Lähettäjä: Toivoton 
Päivämäärä:   26.3.25 16:46:20

Tästä tulee varmasti hyvin poukkoileva ja epäselvä teksti kaiken kaikkiaan, mutta yritän pitää lyhyenä ja ymmärrettävänä.

Meillä 4v koira, tullut meille suoraan kasvattajalta luovutusikäisenä.
Koirahan on ajoittain aivan hurmaava ja valloittava, mutta sitten tulee se suuri mutta, josta tuntuu etten nyt pääse ylitse ollenkaan.

Koira on käytetty ell sekä olemme kokeilleet muutamaa koirakouluttajaa toistaiseksi tuloksettomasti (tai pienin positiivisin tuloksin, joista ei tällä hetkellä kuitenkaan ns pelastavaa apua ole).

Koira ei osaa olla yksinään, paitsi rajatussa tilassa. Siitä huolimatta jo 15 min yksinolon jälkeen on paskonut/kussut lattialle, vaikka olisi päässyt pidemmälle lenkille/metsään/ylipäätään tarpeilleen aiemmin. Ei ole saatu keinoja kouluttajiltakaan. Pentuna yksinolo onnistui ja sujui, mutta vähän varkain on tilanne huonontunut merkittävästi.
Koira ei osaa rauhoittua käytännössä ollenkaan, ei siis koskaan. Jatkuvalla syötöllä härvää, kiertää taloa ympäri, hyppii ja suoraan sanottuna sekoilee päivästä toiseen. Jopa yöllä. Tähänkään ei ole löytynyt apukeinoja, lähtee siis jopa kesken ruoan/luun syönnin rallattamaan.
Tämä jo sikäli vaarallista, että talosta löytyy lapsia 2-8v joihin törmäilee ja teilaa koska ei vaan hallitse vauhtiaan.

Nyt on kahdesti nappassut kiinni, minuun ja mieheen. Jälkeä ei jäänyt, mutta toisella kertaa tilanne, jossa komennettiin pois huoneesta ja toisella kertaa pyydettiin istumaan (niinkuin joka ikinen kerta kun hihna laitetaan kiinni).

Koira pääsee ulos aamulla (n 30min lenkki), päivällä on vapaana aidatulla pihalla, jossa myös aktivoidaan erilaisin leluin/treenein päiväuniaikaan, iltapäivästä käy vähintään tunnin lenkillä/puistossa/metsässä/tmv mitä nyt keksiikään. Illasta vielä käy n 30min lenkin.
Toki päivissä saattaa olla muutoksia, mutta ollaan pyritty kaikin keinoin tarjoamaan riittävästi ulkoilua sekä aktivointia. Osalle viikkoa osuu myös koirakouluttajan treenit/haju/jälki tmv reenejä.

Nyt vain alkaa olemaan oma jaksaminen aivan lopussa tuon koiran kanssa, ja tuntuu olevan päivä päivältä enemmän rasite, kuin iloa tuova. Ja siis lenkit ja treenit hoidan mieluusti, mutta tuo jatkuva sekoilu ja vahinkojen määrä mitä sattuu alkaa olemaan vain liikaa. Pelkään, että joku kerta käy vielä pahasti, kun liikkeet ovat nopeita niin lapsilla kuin koirallakin.

No, mitä mieltä olette? Ollaanko tässä paskoja omistajia, kun tunnen näin?

Lähettäjä: Tiina 
Päivämäärä:   26.3.25 16:49:16

Minkä rotuinen?
Osaa ehkä vähän paremmin antaa neuvoja kun tietää onko saksanpaimenkoira vai esim karhukoira.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   26.3.25 16:54:51

Kastroimaton uros ja kevät?

Lähettäjä: Toivoton 
Päivämäärä:   26.3.25 17:00:30

Kultainennoutajanarttu ja leikattu on.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   26.3.25 17:05:28

Onko koiraa tutkittu koskaan kattavasti eläinlääkärin toimesta? Toki koirissa on myös pääkopaltaan haasteellisia yksilöitä, mutta ensin on suljettava tosiaan fyysiset terveysongelmat pois. Eräs eroahdistukseen keskittynyt kouluttaja on esimerkiksi somepäivityksissään kertonut ohjaavansa koirakoita eläinlääkärille ennen koulutuksen aloittamista: käytösongelmien taustalta löytyy kuuleman verrattain usein terveysongelmia, mitkä toimivat vähintäänkin osasyynä haasteille ja siksi terveys on hoidettava kuntoon koulutuksen rinnalla.

