Lähettäjä: 40vee 
Päivämäärä:   28.3.25 09:17:48

Viihdyn työssäni tosi hyvin ja koulutukseeni on panostettu kunnolla työnantajan puolelta. En missään nimessä haluaisi irtisanoutua. Työ ei sisällä asiakaspalvelua vaan on ns. teknistä tekemistä. Oma tiimi on todella hyvä ( noin 15 henkilöä).
Joku tässä kuitenkin mättää. Olen todella kiltti ja empaattinen, oikeudenmukaisuus ja tasavertaisuus on mulle tosi tärkeää. Haluan tulla kaikkien kanssa toimeen.
Nyt puolen vuoden sisällä olen ollut kuitenkin kahdesti puhuttelussa. Minusta on mm yksi toisen osaston esimies valittanut omalle pomolle. Jossain pomojen palaverissa asiaa käyty läpi ja häpeän silmät päästäni.
Mielestäni asiat irroitettu asiayhteydestä, kyseessä ollut lähinnä vitsailua.
Asia sikäli ok, oma pomo asian kanssa sinut ja ehkä jopa luottaa siihen ettei kaikki hänen kuulemansa ole totta.
En aio enää mennä toisen osaston lähellekään ja yritän rajoittaa sosiaalisia kontakteja muihin kuin omaan tiimiin. Mutta sekin tuntuu väärältä.
Pomo toivoi etten ajattelisi että olisin jotenkin silmätikkuna, mutta kyllä se niin taitaa olla.
Jotenkin tässä hukkaa itsensä, kun täytyy alkaa varovaiseksi.
Näin ns teknistä osaamista vaativaa työtä en tule saamaan koskaan muualta. Tuntuu silti pahalta, töihin meno jännittää välillä. Olen tiimin ainoa nainen, myös esimiehet miehiä. Jollain tavalla ymmärtäisin tämän jos olisi naisvaltainen ala.
Mitä ajatuksia herättää?

Lähettäjä: X 
Päivämäärä:   28.3.25 09:20:10

Jos vitsailusta joutuu työpaikalla puhutteluun, niin sitten on varmaan parempi katsoa peiliin, että onko ne omat vitsailut ihan sopivia sinne työpaikalle.

Lähettäjä: -- 
Päivämäärä:   28.3.25 09:21:54

Mitä tarkoittaa "ollut lähinnä vitsailua"? Ja jos tuo oli yhden puhuttelun syy, niin mikä oli se toisen puhuttelun syy?

Lähettäjä: Ano 
Päivämäärä:   28.3.25 09:22:39

Olet siellä töissä ja työkaverit on työkavereita. Kannattaa jättää vitsailu ja turha smalltalkki vapaa-ajalle ja oikeille kavereille. Tee työsi, puhu työasioista ja jos joku kysyy jotain henkilökohtaisempaa, vastaa ympäripyöreästi.

Voi olla, että tästäkin tyylistä joku vetää herneen nenukkaan, mutta mitään oikeaa valitettavaa tästä ei saa aikaiseksi.

Lähettäjä: nomadi 
Päivämäärä:   28.3.25 09:23:26

Ajatuksia: että nyt täytyy vain kehittää paksumpi nahka ja olla muutenkin siellä töissä neutraali teflon. Et anna aihetta mihinkään draamaan, etkä mene muiden draamailuihin mukaan. Teet työsi hyvin, vältät kuppikuntia, ja jätät kaiken sellaisen vitsailun, jota pomosi ei ehkä ymmärrä. Kun on noin miesvaltainen työ, vedä hyvän jätkän roolia.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   28.3.25 09:24:37

Tarkentaisitko mitkä ne puhuttelun syyt olivat? Mistä olet vitsaillut töissä?

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   28.3.25 09:24:47

Lähettäjä: X
Päivämäärä: 28.3.25 09:20:10

Jos vitsailusta joutuu työpaikalla puhutteluun, niin sitten on varmaan parempi katsoa peiliin, että onko ne omat vitsailut ihan sopivia sinne työpaikalle.

Tämä. Suomeksi siis olet todennäköisesti kusípäinen työpaikkakiusaaja, jonka muut kokevat ahdistavana.

