen ei syö itseään sen kokoiseksi ettei pääse sängystä ylös, siis tarkoitan ihan kirjaimellisesti. Satakiloinen pystyy kuitenkin liikkumaan ihan omillaan ja osallistumaan normaaliin elämään, vaikka olisikin vaatteiden osto tai rannalle meno epämukavaa.

Lähettäjä: Jepjep 
Päivämäärä:   28.3.25 12:52:01

Mä olisin varmaan todella hoikka, jos jättäisin napostelut pois. Jos ei laihdu, kannattaa oikeasti myöntää itselleen syövän liikaa verrattuna kulutukseen.

Mulla on koko ajan kaapissa jotain herkkua jota tulee sitten syötyä. Kahvin kanssa pullaa, kylässä pullaa jne. Näistä tulee hyvin äkkiä päivässä 600-1000kcal ylimääräistä!!

Liikun paljon, paino ei nouse mutta pysyy paikallaan. Jos jättäisin herkut, laihtuisin 100varmasti. Kärsin sokeri riippuvuudesta ja se on jopa pahempi mitä alkoholi riippuvuus!

Lähettäjä: = 
Päivämäärä:   28.3.25 12:58:54

Noh... mä olin ihan normaalipainossa jonnekin 30v asti. Asuin helsingissä, liikuin paljon, raahasin ostoskasseja, vein koirat monta kertaa päivässä lenkille.

Sitten muutettiin maalle ja aidattiin iso piha koirien leikkikentäksi. Ne vähintään 3 lenkkiä päivässä vaihtui yhteen ja tosi surkealla ilmalla nollaan kun koiratkaan ei halunneet ulos. Kaikkialle piti mennä autolla joten liikunta väheni. Lihoin melkein 20 kiloa aika nopeasti kun ei vaan tajunnut, että syömistä pitää muuttaa.

Lihominen pysähtyi sitten kun muutin ruokailua, mutta laihtuminen ei onnistu, viimeiset 15 vuotta olen ollut tässä samassa painossa, 15+ kiloa liikaa.

Tämä siis niille "viisaille" jotka päästävät aivopieruja kuten "Jos ei laihdu, kannattaa oikeasti myöntää itselleen syövän liikaa verrattuna kulutukseen" Mä syön täsmälleen oikein, en ole lihonut yhtään 15 vuoteen.

Lähettäjä: Kupu 
Päivämäärä:   28.3.25 13:18:54

= siis miten niin syöt täsmälleen oikein, jos 15 kg on ylimääräistä etkä laihdu? :D Mikähän aivopieru tämä on. Syö vähemmän niin laihdut.

Yleensähän pulskat ei ymmärrä/tiedä/valehtelee jne. Ihan oikeasti ei vaan tajuta kuinka paljon syödään ja mikä on ns.normaali. jotkut ei ilmeisesti myöskään ymmärrä onko eroa syödä pekonia tai parsakaalia tai mitä on kunnollinen liikunta. Olen niin outoja lauseita liikuntaan liittyen pulskilta kuullut, että ei mitään rajaa.. Joku 5 km kävely on olevinaan huimista huimin suoritus ja riittää viikon liikunnaksi.

Lähettäjä: = 
Päivämäärä:   28.3.25 13:27:15

Kupu, jos jotain tajuaisit niin oikein syöminen=pysyy samassa painossa.

Laihtumiseen tarvitaan energiavajaus.

Lähettäjä: Mummeli 
Päivämäärä:   28.3.25 13:33:07

Elämänmuutos. Valmisruuat ja hampurilaiset pois. Tilalle oikeaa kasvispainotteista ruokaa. Leivät vähemmälle. Hyviä rasvoja eli kylmäpuristettua öljyjä. Oikeaa voita. Marjat ja hedelmät. Pätkäpaasto.
Ongelma on energia juomat, prosessoitu ruoka, vehnä, sokeri, e-koodit.
Jatkuva matala-asteinen tulehdus ei parane, jos ei muuta ruokavaliota.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   28.3.25 20:04:12

Miten te ylipainoiset nukutte?

Lähettäjä: Kupu 
Päivämäärä:   28.3.25 20:07:21

= Jos ylipainoa on 15 kg niin mielestäni silloin oikein syömistä ei ole pysyä lihavana mutta ihan miten vain :D

Lähettäjä: N 
Päivämäärä:   28.3.25 21:36:45

Väitän, että tervekin ihminen syö hyvin herkästi itsensä ylipainoon, jos mielekästä liikuntaa ei ole tarjolla. Elimistö huutaa ravintoa kuin eläisi maailmassa, jossa hengissä pysyminen vaatii kalorien kuluttamista, mutta todellisuus on yhä useamman kohdalla istumaan pakotettu arki lähes koomakulutuksella. Etäisyydet on pitkiä vaatien autossa/bussissa/junassa istumista, työ tehdään tietokoneen ääressä istuen, monet harrastukset on paikallaan istuen harrastettavissa. Koirattomalla kerrostaloasukkaalla ei ole mitään järkevää syytä liikkua yhtään mihinkään, jos ei satu olemaan innostunut jostain urheilulajista.