Lähettäjä: Najadi 
Päivämäärä:   26.3.25 17:05:36

Millähän vauhdilla kuljette nuo lenkkinne? Kuulostaa siltä, että koira tarvitsisi rajumpaa liikuntaa missä se saisi tosissaan käyttää kroppaansa. Voisi olla hyvä jos teidän olisi mahdollista kydä sen kanssa pyörälenkillä, mutta ensin se pitäisi saada rahoittumaan sen verran että sen kanssa olisi turvallista fillarilla kulkea.

Etsikää mahdollisimman iso alue missä voitte antaa sen juosta vapaana, ja potkikaa sille palloa, heitelkää jotain lelua, esim solmuköyttä tai mitä tahansa tarpeeksi painavaa että lentää kauas. Koira on nori ja sillä on melkein rajattoman energiavarannot. Sille ei riitä pari tuntia päivässä kävelyä tai edes ne haj- ym treenit, ne vaativat aivotoimintaa mikä toki on hyvä juttu sekin, mutta koira tarvitsee myös fyysistä liikuntaa. Tämän opi kantapään kautta edellisen koirani kanssa.

Kunhan saatte sen rauhoittumaan, kouluttakaa se ja opettakaa kulkemaan fillarin vierellä. Silloin voitte antaa sille reipasta liikuntaa niin että se pääsee oikeasti purkamaan energiaansa. Tähän toki vaikuttaa asuinpaikka... Pienessä lähiössä ei taida paljon voida pyöräillä, ainakaan yhtään vauhdikkaammin. Tilaa pitäisi löytää siihenkin.

Mutta minuakin kiinnostaisi tietää minkä rotuinen koira on, ja myös mitä se syö. Voisiko sen ruokavaliota muuttaa vähemmän energiaa sisältäväksi?

Lähettäjä: Taika 
Päivämäärä:   26.3.25 17:14:30

Mikä on rajattu tila? Tai siis kuinka iso? Meillä melkoisen hyperenerginen saksanpaimenkoirauros rauhoittuu hyvin, kun se laitetaan koiraportin taakse pois ihmisen luota -> ihminen tuo siihen jotain ihme mielihyvävirtaa, joka purkautuu melkoisena härväämisenä. Mitään ei tälle heitellä, koska lähtökohtaisesti kaikki tekeminen kiihdyttää ja kierrosten laskeminen kestää. Kyseessä on kuitenkin harrastuskoira, joten koiralla tehdään paljon.

Kunnon rasittava lenkki väsyttää kyllä koiran, mutta meillä koira väsyessään härvää entistä enemmän, jolloin se portin taakse laittaminen pelastaa kaikkien hermot. Ja koira rauhoittuu nopeasti lepäämään.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   26.3.25 17:14:49

En pitäisi tuollaista koiraa pikkulapsiperheessä. Etenkään kun kokoa on sen verran, että pelkkä törmäys voi aiheuttaa isonkin vahingon. Ja lisäksi koira saattaa kerätä stressiä myös niistä lapsista mikä taas pahentaa ongelmaa.

Jos joku haluaisi koiran aikuistalouteen rauhalliseen ympäristöön niin voisin antaa kotikokeiluun. Mutta lopettaminenkaan ei ole väärin. Ei tuo kivaa ole koirallekaan.

Lähettäjä: Toivoton 
Päivämäärä:   26.3.25 17:24:05

Koira on tutkittu muutamankin klinikan toimesta viimeisen puolen vuoden aikana (onneksi on vakuutus, joka on tuonut edes hivenen helpotusta kuluihin). Mitään selittävää syytä ei ole löytynyt.

Tällä hetkellä syö nappulaa ja raakaa aikalailla 50/50.

Vaikka hihnakäytös on pääosin (ihme kyllä) kunnollista, niin itse en ainakaan uskalla lähteä kokeilemaan, koska saattaa saada siis hepulointikohtauksia kesken lenkin, vaikka siis vähemmissä määrin.
Lisäksi jo meidän arki myös määrittää pitkälti, eli tuo pidempi lenkki iltapäivästä tilanteesta riippuen voi olla myös reipasta kävelyä rattaiden kanssa.