Lähettäjä: 40vee 
Päivämäärä:   28.3.25 09:30:25

En todellakaan ole kiusaaja, niinkuin kirjoitin niin tasavertaisuus ja oikeudenmukaisuus on mulle tärkeää.
Olen uusin työntekijä, muut olleet vähintään 10 vuotta.
Omassa tiimissä juttu luistaa ja meillä on huikea yhteishenki.
Ilmeisesti tosiaan täytyy kasvattaa paksumpi nahka ja vältellä muita osastoja.
Edellisen puhuttelun syy oli tokaisu " ei millään olisi malttanut tulla töihin kun osa hevosista jäi ratsastamatta ja keli tosi hieno".
En kuulemma viihdy työssäni ja se voi vaikuttaa muihin. Pitäisi koko ajan naama virneessä toitottaa miten kivaa töissä on.

Se on totta, että olen liian puhelias ja sosiaalinen! Pitääkö minun yrittää muuttua? Tässä iässä?

Lähettäjä: no 
Päivämäärä:   28.3.25 09:33:18

Outoja miehiä siellä sulla on työkavereina.

Lähettäjä: 40vee 
Päivämäärä:   28.3.25 09:33:19

Ja suuret kiitokset näistä ajatuksista! Luen kaikki ja pohdin tätä. Mieli on maassa. Olen pitänyt itseäni tosi hyvänä työntekijänä, vaikken olekaan fiksuimmasta päästä.
Kolahtaa itsetuntoon vahvasti nyt. Mitä hyvää minussa työntekijänä enää on.

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   28.3.25 09:35:02

Yritetäänkö sua savustaa pihalle ainoana naisena?

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   28.3.25 09:35:11

Näen asetelman vähän poikkeuksellisena. Ainoa nainen heittää miesten keskellä sellaista vitsiä mitä muut miehet ei muka kestä? Usein miehiltä kuulee todella roisia juttua, mikä naisten on vain kestettävä. Veikkaan että taustalla voi olla jotain muutakin, ja jos olet ollut hyväntuulinen ja vitsaillut, niin henkilöt joiden mielestä et sovi porukkaan tarttuvat tähän.

En haluaisi vähätellä miesten tunteita, mutta kuulostaa vähän absurdilta.

Lähettäjä: 40vee 
Päivämäärä:   28.3.25 09:35:23

Omassa tiimissa tosiaan jutut paljon pahempia, luulen että kaikki viihdytään töissä hyvin juurikin hyvien työkavereiden takia.
Lähinnä " ongelmat" muiden tiimien esimiesten puolelta. Oma esimies on hyvä.

Lähettäjä: 40vee 
Päivämäärä:   28.3.25 09:37:47

Minäkin mietin halutaanko minusta nyt sitten kuitenkin eroon. Tehtaanjohtaja todennäköisesti kuullut näistä puhutteluista. Häntä näen harvemmin eikä hän minua tunne kovin hyvin.
Huh onkohan tulossa irtisanominen, meillä on vuosittain yt:neuvottelut..

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   28.3.25 09:38:26

Sä olet uhka niille miehille kun ratsastat. Toiset miehet pelkää hevosia ja sähän olet silloin maskuliinisempi kuin ne kun ratsastat. Eli aiheutat heissä epävarmuutta ja siitä tulee toi seuraus.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   28.3.25 09:51:56

Jos olisin itse kyseisessä tilanteessa, niin jättäisin aivan kaiken ylimääräisen keskustelun pois. En kertoisi omasta elämästäni enää yhtään mitään työpaikalla. Hoitaisin vaan ja ainoastaan työasiat enkä muutoin osallistuisi mihinkään keskusteluihin.

Lähettäjä: -.-- 
Päivämäärä:   28.3.25 10:01:59

Olen miesten parissa myös teknisellä alalla toimihenkilönä, miehille on tärkeää sun työn laatu ja tehokkuus jos olet kova tekiä niin miehet antaa kaiken törppöilyn anteeksi. Ite suunnittelen ja äijät saa ne toteuttaa, olen alkuun näyttänyt että kyllä mulla ideoita on ja projektit meni kaikki kerralla maaliin, siitä sain napattua ittelleni tekijä mitallin äijien kesken. Jos sun jälkiä joutuu korjailemaan tai et saa niin tehokkaasti aikaseksi niin siinä voi olla se ongelma miksi sitten jokaista sun sanomista aletaan suurennuslasin alla kyttäämään.
Miehet harvemmin käyttäytyy noin ellei ole jotain tosipahasti pielessä aika paljon täälläkin miehet keskenään puree hammasta mitä nyt heidän valittamista kuunnellu mut on täältä ajettu porukkaa myös pihalle juuri tuohon savustustyyliin!