Lisäksi energiapitoinen ruoka on harvoja iloja, jotka on lähes kaikkien saavutettavissa. Elämä on vaivalloista ja mitään vastinetta vaivannäölle on välillä vaikea löytää.

Kulttuuri, jossa elämme, johtaa niin epäterveen passiiviseen arkeen, että terveenkään ihmisen on vaikea huolehtia terveydestään.

Lähettäjä: Blackberry 
Päivämäärä:   28.3.25 23:07:10

Lähettäjä: N
Päivämäärä: 28.3.25 21:36:45

Väitän, että tervekin ihminen syö hyvin herkästi itsensä ylipainoon, jos mielekästä liikuntaa ei ole tarjolla. Elimistö huutaa ravintoa kuin eläisi maailmassa, jossa hengissä pysyminen vaatii kalorien kuluttamista, mutta todellisuus on yhä useamman kohdalla istumaan pakotettu arki lähes koomakulutuksella. Etäisyydet on pitkiä vaatien autossa/bussissa/junassa istumista, työ tehdään tietokoneen ääressä istuen, monet harrastukset on paikallaan istuen harrastettavissa. Koirattomalla kerrostaloasukkaalla ei ole mitään järkevää syytä liikkua yhtään mihinkään, jos ei satu olemaan innostunut jostain urheilulajista.

Minun on itse henkilökohtaisesti todella vaikea ymmärtää tätä, vaikka kai se voi olla joidenkin kohdalla juuri noin.
Itse en ole koskaan ollut urheilullinen tai innostunut mistään lajista tai harrastanut ohjattua liikuntaa. Olen juuri tuollainen kerrostaloasukkaiden ja toimistotyötä tekevä. Käyn lenkillä ja teen kotiharjoittelua ihan vain oman hyvinvointini takia. Ulkoilu virkistää ja pieni jumppailu vahvistaa. Enkä koe mitään himoa tai tarvetta syödä liikaa / epäterveellisesti tai myöskään rajoittaa syömisiäni. Elimistöni tuntuu olevan tyytyväinen eikä mitenkään huuda jatkuvasti lisää ravintoa. Olen ollut hyvin tarkasti saman painoinen koko aikuisikäni (nyt 52 v), eli hoikka ja omaan erottuvat lihakset. Koen, että jos itse alkaisin syömään niin että lihoisin, niin se vaatisi kyllä taustalle jonkunlaisen henkisen pahan olon. Mutta tämä toki vain minun näkökulmani asiaan!

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   28.3.25 23:11:24

Joo mulla pätee tuo et stressi lihottaa. Olen reilusti ylipainoinen. Olin 6 viikkoa lomalla, aikaisempi loma oli ollut 1,5 vuotta ennen tuota. Laihduin loman aikana 5 kg tekemättä mitään. Söin toki varmaan vähemmän ehkä en kiinnittänyt syömisiin mitään huomiota.

Lähettäjä: komppia 
Päivämäärä:   28.3.25 23:20:27

Lähettäjä: true
Päivämäärä: 28.3.25 11:14:50

Olen kyllä samaa mieltä, henkisesti ja fyysisesti terve sekä tasapainoinen ihminen ei syö itseään lihavaksi

Samaa mieltä tästä, jotain on oltava vähän ns pielessä, jos päätyy ylipainoiseksi. Eikä tämä ole siis haukkumismielessä sanottu, vaan ihan pohdiskelua.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   28.3.25 23:38:05

Niin se vaan on. Mutta miten tästä eteenpäin, aloittaja? Lihavat on sairaita ja mitä sitten..

Lähettäjä: ** 
Päivämäärä:   28.3.25 23:54:49

Siis ihanko oikeasti vielä tänäkin päivänä saa lukea tälläisiä kommentteja lihavuudesta?
Suolistohormonit on nyky tietämyksen mukaan yksi isoin tekijä lihomisessa. Siihen kun lisätään tämä hirveä stressin määrä jota työelämä aiheuttaa monelle, liian kevyt fyysinen työ ja nyky ruuan taso niin ei mielestäni voi ihmetellä yhtään miksi niin moni on ylipainoinen. Tai väittää että ylipaino johtuu sairaudesta.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   28.3.25 23:56:22

No jos on vaikka kilpirauhasen vajaatoimintaa niin kyllä vain se vähäinenkin syöminen lihottaa todella paljon.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   28.3.25 23:58:37

Samoin tosiaan jos suolisto bakteerien määrä ja laatu muuttuu esim sairastelun vatsataudin myötä niin helpostikin lihoo. Ulosteen siirrolla mm. hoidetaan ylipainoa.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   28.3.25 23:59:49

Anoreksiakin on sairaus, samoin se, ettei keho tunne nälkää.

Lähettäjä: *Remontti Riku * 
Päivämäärä:   29.3.25 00:03:01

Höttölän läskit antaa toisilleen neuvoja ja ihmettelevät, ettei ne toimi.

Kroppa kuntoon!

Lähettäjä: *Remontti Riku * 
Päivämäärä:   29.3.25 00:04:45

"Anoreksiakin on sairaus, samoin se, ettei keho tunne nälkää"

Kaksi täysin eri asiaa.
Miksi edes vertaat noita toisiinsa?