Paljon hälle heitellään keppiä/palloa tmv tai saa juosta koirametsässä vapaana.

Lähettäjä: :c 
Päivämäärä:   26.3.25 17:24:25

Miten perusteellisesti se on tutkittu eläinlääkärissä? Minusta tuo kuulostaa kipeältä. Esimerkiksi nivelsairaudet tai suolistosairaudet voivat näkyä tuollaisena käytöksenä.

Lähettäjä: Hmmm..... 
Päivämäärä:   26.3.25 17:30:44

"En pitäisi tuollaista koiraa pikkulapsiperheessä. Etenkään kun kokoa on sen verran, että pelkkä törmäys voi aiheuttaa isonkin vahingon. Ja lisäksi koira saattaa kerätä stressiä myös niistä lapsista mikä taas pahentaa ongelmaa."

Kyllä se vähän noin on..

Aktiiviselle tuon rotuiselle/kokoiselle varsinaista liikuntaa on ehkä vähän, ei minuutteja vaan "laatua".. ja joskus tulee yksilöitä, mitkä oikeasti tarvitsisivat työtä niille aivoilleen ja mikään "pihalla leikkiminen" ei rasita aivoja ollenkaan tai ole minkäänlaista työtä tai suorittamista. Kouluttaakin ne koirat kannattaa, vaikka tuollaisen helppona tunnetun rodun ottaakin.. Siis ihan peruskäskyt, odottamisineen ja pysähtymisineen tai vaikka lapsiperheessä aukoton maahanmeno kaukokäskynä ! Mutta meneehän se hankalaksi kun koira on jo 4v saanut mennä muheltaa noin..

Mutta se rajatun tilan asia oli epäselvästi: tuleeko ne kuset ja paskat sinnekin vartin päästä vaikka muuten siellä rauhallisempi onkin ? Tämä viittaisi jo sen verran hankala-asteiseen eroahdistukseen, että tekisin päätöksiä..

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   26.3.25 17:34:06

Aloituksessa sanotaan, että koira ei osaa rauhoittua. Onko sitä edes opetettu siihen?

Lähettäjä: Toivoton 
Päivämäärä:   26.3.25 17:42:10

Tällä hetkellä on ollut rajattuna keittiöön, toiselta puolen ovi kiinni ja toisella puolen korkea portti. Ei niinkään sinne rauhoitu, vaan koittaa päästä pois; hyppii vasten. On kokeiltu myös eri tiloja, mutta ikävä kyllä keittiön laattalattialta nuo eritteet on helpoin siivota pois. On siis vaihdettu jo lattiat muuten talosta, koska kusi ne pilalle. Ja keittiössä siis on koiralle myös peti ja oma paikka olemassa.

Tämä touhu siis pahenee vain ja eri kouluttajien kanssa tehty useampi vuosi töitä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   26.3.25 17:48:55

4-vuotias koira ja useampi vuosi tehty kouluttajien kanssa töitä? Onko se pennusta asti ollut tällainen?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   26.3.25 17:51:11

Ai sorry, luin uudestaan aloituksen. Eli normikoira pentuna, sittemmin ongelmat lisääntyneet ja nyt lähteneet käsistä. Etsisin varmaan koiralle uuden kodin jossa se voi olla ulkona ja toisten koirien kanssa koko päivän, ei se taida teidän oloissa enää paremmaksi muuttua.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   26.3.25 18:07:38

"Paljon hälle heitellään keppiä/palloa"

Sanoisin, että nämä ainakin kokonaan pois. Heittely ja jahtaaminen lisää koiran kortisolitasoja, kiihdyttää ja pitää stressitasoja ylhäällä.

Tilalle rauhallista tekemistä; ison luun pureskelua, ruuan etsintää, haistelua. Miten se saa ruokansa? Nappulat kannattaa antaa vaikka pelkästään niin, että koira etsii ne esim. pihalla tai vaikka sisällä esim. nuuskumatosta.

Monella koiralla yhtä lailla kuin liian vähäinen aktiviteetti niin myös liiallinen aiheuttaa ylikierroksia.