Lähettäjä: Mamba 
Päivämäärä:   28.3.25 10:04:12

No mitä hittoa nyt :D Joko aloittaja jättää jotain kertomatta tai tehdas on sekaisin.

Ei kenellekään anneta puhuttelua siitä, että sanoo ettei olisi malttanut lähteä töihin. Kyseenalaistaisin todella jos tollaisesta saisin puhuttelun ja kysyisin, kohdellaanko kaikkia näin. Pyytäisin työnantajalta selkeän listauksen asioista, joita ei saa puhua töissä ja vaatisin tämän jakeluun kaikille osaksi työpaikan sääntöjä.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   28.3.25 10:20:30

Mä taas sanoisin että miehiä et kiinnosta pätkääkään työnlaatu vaan se että nuoret naiset ihailee ja tosi paskan työnlaadunkin saa anteeksi kun oikeita tyyppejä sopivasti lämmittelee.

Todennäköisesti et ole nauranut tarpeeksi toisen tiimin esimiehen vitseille ja tämän hauras ego on saanut kolauksen.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   28.3.25 10:23:19

Jos tuosta kerrotusta lauseesta joku saa valituksen aikaan, niin on kyllä ihme työpaikka ja oudot työkaverit. Suomessa on edelleen sananvapaus ihan lailla suojattuna, tiettävästi et ole ketään loukannut, tai mennyt henkilökohtaiselle tasolle.
En tosiaan puhuisi ko. tyyppien kanssa kuin työasiaa ja sitäkin vain jos se on välttämätöntä. Ja kun seuraavaksi joku valittaa että et puhu mitään, niin kehoita miettimään mitä he oikein haluaa.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   28.3.25 10:27:15

Edellisen puhuttelun syy oli tokaisu " ei millään olisi malttanut tulla töihin kun osa hevosista jäi ratsastamatta ja keli tosi hieno".
En kuulemma viihdy työssäni ja se voi vaikuttaa muihin. Pitäisi koko ajan naama virneessä toitottaa miten kivaa töissä on."

Etkö tosiaan näe näiden vaihtoehtojen välillä mitään?

Lähettäjä: Jep 
Päivämäärä:   28.3.25 10:30:08

"Todennäköisesti et ole nauranut tarpeeksi toisen tiimin esimiehen vitseille ja tämän hauras ego on saanut kolauksen."

Jos olet ihan hyvännäköinen nainen tai edes sopivasti nuorempi kuin tuo toisen tiimin esimies, niin jotain tällaista on helposti takana. Miesten soidinmenot sekoittuvat työpaikan hierarkiaan ja sitten onkin ongelma, kun naurat jonkun duunari Jorman vitseille ja isket Jorman kanssa juttua, mutta esimies insinööri Pertti ei saakaan samanlaista kohtelua, vaikka kyllähän hän nyt mielestään on paljon potentiaalisempi kumppaniehdokas kuin tuo Jorma!

Organisaatiot, joissa ei ole ollut naisia oikein ollenkaan, saattavat toimia aika erikoisesti, kun kaikki työntekijät eivät osaa ottaa naista vain työkaverina.

Lähettäjä: Kupu 
Päivämäärä:   28.3.25 10:41:28

Puhu vähemmän ja tee enemmän. Jätä se vitsailu vain niiden.ihmisten kesken, jotka tunnet paremmin. Jos vitsailusta saa puhuttelun,,niin se on koettu loukkaavaksi. Kaikkea paskaa ei voi suoltaa ulos ja kuitata sitä vaan, että "se oli vitsi". Inhoan sellaisia tyyppejä, jotka voivat haukkua muita ja väittävät asiaa vitsiksi. Aikuiset ihmiset osaa pitää turpansa kiinni, jos ei ole mitään hyvää sanottavaa.

Meilläkin töissä yksi akka vääntää jotain mukahauskaa läppää esim.ihmisten nimistä. Joo, ei ole hauskaa ja sellaisten juttujen luulin jääneen yläasteelle.... antaa kyllä ihmisestä törpön kuvan, kun joku Rintala onkin tämän suussa Tissilä, öhö öhö. Tsiisus.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   28.3.25 10:46:42

Mikä natsien työleiri tuo teidän tehdas on, jos siellä joutuu puhutteluun kun myöntää ääneen että olisipa kiva olla vapaalla hyvällä ilmalla? Kohta alkaisin ottaa yhteyttä liittoon tuollaisesta nillittämisestä.