Lähettäjä: noc 
Päivämäärä:   29.3.25 00:04:54

Lähettäjä: *
Päivämäärä: 28.3.25 23:56:22

No jos on vaikka kilpirauhasen vajaatoimintaa niin kyllä vain se vähäinenkin syöminen lihottaa todella paljon.

Tässä tapauksessahan ihminen ei ole terve

Lähettäjä: 105 kg 
Päivämäärä:   29.3.25 00:38:47

Niin tosiaan, minulla on myös kilpirauhasen vajaatoiminta, mutta lääkityksen aloitettuani muut siihen liittyneet oireet ovat kadonneet, joten en ole edes ajatellut sitä enää osana ongelmaa tässä laihdutusasiassa. Voikohan se vaikuttaa, vaikka lääkitys on kohdillaan?

Lähettäjä: Huoh 
Päivämäärä:   29.3.25 04:08:17

Totta. Normaalipainoa ei ole määritelty syyttä. Normaalissa kannattaa pysyä. Kaikessa.

Lähettäjä: K 
Päivämäärä:   29.3.25 04:24:56

Uutisankkuri Pirjo Nuotiosta oli juttu jossain naistenlehdessä et se saattaa olla 3 päivääkin syömättä. Sen lapsuudenperheessä oli tapa käydä puntarilla ja yli 50 kg ei saanut painaa. Tavallaan aika järkevää, säästää rahaa ja pysyy energisenä.

Lähettäjä: Charlotta 
Päivämäärä:   29.3.25 05:47:45

Lähettäjä: K
Päivämäärä: 29.3.25 04:24:56

Uutisankkuri Pirjo Nuotiosta oli juttu jossain naistenlehdessä et se saattaa olla 3 päivääkin syömättä. Sen lapsuudenperheessä oli tapa käydä puntarilla ja yli 50 kg ei saanut painaa. Tavallaan aika järkevää, säästää rahaa ja pysyy energisenä.

Vähän nyt Viialan pilkkua anteeksi, mutta alkuperäisessä jutussa sanottiin -lähes- syömättä, ei kokonaan syömättä kuten joku toinen lehti oli saman jutun lainannut ja muokannut. Eikä se hänen asenne painoon ole mikään terveellinen ja tavoiteltava, sen hän myös itsekin mainitsee joissain haastatteluissa. Eikä tuolla tyylillä muuten kaikki todellakaan pysy energisenä, eli tuo ei ole mikään ainoa oikea tapa mihin kannattaa pyrkiä.
Olen itse saanut vastaavan kasvatuksen kotoa kuin hän ja se sairastutti minut. Vasta nyt kohta 40 vuotiaana ja pitkän terapian jälkeen olen ymmärtänyt ettei se ollut normaalia. Ja että painoni ei noussutkaan, vaikka en kyttää vaakaa joka päivä ja liiku pakonomaisesti päivittäin niin että kroppa on rikki ja energiat aina nollissa. Näen myös usein vieläkin painajaisia, että astun vaa’alle ja se lukema onkin noussut yli 50 kg rajan ja herään kylmään hikeen ja itkuun, vaikkei niin siis ole vielä koskaan elämässäni oikeasti tapahtunut. Se pelko istutettiin minuun kotoa niin vahvasti takaraivoon, ettei sitä lukemaa saa paino ylittää.

Lähettäjä: Miina 
Päivämäärä:   29.3.25 07:26:51

Jos yritän laihduttaa, mietin ruokaa taukoamatta.
Jos liikun laihtuakseni, nälkä on jatkuvasti järkyttävä, tuntuu että oksentaa nälästä.
Samalla tavalla syövä ja vähemmän liikkuva mieheni painaa15 kg vähemmän, geneettistäkin eroa on....
En tunne itseäni sairaaksi henkisesti tai fyysisesti.

Lähettäjä: Juu 
Päivämäärä:   29.3.25 08:01:07

Mä olen koko ikäni (nyt 38 v) ollut normaalipainoinen ilman vaivannäköä. Elämäntavoissani on mielestäni kaksi lihomiselta suojaavaa tekijää:

1) Pyrin syömään mahdollisimman vähän käsiteltyjä ruokia, eli paljon ihan kasviksia, hedelmiä, marjoja, lihaakin, myös viljatuotteita, mutta en juuri yhtään keksejä, proteiinipatukoita tms. tai valmisruokia. Tähän liittyen kannattaa lukea kirja nimeltä Ultraprosessoitua. Siinä kerrotaan paljon oikeaa tietoa siitä, miten ihmisen elimistö reagoi eri asioihin.

2) Olen aina liikkunut säännöllisesti. Treeni ei ole erityisen kovaa, mutta monipuolista ja ennen kaikkea jokapäiväistä. Mun ei tarvitse ollenkaan miettiä, että menenkö työpäivän jälkeen liikkumaan. Ihan itsestään selvästi menen. Joko joukkuelajin (pelkkää höntsäilyä, harrasteryhmä) treeneihin tai sitten jumppaan, kävelylle, juoksemaan, hiihtämään, pyöräilemään. En mieti paljonko kulutan liikkuessa, menen vaan siksi että se vaikuttaa mun hyvinvointiin muilla tavoilla.