Lähettäjä: .... 
Päivämäärä:   26.3.25 18:12:58

Tuollaiselle koiralle ei heitellä palloja tai keppejä ikinä. Siis ikinä. Nostattaa kierroksia aivan liikaa.
Ihan ensimmäisenä koira tulisi opettaa rauhoittumaan. Paras luultavasti olisi jos saisi pari kolme kertaa viikossa juosta itsensä väsyksiin ja kaikkina muina päivinä kierrokset pidetään alhaalla. Koiralle tarjotaan silloin vain rauhallista tekemistä, eli rauhallisia hihna lenkkejä haistellen, luiden syömistä. Kaikki ruoka tarjoillaan virikkeiden avulla, vaikkapa kong ja nuolumatto. Nappulat voi viskellä ulos etsittäväksi.
Ja ehkä se tärkein niin koira pitää opettaa rauhoittumaan ensin kun ihminen on läsnä, vasta sitten rauhoittuminen voi onnistua yksinkin. Sisällä juokseminen ja leikkiminen pitää estää kokonaan, tuollaiselta koiralta ei voi odottaa että oppisi leikkimään rauhallisesti sisätiloissa.

Lähettäjä: Tiina 
Päivämäärä:   26.3.25 18:42:29

Kuseeko/paskooko koira heti kun laitatte sen portin taakse ollessanne kotona? Vai tekeekö se asiat vain kun jää yksin?
Koira on purrut- osaatko tarkemmin kuvailla näitä tilanteita? Toisella kerralla poistitte koiran tilasta, koskitteko siihen fyysisesti? Entäs se istumaan pyytäminen? Varoittiko koira mitenkään näissä tilanteissa etukäteen vai ”kävikö se vain päälle?”

Lähettäjä: Toivoton 
Päivämäärä:   26.3.25 18:43:03

Pennusta asti ollut aktiivinen, mutta paljonhan me ollaan annettu anteeksi siinäkin.

Sisällä ei olla leikitetty ollenkaan, pl nämä koirien "älypelit" (mikä niiden hieno nimi nyt onkaan).

Mikäli on ollut vähemmällä liikunnalla, niin silloin todellakin menee seiniä pitkin (viime vuoden lopulla koko perhe kärsi influenssan jälkitauteineen jolloin väistämättä jäi vähemmälle) ja olin jo silloin seota totaalisesti.

Raakaa saa pääosin kongista/nuolumatoista. Usein vielä jäädytettynä, jotta veisi enemmän aikaa ja olisi tekemistä. Putki/ydinluut kelpaavat sen pienen hetken kunnes jää syömättä.

Tällä hetkellä vaan tuntuu että teki miten päin vaan, niin ei vaan asetu. Lisäksi tämä koko arki käytännössä nyt pyörii sen ympärillä että joku on kotona, ja pitää silmällä.

Tässä siis yrittänyt itse myös muuttaa suhtautumista koiraan, ettei turhautuisi mutta valehtelisin jos väittäisin joka kerta onnistuvani. Meillä mies siis on puolet viikosta reissuhommissa, joten sekin kaataa tätä asiaa enempi mun harteille.
Ajatus koiran pois laitosta sattuu ja tuntuu pahalta, mutta tässäkin valehtelisin jollei se olisi mielessä ollut.

En olisi koskaan osannut odottaa mitään tälläistä ja samalla tämä koko kuvio ahdistaa. Sekä se pettymys ja itsesyytösten määrä on valtava, ettei osattu paremmin.

Lähettäjä: Tiina 
Päivämäärä:   26.3.25 18:45:52

Ja tosiaan mitä siellä ELL on tutkittu?? Kuvattu päästä häntään?

Lähettäjä: naku 
Päivämäärä:   26.3.25 18:49:27

Veikkaan, että koira tarvitsisi enemmän urheilua ja töitä, sen jälkeen rauhoittumista tukeavia asioita,kuten pisterivi tuossa ylempänä kirjoittaa.
Jos ei kouluttajatkaa osaa auttaa, onko noissa lenkkimäärissä liioiteltu? Kuinka usein oikeasti ehdit treenailemaan koiran kanssa?
Ehkä sille voisi miettiä toista kotia, jos teillä ei jaksaminen riitä. Se olisi hyvä teko sekä sinulle, perheelle että koiralle.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   26.3.25 18:50:06

Nuori koira. Tarvitsisi paljon, paljon enemmän liikuntaa kun on selvästi korkeaeneginen.