Lähettäjä: x 
Päivämäärä:   28.3.25 10:51:39

Vähän vaikea uskoa, että tuo hevosiin liittyvä lausahdus olisi ainut syy siihen, että joku tekee valituksen. Olisi kiinnostava kuulla se toisen osapuolen näkemys.
Mikä se toinen keskustelun aihe oli?

Lähettäjä: Hampuris 
Päivämäärä:   28.3.25 10:52:34

Joskus uutena ihmisenä tulee ymmärretyksi ihan väärin. Joskus noin 25v olin kesätöissä, jossa yritin olla ahkera, reipas, kiva ja vähän hauska. Kaikki mitä sanoin, tuli tulkituksi ihan oudolla tavalla.

Olin aina ajoissa, mutta se että välillä juoksin töihin lähtevälle lautalle, antoi muille fiiliksen, että MYÖHÄSTELEN. Kerran käytin työpaikan silitysrautaa, josta tulikin rautaläiskä paitaan. Se oli muille merkki, että sitäkään en osaa. Jos kysyin jotain, olin tyhmä. Jos puhuin, juorusin. Jos en puhunut, olin umpimielinen. Minut irtisanottiin. Tuota ennen tai jälkeen ei ole ollut vastaavia kokemuksia. Ihme tyyppejä.

Lähettäjä: pentu 
Päivämäärä:   28.3.25 10:54:54

No nyt ei edes ole kyse varsinaisesta "vitsailusta" jos tuo aloittajan kertoma pitää paikkansa, vaan ihan normaalista smalltalkista! Niinkun mitä hittoa? :o Kyllä meillä työyhteisössä saatetaan sanoa vaikka että ai kun ihana ilma ulkona, taidan karata tänään aikaisemmin töistä. Kaikki ymmärtävät, että se ei nyt sitten todellakaan tarkoita mitään oikeaa karkaamista tai töiden laiminlyöntiä tai sitä, etteivät työt kiinnosta, ja lausahduksen perusteella kukaan ei diagnosoi asenneongelmaa.

Tuon perusteella sinun ei todellakaan tarvitse pohtia käytöstäsi suuntaan eikä toiseen. Enemmänkin pohtisin sitä, että mitä hittoa oikeasti ja missä mättää työyhteisössä. Epäilen, että tässä ei ole kaikki, ja aloittajakaan ei ehkä ymmärrä ihan kaikkea, en ole ikinä nimittäin tuollaiseen törmännyt missään työyhteisössä.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   28.3.25 10:57:37

Etenkin jos jonkun toisen tiimin esimies kantalee tällaisesta tavallisesta lausahduksesta "huonona työhön sitoutumisena" tai jotain. Todella kummallista toimintaa. Mitä lihaksia hänellä on arvioida toisen tiimin jäsenten sitoutumista työhön yhden keskustelun pohjalta?

Lähettäjä: pentu 
Päivämäärä:   28.3.25 10:57:48

Lisään vielä, että jos esihenkilönä minun korviini tulisi moinen valitus toiselta osastolta, niin ensin alkaisin nauraa koska luulisin sitä vitsiksi, enkä todellakaan veisi sitä eteenpäin kyseiselle työntekijälle. Eli joku ongelma teillä on jos esihenkilösi oikeasti ottaa sinut puhutteluun tuollaisesta asiasta - esihenkilön tehtävä on myös suojata tiimiä turhilta valituksilta.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   28.3.25 11:02:56

"Olen tiimin ainoa nainen, myös esimiehet miehiä. Jollain tavalla ymmärtäisin tämän jos olisi naisvaltainen ala."

Tervetuloa todellisuuteen. Miesvaltaisilla aloilla sitä paskanpuhumista, kateellisuutta, kuppikuntia ja nimenomaan selkäänpuukottsmista vasta onkin! Ensin heitetään "hyvää läppää" ja sitten kun tämä selkääntaputeltu "hyvä kaveri" poistuu esim. taukotilasta, alkaa hänen haukkuminen ja arvostelu.