Loppu on varmaan sitten geeneistä ja tuurista kiinni, mutta näihin kahteen asiaan voi jokainen kyllä itse vaikuttaa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   29.3.25 08:01:17

"Miten te ylipainoiset nukutte?"

Herään aamulla lopen väsyneenä. Tämä on ollut tilanne jo nuorena kun olin normaalipainoinen ja liikuin enemmän. Koko aamupäivä meni kuin sumussa ja iltapäivällä alkoi töissä kulkea. Nyt vaihdevuodet herättää aamuyöllä ja unet entistä huonompia.

Nopeista hiilihydraateista saa sitä energiaa niin että pystyy ylipäätään toimimaan. Siinä samalla ne lihottaa kun luonnollisesti mitään ei jaksa koska koko ajan väsyttää niin paljon. Juu uniapnea todettiin vihdoin keski-iässä mutta cpapin kanssa ei saa nukuttua ollenkaan, se häiritsee niin paljon.

Kyllä ihminen saa olla todella kiitollinen jos nukkuu hyvin.

Lähettäjä: H 
Päivämäärä:   29.3.25 09:08:47

Syöminen pitäisi kokonaan muuttaa niin, että miettii mitä PITÄÄ syödä eikä mitä haluaa syödä. Eli syö ne 800g kasvikset ja laadukkaan proteiinin, vaikka ei niistä tykkäisi. Loppuu mieliteot kun suhtautuu ruokaan polttoaineena eikä nautintona.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   29.3.25 09:46:13

"Miten te ylipainoiset nukutte?"

Aamupainotteisessa maailmassa huonosti. Luonnollisessa rytmissä hyvin.
Onhan sitä tutkittu että yövuorojen tekeminen lihottaa. No ilta/yöihmistä lihottaa aamuvuorot.
Ilta/yövuoroja tehdessä laihdun ihan itsestään, aamu/päivävuoroa tehdessä alkaa paino nousta.

Lähettäjä: R 
Päivämäärä:   29.3.25 09:46:51

Samaa mieltä siitä, että muutama kilo ekstraa voi nykymaailmassa tulla aika helposti, mutta päästään täysi terve ihminen ei todellakaan paina mitään satoja kiloja.

Stressihormonit tai eivät itsessään ketään lihota, mutta toki ne vaikuttavat kokonaisuuteen. Kun on nukkunut huonosti (todella monella ylipainoisella on uniapnea) niin on vaikea säädellä mielitekoja, sillä kroppa haluaa energiaa. Väsyneenä tekee paljon huonompia vaihtoehtoja, kuin levänneenä. Siltikään se väsymys ei itsessään pakota ketään syömään huonosti.

Ja nuo suolistohormonit. Niitä tarjotaan nykyään syyksi jokaisen lihavuuteen, mikä on oikeasti todella valheellista ja saa monet lihavat vain ajattelemaan, että mitään ei ole tehtävissä. Suolistohormonit EIVÄT selitä mitään kymmenien kilojen ylipainoa. Ja sillähän ne suolistohormonit monesti menevät epätasapainoon, kun syödään valtavan määrä teollista moskaa ja lihotaan.

Myöskin "syöt liian vähän, siksi et laihdu" on niin palturia, että melkein naurattaa. Säästöliekki tapahtuu käytännössä vain anorektikoille tai keholajeissa kisaaville, ei ihmiselle, jolla on runsaasti rasvaa kropassa - ja silloinkin se säästöliekki korkeintaan hidastaa laihtumista, ei pysäytä sitä.

Kuinka moni lihava on selvittänyt peruskulutuksensa ja laskenut kalorit usean kuukauden ajan? Siis joka ikisen suupalan? Aika harva. Ei ihme, jos tällöin ei laihdu. On tosi vaikea arvioida ruokien energiamäärää ns. silmämääräisesti.

Mutta ihan yhtä epätervettä on tämä "En ole tänäänkään syönyt vielä mitään. Syön varmaan joskus klo 17.30 kanaa ja riisiä kun mies tulee kotiin. Jää todennäköisesti päivän ainoaksi syömiseksi."

Ensinnäkään et olisi lihava, jos joka ikinen päivä muka söisit näin, etkä pistäisi suuhusi mitään muuta. Monelle lihavalle on hyvin yleistä, että esim. päivä ollaan "dieetillä" eikä syödä käytännössä mitään, ja sitten illalla ahmitaan kaksin käsin. Tai viikolla syödään järkeävästi, mutta viikonloppuna syöminen lähtee aivan käsistä. Oletteko kuulleet säännöllisestä ruokarytmistä ja sen hyödyistä painonhallinnalle??