Häiriökäytös on turhautumista.

Lähettäjä: Toivoton 
Päivämäärä:   26.3.25 18:50:30

Koira tekee asioitaan sisälle pääosin 4/5 kerrasta kun rajataan portin taakse. Vaikka olisimme kotona.

Koiralta on kuvattu lonkat, selkä ja kyynärät. Hampaat ja silmät on tutkittu. Sekä myös ultrattu maha kokonaisuudessaan sekä sydän. Labroja on otettu sekä myös pissa- ja ulostenäyte.

Lähettäjä: Hmmm..... 
Päivämäärä:   26.3.25 18:52:39

Juu se on totta, että paljon aikaisemmin olisi pitänyt niitä apuja hakea.. aloittaa ehkä jo ihan pienenä opettamaan muiden avustuksella. Tuossa on se rauhoittumisen opettaminen jäänyt välistä, yksinoloharjoitukset eivät ole myöskään menneet hyvin, tottelevaisuuskoulutus (edes parin ydinkäskyn osalta!) puuttuu ja nämä kaikki sitten eskaloituvat nyt tällaisena tosi hankalana tilanteena. Ja ei, joku aktiivinen noutaja ei käy lenkillä jos se kävelee vain hihnassa, varsinkin rattaiden vieressä eli sellaista vauhtia..ja juuri kuten yllä sanottukin niin taas ne heittelyleikit vaan pistää hyrrää pyörimään enemmän. Sanoisin siis kokonaisuutena, että koko koiraeläimen ymmärrys on vähän puutteellista tai "vinossa" sen verran, että ei pärjää jos ei tule sitä tavallisista tavallisinta "unelmayksilöä" vastaan ja nyt ei tullut. Kaiken tämän päälle on siis ihan mahdollista, että koira on liian vilkas tai vähän heikohko hermorakenteeltaan yksilönäkin lapsiperheen arkeen eli ikinä ei voi sanoa "Vian" olevan täysin ihmisissä tai täysin koirissa, mutta selkeästi tässä ei nyt ymmärretä toinen toisiaan ja kaikki kärsivät !
Lapsiperheeseen vähän vaarallinen yksilö eikä lemmikin omistamisen tarkoitus ole koko asunnon remontointi pakosta, puoliksi yksin kotona olevan äidin uupuminen ihan täysin ja koiran kärsimyksen katsominen.

Mitä koiran kasvattaja tähän sanoo, oletteko saaneet hyviä vinkkejä tai voisiko hänen kauttaan olla mahdollista vaikka uuden kodin etsiminen ?

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   26.3.25 18:53:59

Eipä taida olla rauhoittumista koiralle opetettu tai edes aiota opettaa, kun aloittaja skippaa kaikki aiheeseen liittyvät kommentit ja kysymykset.

Eli pistä koira pois, on sillekin parempi kuin jatkuvassa stressissä eläminen.

Lähettäjä: Toivoton 
Päivämäärä:   26.3.25 18:54:56

Puremistilanteissa koiraan ei koskettu ja tapahtui todella yllättäen sekä myös varoittamatta. Ts normaaleja tilanteita, joissa koiraa käytännössä äänellä/eleellä ohjataan pois ja joita tapahtuu useamman kerran päivässä. Ei ollut mitenkään poikkeava tilanne kummassakaan tapauksessa.

Kouluttajien neuvoilla on toimittu ja on myös ollut meillä kotona seuraamassa koiran käytöstä. Aina on tullut vain eri keinoja kokeiluun ja testiin.

Lähettäjä: Toivoton 
Päivämäärä:   26.3.25 19:00:55

Kouluttajan kanssa on harjoiteltu kyllä rauhoittumista yhdessä ihmisen kanssa. Ihan jo pennusta alkaen keskenämme.

Kaikkeen en kerkeä heti vastaamaan, ajatus oli tämä aloitus laittaa tänne ja lasten mentyä unille palata vastaamaan kysymyksiin kattavammin.