Miesvaltaisella alalla saanut seurata tätä +50v miesten toimintaa lähes 20 vuotta.

Lähettäjä: Kiltein 
Päivämäärä:   28.3.25 11:05:00

Sama juttu. Muut hattuilee jatkuvasti toisilleen, tiuskii eivätkä auta muita.

Auta armias jos meikäläinen kerran ärähtää, niin siitä itketään esihenkilölle.

Jatkossa aln olemaan veemäinen joka päivä.

Lähettäjä: ..... 
Päivämäärä:   28.3.25 11:11:45

"Yritetäänkö sua savustaa pihalle ainoana naisena?"

Tämä tuli heti mieleen, omasta kokemuksesta. Olin 8 vuotta samassa ryhmässä, missä yhteishenki oli loistava, kaikkia kohdeltiin saman arvoisina ja mun tiedettiin osaavan ja tekevän työni hyvin. Esimiehet olivat osaavia, asiallisia ja mukavia ihmisiä. Mulle tarjottiin paikkaa toisessa ryhmässä, missä työajat olivat mulle sopivampia, työtehtävät todella mielenkiintoisia ja harkittuani päätin lähteä. Vähitellen kävi kuitenkin selväksi, että kaikki eivät olisi mua sinne halunneet. Ryhmä oli sellainen pikkupoikien oma hiekkalaatikko, missä jo lähtökohtaisesti pidettiin naista kakkosluokan kansalaisena. Sitkeänä kuitenkin ajattelin, että kun osoitan osaamiseni, niin varmasti lunastan paikkani tässäkin ryhmässä, mutta sen verran sitkeästi mua savustettiin, että tuloksena oli työuupumus, keskivaikea masennus ja pitkä sairasloma. Siinä vaiheessa, kun yritin tyhmänä palata vielä töihin, kävi ilmi, että johtoportaalle oli käyty jo pitkään informoimassa kuinka mä en osaa yhtään mitään, en osaa käyttää tarvittavia järjestelmiä ymym ja mulle ilmoitettiin, että mut siirretään muualle. Siinä vaiheessa raivo heräsi ja totesin, että nyt muuten lähtee. Vaadin keskustelutilaisuutta lähiesimiesten ja osaston ylempien kanssa, mikä järjestettiin. Siellä mulla olikin sitten kaikenlaista kerrottavaa ja tämä herätti osaston johtajan mielenkiinnon, hänelle kun oli kerrottu vain nuo miesten näkemykset. Hän alkoikin sitten selvittää asiaa perusteellisesti, mä sain valita itse osaston, mihin siirryin ja kun tosiasiat selvisi, niin tuohon ryhmään tuli uudelleenjärjestelyjä, yhden kaverin ylennys torppaantui ja ylempi porras sanoi mulle suoraan, että tietävät mun puhuneen totta ja tuon poikaporukan touhut loppui siihen. Mutta kamalat vuodet nuo oli, enkä toivo samaa painajaista kenellekään, vaikka mun kannaltani asia kääntyikin parhain päin. Uudesta ryhmästä olikin sitten tullut johtoportaalle vain kiitosta mun työnteostani.

Lähettäjä: trade 
Päivämäärä:   28.3.25 11:12:51

Kuulostaa kyllä todella erikoiselta, kyllä tuntuu että nyt on jotain mitä aloittaja ei ehkä ole tajunnut tapahtuneen tms mistä puhuttelut sitten tulleet. Jos tuollaisista kommenteista tulisi puhuttelu, niin kyseenalaistaisin sen kyllä samantien.

Olen hallinnon pienessä tiimissä, jossa yksi meistä firman pomo. Jos on juuri esim. kaunis ilma ulkona, niin varmaan aina joku meistä heittää, että voisiko jo lähteä kotiin ulos kun upea sää. Tai että kylläpä väsytti aamulla, että ei olisi yhtään jaksanut nousta ja tulla töihin. Kukaan ei kyseenalaista ettemmekö tykkäisi työpaikasta ja tekisi töitämme hyvin.

Mikäli itse saisin tuollaisen puhuttelun, niin kyllä ihmettelisin puhuttelijalle miten tuollaisesta kommentista joutua puhutteluun, ja että kuinka hyvin ja motivoituneena työnä hoidan, että ihmettelen suuresti miten joku voi saada sellainen kuvan ettenkö töissäni viihtyisi. Ja eikö töiden viihtyvyyteen kuulu myös smalltalk työkaverien kanssa.