On ihan normaalia myös miettiä ruokaa - siis että milloin syö seuraavaksi ja mitä. Ruokia on hyväkin suunnitella etukäteen, niin ei tule niitä harha-askelia niin helposti. Tekee vaikka ison satsin kerralla ja laskee kalorit valmiiksi.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   29.3.25 10:07:18

Itse asiassa kun ihmisen evoluutiota ja historiaa ajattelee, se on nimenomaan terve ihminen, joka syö itsensä lihavaksi. Se on selviytymismekanismi, että ravintoa syödään varastoon silloin kun sitä on tarjolla, kun kohta voi olla toinen tilanne. Evoluutio ei ole nopea, eikä tässä vajaan 100v aikana (mitä nyt pääasiassa ollaan länsimaissa ilman suurempia nälkävuosia oltu) ole voinut tehdä sellaista muutosta, että keskivertoyksilö ei kokisi enää tarvetta syödä ns. peruskulutusta enempää.

Lähettäjä: R 
Päivämäärä:   29.3.25 10:15:17

"Itse asiassa kun ihmisen evoluutiota ja historiaa ajattelee, se on nimenomaan terve ihminen, joka syö itsensä lihavaksi. Se on selviytymismekanismi, että ravintoa syödään varastoon silloin kun sitä on tarjolla, kun kohta voi olla toinen tilanne. Evoluutio ei ole nopea, eikä tässä vajaan 100v aikana (mitä nyt pääasiassa ollaan länsimaissa ilman suurempia nälkävuosia oltu) ole voinut tehdä sellaista muutosta, että keskivertoyksilö ei kokisi enää tarvetta syödä ns. peruskulutusta enempää."

Niin, ennen muinoin ihmiset ovat joutuneet näkemään paljon vaivaa ruokansa eteen. Nykypäivänä voit maata sohvalla ja tilata ruokaostokset kotiin. Se on silti oman terveytensä pahaa laiminlyömistä, että lihoo holtittomasti ja hankkii todennäköisesti tähän kylkeen kaikenlaisia vaivoja, jotka olisi voinut välttää järkevällä syömisellä.

Ihmisellä on kuitenkin vapaa tahto ostaa tai olla ostamatta. Syödä tai olla syömättä.

Jos omistaa vaikka mökin, niin voihan sitä joskus kokeilla, miltä tuntuu nähdä vaivaa ruoan hankkimisen eteen. Käy metsässä keräämässä sieniä ja marjoja ja kalastaa kalat järvestä. Voin luvata, että jokainen laihtuu, kun elää elämäänsä näin edes hetken.

Ihmettelin myös tuota, mitä ylhäällä sanottiin, että kerrostaloasujalla ei ole "mitään syytä" liikkua. Miten olisi liikkuminen ihan siitä syystä, että se on hyväksi kropalle ja mielelle? Vai eikö oma terveys kiinnosta sen vertaa?

Ei minuakaan huvita aina mennä salille, mutta yleensä menen silti. Se on paras lupaus, minkä olen kropalleni tehnyt. Paljon puhuttu itsestään huolehtiminen ("self care") EI tarkoita sitä, että annetaan itselle lupa laiskotella ja syödä miten sattuu. Se ei tarkoita, että pitäisi aina tehdä sitä, mikä tuntuu kullakin hetkellä hyvältä ja helpolta vaihtoehdolta - se tarkoittaa myös itsensä haastamista positiivisella tavalla ja oman terveyden kehittämistä pitkällä aikavälillä esimerkiksi liikunnan muodossa.

Lähettäjä: N 
Päivämäärä:   29.3.25 10:17:04

"Itse en ole koskaan ollut urheilullinen tai innostunut mistään lajista tai harrastanut ohjattua liikuntaa. Olen juuri tuollainen kerrostaloasukkaiden ja toimistotyötä tekevä. Käyn lenkillä ja teen kotiharjoittelua ihan vain oman hyvinvointini takia. Ulkoilu virkistää ja pieni jumppailu vahvistaa. "

-Vuorokaudessa on rajallinen määrä tunteja. Jos on kiinnostunut lukemisesta, piirtämisestä, maalaamisesta, neulomisesta, ompelusta tmv. niin joutuu tekemään valinnan itseään kiinnostavan harrastuksen ja epämiellyttävän pakkopullaliikunnan välillä. Kumpikaan vaihtoehto ei johda hyvään lopputulokseen. Joko elämä on henkisesti ankeaa tai liikunta jää epäterveellisen vähiin.

"Loppuu mieliteot kun suhtautuu ruokaan polttoaineena eikä nautintona."

-Kammottava asenne. Terveellinenkin ruoka voi olla todella hyvää ja hyvääkin ruokaa voi syödä maltillisesti järkeviä annoksia. Elämästä kannattaa nauttia aina kun siihen on tilaisuus. Mikään ei ole niin typerää kuin sulloa elimistöön kulutettavaksi kaloreita, joista ei edes syödessään nauti.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   29.3.25 11:06:20

Suurin osa ei ymmärrä, että terveeksi olettamansa henkilöt voivat olla hyvinkin sairaita ja syyllistyvät tätä kaikesta kuvittelemistaan asioista, tajuamatta, että taustalla vaikuttaa sairaus tai monesti useampiakin sairauksia.

Toisaalta tuollainen itsensä ylentäminen on myös sairaus.