Ehkä selkein paikka missä koira rauhoittuu on autossa matkustaessa häkki. Tämä ei kuitenkaan toimi (oven ollessa auki kotona) jota on myös testattu useampaan otteeseen.

Lähettäjä: .... 
Päivämäärä:   26.3.25 19:05:27

Lue tai kuuntele sellainen kirja kuin koiran perustarpeet ja hyvinvointi ja yritä ottaa sieltä vinkkejä.
Ei koirasta luopuminenkaan väärin ole jos tuntuu ettei voimia löydy ratkaista asiaa.

Lähettäjä: Tiina 
Päivämäärä:   26.3.25 19:06:11

Siellä on varmaan stressi perseessä koko ajan sillä koiralla ja myös teillä kaikilla muillakin, ihan ymmärrettävää. Varmasti se rauhoittuminen olisi kannattanut opettaa jo pentuna, mutta mistä näitä tietää. Odottaa saavansa kivan ja helpon perhekoiran, sellainen kultsu yleensä on. En syyllistä ja paljon olette koiran eteen tehneetkin. Kuullostaa, että koira on todella vilkas ja sen hermorakenne on puutteellinen.
Tuttava piirissä on 1 melko vastaava kultsu narttu ollut, se eleli lapsettomassa perheessä maalla ja sen kanssa tuli toimeen, ei se helppoa aina ollut- mutta kun oli tilaa ja aikaa.
Näkisin että etsitte koiralle toisen sopivan ja osaavan kodin. Tai laitatte sen pois jos sopivaa kotia ei löydy.
Iso agressiivinen ja jyräävä koira ei ole oikeassa paikassa perheessä missä on pieniä lapsia. Ja olette itsekin jo todella väsyneitä tuohon tilanteeseen.
Tsemppiä. Ei ole helppoja juttuja nämä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   26.3.25 21:02:08

Paljonko pääsee tekemään rotutyypillisiä töitä? Sulla on kuitenkin siellä metsästyskoira, joka on jalostettu tekemään töitä. Onko sen kanssa harrastettu esim nomea tai mejää?

Lähettäjä: Juupeli 
Päivämäärä:   26.3.25 21:31:21

Onhan tuolla joka tapauksessa päässä vikaa. Aloittaja on kyllä minusta esimerkillisesti jo kokeillut monia asioita. Toki vielä voi jotain yrittää mutta ei myöskään ole väärin luovuttaa. Jotkut koirat on todella aktiivisia mutta kyllä niillä silti on hermorakenteessa vikaa jos käytös on tuon kerrotun kaltaista.

Meillä on käyttölinjaisia saksanpaimenkoiria ollut useita eikä yksikään, edes ne aktiiviset, ole olleet tuollaisia tai mitenkään sekaisin.

Tsemppiä joka tapauksessa!

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   26.3.25 21:36:47

Aloittaja, olet tehnyt ihan tarpeeksi.

Lähettäjä: Toivoton 
Päivämäärä:   27.3.25 06:40:28

Tekipä hyvää saada avauduttua. Ja nukuttua sen jälkeen vielä yökin.

Fakta tosiaan on myös se, että lapset vievät oman osansa arjesta kuin myös työt sekä muut arjen asiat. Ja varmasti sanallisesti selkääni tulen saamaan, mutta koen myös olevan väärin senkin, että käytännössä kaikki pyörii vain koiran ympärillä ja osaltaan myös rajoittaa lasten kavereita ja muita vieraita, koska pelkäävät koiraa sen sekoillessa.

Tämä hermorakenne asia on ollut myös mielessä. Kiertoon en koiraa halua laittaa, koska mikäli ei sovellu uuteen kotiin niin ei koskaan voi olla varma tulevaisuudesta mitä käy. Lupailla voi mitä tahansa ja miten vain, todellisuus voi pahimmassa tapauksessa olla aivan toinen.

Täytyy nyt vielä vähän miettiä mitä tehdä ja miten, hätiköidysti en halua toimia.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   27.3.25 07:09:25

Aivan varmasti kipukäytöstä. Aivan varmasti.
Se että syytä ei löydy, ei tarkoita etteikö sitä olisi.