Lähettäjä: mama 
Päivämäärä:   28.3.25 11:27:48

Olen ollut kerran puhuttelussa ja sekin liittyi aika lailla naiseuteen ja hevosiin. Olen esimies pelkille naisille, oma viiteryhmäni on pelkkiä miehiä, kuten oma esimieheni.
Viikonlopputilanteessa olin kiroillut, koska minulle ei oltu soitettu heikentyneestä tilanteesta, olen siis takapäivystäjä kotona ja täysin henkilökunnan viestien varassa, aamuisin osasto kierretään. Mies saa kiroilla, olla huonosti käyttäytyvä, nainen ei. Olin ollut pelottava, valituksen mukaan.
Toinen valitus samaan puhutteluun liittyi ratsastukseen. Pyysin, että jos kysymys ei oikeasti ole aivan akuutti, ei kesken tunnin soitettaisi, esim burana jäänyt uusimatta.
En kuulemma välitä viikonloppuna mistään, minä vain ratsastan ja ratsastan. Useat miehistä antavat monen tunnin aikarajan, kun on pojan jalkapallotreenit, ettei soitettaisi kuin oikeasti akuuteita asioista, he ovat hyviä isiä ja viettävät ihanasti aikaa perheen kanssa..
Opitut asiat:
1. Näihin puhutteluihin mennään aina luottamusmiehen kanssa, ei koskaan yksin.
2.Ei missään oloissa sosialisoida ja olla normaaleita ulkopuolisten kanssa; aloittaja hoitaa hommat muiden osastojen kanssa korostetun asiallisesti. Itse en syö ikinä kahvihuoneessa hoitohenkilökunnan kanssa. En osallistu spontaaneille after workkeihin eikä muutenkaan heidän järjestämiin juttuihin. Jos on ihan pakko, menen aina autolla. Ja poistun virallisen ohjelman jälkeen.
Varsinainen työkaverihuvitus on vain oman viiteryhmän kanssa, tänäänkin keilaus ja pitsaa…

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   28.3.25 12:50:21

Mä oon ollut myös muutaman kerran esihenkilön puhuttelussa. Kerran koska en kuulemma moikannut työkaveria (työkaveri oli mulle jostain suuttunut ja hän oli se joka ei mulle moikkauksiin vastannut).
Toisen kerran kun olin kuulemma riidoissa yhden henkilön kanssa, itse en edes tiennyt että olisin ollut riidoissa tämän tyypin kanssa mikä teki tästä melko hämmentävää. Tää henkilö on muutenkin sellainen että voi olla tosi mukava ja sitten pitääkin mykkäkoulua tms. siis ihan kaikille.

Lähettäjä: Haha 
Päivämäärä:   28.3.25 12:58:03

Malkaa omassa silmässä on vaikea nähdä...

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   28.3.25 12:58:55

Tietysti aloittaja voi valehdella aloituksessa ja on oikeasti haistatellut pomolle kaiken kansan nähden, mutta on myös olemassa mahdollisuus että aloittaja kertoo mitä oikeasti on sanonut.

Lähettäjä: Niksnaks 
Päivämäärä:   28.3.25 13:13:52

Älä mene yksin noihin puhutteluihin.

Myös, miehet helposti pitää (tavallista) sosiaalisuutta ja naureskelua heille flirttailuna. Ehkä miehet ovat keskenään siitä sinun huomiosta toisilleen kateellisia, joku haluaa kostaa "manipuloivan naisen" käytöksen valittamalla.

Miesten huumori on myös usein tuollaista v-ttuilua, niin saattavat tulkita kaunis ilma-kommentin tarkoitettua pahemmin.

Jos haluat pitää työpaikkasi, kyllä se on helpompi 40-vuotiaan naisen helpompi muuttaa omaa käytöstään kuin pakottaa 15 miestä muuttamaan asennettaan. Valitettavasti.

Nyt vaan asialinjalle ja hymyilyt (tavallinen ystävällisyys voi sekin oli jollekulle flirttiä) pois. Jouduit tuohon pisteeseen olemalla itsesi, nyt vaan täytyy kehittää tiukka asiajätkä-linja.