Lähettäjä: nomadi 
Päivämäärä:   29.3.25 11:19:11

"Itse asiassa kun ihmisen evoluutiota ja historiaa ajattelee, se on nimenomaan terve ihminen, joka syö itsensä lihavaksi. Se on selviytymismekanismi, että ravintoa syödään varastoon silloin kun sitä on tarjolla, kun kohta voi olla toinen tilanne. Evoluutio ei ole nopea, eikä tässä vajaan 100v aikana (mitä nyt pääasiassa ollaan länsimaissa ilman suurempia nälkävuosia oltu) ole voinut tehdä sellaista muutosta, että keskivertoyksilö ei kokisi enää tarvetta syödä ns. peruskulutusta enempää."

Tämä. Jos pääsette tutkimaan kirkonkirjoja, teillä lähes kaikilla on esi-isiä ja sukulaisia, jotka ovat kuolleet huonoina vuosina nälkään. Pahimmat nälkävuodet olivat 1600- ja 1800-luvuilla, ja sitä edellisistä on vähemmän kirjoitettua tietoa, mutta niitä on ollut.

Lähettäjä: Maya 
Päivämäärä:   29.3.25 11:30:36

Mielenkiintoinen keskustelu. Oman ympäristöni havaintojeni perusteella mielipiteeni on myös se, että terve ja kaikin puolin hyvinvoiva ihminen (esim kovasti stressaantunut tai uniongelmainen ihminen ei mielestäni ole hyvinvoiva) ei syö itseään ylipainoiseksi, ei koe siihen tarvetta tai halua.
Kun on henkisesti hyvä olla, keho toimii ja omaa terveen ruokasuhteen, niin ei tule haluja jatkuvasti syödä yli oman kulutuksen (eli lihoa), mutta ei myöskään tarvitse rajoitella syömisiään ja voi nauttia ruoasta. Silloin painoa ei tarvitse mitenkään erikseen hallita tai miettiä, elää vain perus terveellistä elämää.
Ainakin lähipiirissäni yleensä joku murhe terveydessä/mielessä on aina ollut taustalla horjuttamassa hyvinvoinnin tasapainoa, jos joku ihminen alkaa kerätä painoa. Toki tämä vain minun havaintoni ja näkökulmani !! Itse olen koko elämäni ollut terve ja samoissa mitoissa teini-iästä asti tähän noh.. sanotaan vaikka korkeahkoon aikuisikään saakka eikä se koskaan ole vaatinut minulta tekoja asian eteen, seurausta vaan perus terveellisestä elämäntyylistä. Kaikista kiitollisin olen tästä äidilleni, joka opetti minulle terveen suhteen ruokaan ja kehoon.

Lähettäjä: R 
Päivämäärä:   29.3.25 11:36:55

"-Vuorokaudessa on rajallinen määrä tunteja. Jos on kiinnostunut lukemisesta, piirtämisestä, maalaamisesta, neulomisesta, ompelusta tmv. niin joutuu tekemään valinnan itseään kiinnostavan harrastuksen ja epämiellyttävän pakkopullaliikunnan välillä. Kumpikaan vaihtoehto ei johda hyvään lopputulokseen. Joko elämä on henkisesti ankeaa tai liikunta jää epäterveellisen vähiin."

Ei se ole niin joko tai :) Neulo vaikka puoli tuntia vähemmän ja käy pienellä kävelyllä, se on jo hyvä alku. Ei liikunta ole pakkopullaa kun ymmärtää, miten hyväksi se on keholle ja mielelle. Se on itsestään huolehtimista. Ja erilaisia liikuntamuotojahan on ihan valtava määrä.

Kaikilla on kuitenkin vuorokaudessa se sama 24 tuntia. Itseäni naurattaa kun jotkut tutut ihmettelevät, miten jaksan käydä salilla 4 kertaa viikossa. Viikossa on 168 tuntia. Jos salilla menee noin tunti, niin 4 tuntia on alle seitsemän prosenttia viikosta. Moni tuhlaa neljä tuntia PÄIVÄSTÄ esimerkiksi somen selaamiseen.

"-Kammottava asenne. Terveellinenkin ruoka voi olla todella hyvää ja hyvääkin ruokaa voi syödä maltillisesti järkeviä annoksia. Elämästä kannattaa nauttia aina kun siihen on tilaisuus. Mikään ei ole niin typerää kuin sulloa elimistöön kulutettavaksi kaloreita, joista ei edes syödessään nauti."

Tuossahan ei sanottu, etteikö terveellinen ruoka voisi olla hyvää ja etteikö siitä voisi nauttia... Tämäkään ei ole joko-tai. Itsekin suhtaudun ruokaan lähinnä polttoaineena, koska sitähän se lopulta on :D Ja tämä asenne auttaa valitsemaan terveellisiä ruokia, vaikka tekisikin mieli vetää vain suklaata.

Eli ihan päin vastoin - mikään ei ole niin typerää kuin sulloa elimistöön tyhjää energiaa ja teollista p*skaa, jolla ei ole mitään ravintoarvoa ja josta kroppasi ei saa mitään irti.

Lähettäjä: kuutio 
Päivämäärä:   29.3.25 13:29:23

Paitsi sokeria

Lähettäjä: N 
Päivämäärä:   29.3.25 13:29:41

"teollista p*skaa, jolla ei ole mitään ravintoarvoa ja josta kroppasi ei saa mitään irti."
-Ei sellainen yleensä myöskään maistu hyvältä. Ne on nimenomaan sitä, mitä syödään polttoaineeksi, jos ei ole resurssia, kuten aikaa ja mielenkiintoa, järjestää parempaa ravintoa.

"Neulo vaikka puoli tuntia vähemmän ja käy pienellä kävelyllä, se on jo hyvä alku."
-Siinä puolessa tunnissa ei ehdi kävellä juuri mitään, kun ottaa huomioon vaatteiden vaihdot ymv. toimet, mitä mm. sääolosuhteet yleensä vaatii. Se on yksi liikunnan veemäisimpiä puolia, että se vaatii erikseen tarkoitukseen sopivat vaatteet ja se pitää koittaa ajoittaa juuri sopivaan väliin, ettei joutuisi käymään ylimääräistä kertaa suihkussa, koska sitten siihen vasta aikaa palaakin. Asioikseen liikkumaan meneminen ei koskaan tapahdu sujuvasti muun arjen lomassa.

Lähettäjä: Pulu 
Päivämäärä:   29.3.25 14:56:56

N, no ota se liikunta-aika siitä somen selaamisesta ym.sohvalla makaamisesta. Kerta päivässä suihkussa niin ei se nyt kovin vaikeaa ole käydä ennen sitä lenkillä. Vaatteiden vaihto 5 min? Tekosyitöhän aina keksii :D

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   29.3.25 16:13:41

joillakin vanhemmat syöttävät lapsen lihavaksi

Lähettäjä: N 
Päivämäärä:   29.3.25 16:47:30

Pulu: Toki kuka tahansa ehtii urheilemaan, jos sitä priorisoi. Ongelma on nimenomaan siinä, että kun liikunta ei tule luonnostaan päivittäisessä arjessa, eikä iso osa ihmisistä koe sitä millään tavalla mukavaksi, niin vaatii erityistä itsekuria huolehtia riittävästä liikunnan saannista. Silloin ihan normaalit arjen kuormitukset herkästi katkaisee sen kamelin selän ja itsekuri ei riitäkään enää kaiken muun lisäksi liikkumaan pakottautumiseen. Moni muukin asia ihmisten elämässä vaatii itsekuria. Töissä pitää jaksaa olla kohtelias, vaikka työkaverit olisi typeriä ja asiakkaat hankalia. Lapset vaatii kärsivällisyyttä. Naapurit, sukulaiset, taloyhtiön muut osakkat tmv. voi vaatia suunnattoman pitkää pinnaa. Voi olla parisuhdekriisejä tai jostain syystä erityistä huolta läheisistä. Kun kalorit ei enää pala hengissäpysymisestä huolehtiessa, niin niiden polton prioriteettitaso laskee herkästi niin alas, ettei siihen riitäkään enää itsekuria välttämättömämpien asioiden jälkeen. Se, että epämukavaksi koettu ja vain kalorien polttoon tarvittu liikunta jää prioriteettilistalla lasten, toimeentulon, asumisen ja ihmissuhteiden alapuolelle, ei tarkoita automaattisesti ihmisen olevan jotenkin sairas ja siksi ylipainoinen.

Koko somen selaaminen on ihan yhtälailla oire epäterveellisestä kulttuurista kuin ylipainon yleisyyskin. Reaalimaailma ei tarjoa mielekästä sisältöä ja saavutettavissa olevia tavoitteita, joihin käyttää aika ja huomio.

Lähettäjä: Ninni 
Päivämäärä:   29.3.25 16:51:09

Voi voi. Tuossa lihavuuden luokittelussa myös minut on luokiteltu lihavaksi. 160/60. Treenaan melkein joka päivä ja kilpaurheilen. Kun treenaa joka päivä ja liikkuu perusmatkat vaikka kävellen tai pyörällä niin on melko helppo syödä mitä haluaa. Kaikille tämä ei kuitenkaan ole mahdollista.

Lähettäjä: R 
Päivämäärä:   29.3.25 20:55:33

"Ei sellainen yleensä myöskään maistu hyvältä. Ne on nimenomaan sitä, mitä syödään polttoaineeksi, jos ei ole resurssia, kuten aikaa ja mielenkiintoa, järjestää parempaa ravintoa."

Ei, vaan nimenomaan 'massat' tykkäävät siitä teollisesta moskasta - katso vaikka pikaruokaloiden suosiota Jenkeissä. Niissä ruoan rasvan, hiilarin, suolan ja sokerin suhde on sellainen, että ruoka on mahdollisimman koukuttavaa. Suomessakin kaupat pursuaa valtavia määriä erilaisia herkkuja mikä tarkoittaa, että ihmiset myös ostavat niitä. Se, että SINÄ tykkäät terveellisestä ruoasta ei tarkoita, että edustaisit isoa kuvaa. Siis jos näin olisi, niin eihän meillä olisi näin paljon sairaalloisen lihavia ihmisiä...