Lähettäjä: 40vee 
Päivämäärä:   29.3.25 00:25:47

Omaan esimieheen luotan kuin kallioon. Hän suurinpiirtein pahoitteli että joutuu puhuttelemaan.
Minä kerroin rehellisesti tuon tokaisuni ja pyysin tämän valittaneen toisen tiimin esimiehen paikalle. Hän tulikin, oli ihan hymyilevä mutta minusta vei asian liian pitkälle. " ymmärräthän sinä että tämä voi vaikuttaa muiden työssäviihtymiseen" ym aivan täyttä kuraa.
Kiitos vastauksista. Otan todellakin nyt etäisyyttä ihan kunnolla.
Hänen motiiviaan en nyt yhtään tiedä, hän siis todella oli kuulemassa kaiken. Kukaan työkavereista ei ole valittanut.
Myös edellinen kerta oli vastaavanlainen, palaverissa pomo kyseli mitä parannettavaa olisi. Kaikkien piti sanoa jotain.
Jouduin tuosta muutaman päivän kuluttua puhutteluun. Muut eivät. Työkaverit hämmästelivät.
Tämä oli paha, kun oikeasti melkein itkin puhuttelussa. Ihan hirveää olisi näyttää heikkoutensa. Meni pitkään että pääsin tästä yli.

Lähettäjä: 40vee 
Päivämäärä:   29.3.25 00:28:55

Niksnaks= mietinkin työpaikan vaihtoa, koska nyt joku minut vielä palkkaisi. 5 v päästä on jo vaikeampaa. Mutta kun muuten viihdyn tosi hyvin...
Ja tottakai mietin teinkö oikeasti jotain väärin. Uskallanko kommunikoida enää yhtään? Mikä mussa on vikana?
Itsetunto aivan nollassa, vaikka tiedän että olen hyvä työntekijä. Toki vielä opittavaa, olen ollut vasta 3 vuotta

Lähettäjä: NW 
Päivämäärä:   29.3.25 02:02:21

Sä olet liian puhelias, liian nauravainen, liian avoin omista asioistas. Se on virhe miesvaltaisella työpaikalla.

Pidät suus kiinni ja keskityt työntekoon. Ei työpaikalle mennä viihtymään ja seurustelemaan.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   29.3.25 08:22:31

Aloittaja kuulutko ammattiliittoon? Laitapa sinne sähköpostia, missä kerrot tapahtumain kulun ja kysyt oliko puhuttelu aiheellinen. Sinällään puhuttelu nyt on vain puhuttelu, mutta jos jatkossa alkaa tulemaan aiheettomia varoituksia niin ainakaan itse en sellaisia ns. purematta nielisi.

Lähettäjä: --- 
Päivämäärä:   29.3.25 08:58:03

Ootko neuvonut jotain työkaveria, korjannut jotain jonkun jälkeen, tai osoittanut ettet itse tarvitse ohjeita joltakulta?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   29.3.25 10:20:53

Olen miesvaltaisella alalla tiimini ainoa nainen eikä me juuri muusta puhutakkaan kuin siitä kuinka halutaan jo lomalle ja mietitään mihin muualle pääsisi töihin. Työ on henkisesti niin rankkaa, että kaikki alkavat olla vähän kajahtaneita itseni mukaan lukien. Toki olemme kaikki melko saman ikäisiä: noin 30-40 välillä, pari vähän vanhempaa. Tiimissä on myös minua nuorempia miehiä, en tiedä onko sillä vaikutusta.

Mutta olen ollut samalla alalla myös toisessa työpaikassa tiimin ainoana naisena niin, että olin itse 25v ja muut olivat 40+. Siellä oli hiljentymisen kulttuuri eikä kahvipöydässä puhuttu mistään vaikeasta työhön liittyvästä tai mitään henkilökohtaista. En edes tiedä oliko työkavereillani lapsia, vaimoja yms. Siellä en koskaan ollut oma itseni ja varmaan työkaveritkin luulivat minun olevan hiljainen ja ujo. Nyt kun nykyisessä tehtävässäni soittelen heille eivät tahdo tunnistaa kun hymyilen, nauran ja puhun normaalilla äänelläni.

Lähettäjä: J 
Päivämäärä:   29.3.25 13:06:51

Aloittaja, alat vaan kaikessa hiljaisuudessa etsiä uutta työpaikkaa kenellekään siitä hiiskumatta ja lähdet kun on uusi työpaikka varmistunut.