Ja ennen kuin joku tulee sanomaan että kanalla ja perunallakin voi lihoa, niin joo. Kyllä voi, jos syö aivan järjettömän isoja määriä. Suurin osa on kuitenkin lihonut ihan muulla, kuin perusterveellisellä ruokavaliolla.

Mitä liikuntaan tulee, niin kotonakin voi liikkua. Ei tarvitse lähteä yhtään mihinkään, jos se on liian vaivalloista. Netti on pullollaan ohjeita. Ongelma ratkaistu :)

Lähettäjä: Pulu 
Päivämäärä:   29.3.25 21:55:13

No on se erikoista,,jos koko elämä on hhtä taistelua ja kärsimystä ja elossapysymistä, ettei jaksa edes lenkillä käydä. En oikein usko. Saattaisi olla niinkin, että sitä kaikkea muuta paskaa jaksaisi paljon paremmin,,kun olisi parempi kunto ja aineenvaihdunta ja kroppa tekisi jotain. Eihän se liikkuminen aina kivaa ole mutta kyllä sitä nyt jokaisen täytyisi pitää itsestään huolta.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   29.3.25 22:00:56

Mummeli: syön hyvinnkasvispainotteisesti, ehkä kerran viikossa kalaa mutta muuten kasvisruokaa. Pätkäpaastoan 19/5 ja teen ruuat itse. Olen hyvin lihava.

Lähettäjä: Näkymätön vieras 
Päivämäärä:   30.3.25 23:11:31

Vai ei voi olla henkisesti terve jos on lihava? Kyllä te olette mieleltänne kapeakatseisia putkiaivoja. Melkoista yleistystä.

Lähettäjä: N 
Päivämäärä:   31.3.25 07:58:08

R: jenkkilässä se moska on todella paljon halvempaa kuin terveellisemmät vaihtoehdot. Globaalisti se valmis moska on todella paljon vaivattomampaa kuin itse kotona raaka-aineista kokkaaminen. Sen suosio ei perustu hyvään makuun, vaan siihen että siinä on suolaa, rasvaa ja hiilaria, joita elimistö yleensä suosii houkuttelevana ravinnon lähteenä, minimaalisin resurssein saavutettavissa. Ei tarvitse maksaa kalliista tuoreista raaka-aineista, ei tarvitse käyttää aikaa, ei tarvitse opetella mitä raaka-aineelle pitäisi tehdä. Sen suosio perustuu nimenomaan siihen, että sitä syövillä on rajalliset resurssit ruoan valmistukseen panostettavaksi. Nykyään on sukupolvia, jotka ei edes paremmasta tiedä. Jos vaihtoehdot on siinä tykkäätkö enemmän tämän firman moskasta vai tämän toisen firman moskasta, niin tottakai lempiruoka on jotain moskaa.

"Eihän se liikkuminen aina kivaa ole mutta kyllä sitä nyt jokaisen täytyisi pitää itsestään huolta."
-Nimenomaan. Kun riittävää liikuntaa ei saa korkeampien prioriteettien huolehtimisen lomassa ns. huomaamattaan, niin siitä tulee yksi ylimääräinen lisävelvollisuus listalle. Kulloisestakin kokonaiskuormitustilanteesta sitten riippuu, riittääkö aika ja jaksaminen siihen tehtävälistan kohtaan asti. Terveellä ihmisellä se velvollisuusluettelo voi olla todella pitkä. On lapset, työt, koti, auto, vanhenevat vanhemmat, ystävät, lemmikit, omat harrastukset, jne. Ruuhkavuosi-ikäisillä tehtävälista on usein kroonisesti pidempi kuin mihin vuorokauden tunnit riittää.

Lähettäjä: R 
Päivämäärä:   31.3.25 09:32:14

N: No tästä voidaan väitellä, mutta kyllä monet sanovat, että se pikaruoka on nimenomaan hyvää. Kuten kirjoitin, raaka-aineiden suhteet on sellaiset, että ruoka on lähes addiktoivaa. Ja en ole ihan samaa mieltä tuosta, että se olisi paljon halvempaa kuin terveelliset vaihtoehdot - kyllä sille pikaruoka-ateriallekin tulee melkoisesti hintaa nykyään. Samalla rahalla voisi ostaa esimerkiksi säkillisen riisiä ja jotain halpaa proteiinia.

Ihmisillä on erilaiset mielihalut ruoan suhteen ja toisilla on enemmän itsekuria, kuin toisilla. Jotkut joutuvat tekemään enemmän töitä sen eteen, että ruokavalio pysyisi terveellisenä. Toiset taas eivät edes mieti ruokaa. Se on silti oma valinta, että mistä koostaa ruokavalionsa ja liikkuuko, vai ei.

Ja joo, toiset ovat kiireisempiä, kuin toiset. Silti moni kiireinenkin ihminen ehtii liikkua - käyttää vaikka sen auton sijaan omia jalkojaan. Arkiaktiivisuutta voi saada aika helposti ihan pienillä valinnoilla. Tai sitten omaa sellaisen harrastuksen, joka on liikunnallinen, eikä jousta siitä ellei ole ihan pakko. Prioriteeteista ja suunnittelusta nämä asiat ovat kiinni.