Kun keskeyttää ”hepulointiensa” vuoksi lajinomaiset käytöksetkin, on todella varma vihje.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   27.3.25 07:23:05

”Paljonko pääsee tekemään rotutyypillisiä töitä? Sulla on kuitenkin siellä metsästyskoira, joka on jalostettu tekemään töitä. Onko sen kanssa harrastettu esim nomea tai mejää?”

Ei taida tuo koira soveltua edes niihin rotutyyppillisiin töihin. Mulla on ajokoira, joka ei käy metsällä ja oikein rauhallinen koira sisätiloissa. Eikä edes lenkitetä mitään kuutta tuntia päivässä, ihan sellaisen pari tuntia per päivä ja minä liikun ihan jalan, en pyörällä.

Työkoiran ei todellakaan kuulu olla mikään tättähäärä, joka ei osaa tarpeen vaatiessa makoilla vaikka viikkoa sohvalla omistajan sairastaessa. Toki paimenkoirapiirit (agilitybortsupiirit) ovat sellaisen kuvan luoneet, että koiran pitää olla ikuinen ruutitynnyri, jolle täytyy erikseen opettaa rauhoittuminen.

Lähettäjä: jep 
Päivämäärä:   27.3.25 07:34:09

Tsempit aloittajalle. Et ole paska omistaja, tunnistat että koira ei voi hyvin etkä myöskään itse tämän tilanteen kanssa. Elämä on ihan liian lyhyt ja vaikea muutenkin, miksi tehdä omasta arjesta sinnittelyä vpaaehtoisesti :)

Tämä nyt on ehkä vähän raaka kommentti, mutta minusta koiran pitää sopeutua ihmisten elämään eikä ihmisten koiran.
Sinulla on pienet lapset sijalla 1, jos et voi luottaa koiraan niin on aivan selvä että se ei teidän talouteen sovellu.

Aikuinen koira jos paskoo/kusee elintilaansa kärsii aika vakavasta häiriökäyttäytymisestä.

Jos pystyt lopettamaan koiran niin en näe huonona vaihtoehtona.
Jos et pysty, kasvattaja tai eläinsuojeluyhdistys apuun uuden kodin etsinnässä?

Lähettäjä: jep 
Päivämäärä:   27.3.25 08:01:06

Olen juupelin kanssa sitä mieltä että nyt päässä jtn vikaa - aivokasvain? Muuta häikkää? Tiedän kyllä pari näitä noutajia jotka on hirveitä härvääjiä mutta vanhemmiten rauhoittuvat, ja kunnon liikunnalla pysyvät ihan aisoissa. Sinun koirasi ei sellaiselta kuulosta. Jotain vikaa on mutta se pitäisi löytää, siis ihan fysiologista epäilen mä.

Lähettäjä: T 
Päivämäärä:   27.3.25 08:09:36

Minä en lapsiperheessä tommosta koiraa pitäs. Tai koiraa joka tekee tarpeet sisälle, max 5 kertaa siivoaisin ja koira sais lähteä. Monttuun.

Lähettäjä: --- 
Päivämäärä:   27.3.25 08:18:54

Kaikkia päävikaisia elukoita ei ole pakko pitää hengissä. Monttuun olisi mennyt jo ekasta puremasta - mietipä kun se rouhaisee sitä 2v:tä naamasta, onko kiva? Siis edellyttäen, että 2v edes selviää siitä hengissä.

PS: Voisin melkein veikata kasvattajan, et ole ainoa, jolla on siltä ongelmakoiria. Vikaisilla ei pitäisi kasvattaa kun lopputulos on tätä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   27.3.25 08:55:50

Minä en uskaltaisi pitää lapsiperheessä koiraa, joka puree varoittamatta. Todennäköisesti koira on kipeä tai hermorakenteessa vikaa, eli tällöin lopettaminen olisi järkevä ratkaisu. Jos hermorakenteessa vikaa, voi olla että lapsiperheessä on vaan liikaa tapahtumia, jonka seurauksena tilanne pahenee kokoajan. Lopettaisin tai antaisin osaavalle henkilölle (voi kyllä olla vaikea löytää).

Lähettäjä: ** 
Päivämäärä:   27.3.25 09:07:16

Ei tuossa koirassa ole mitään sellaista vikaa etteikö voisi antaa uuteen kotiin. Toki rehellisesti pitää kertoa että on näykkäissyt ja luonteesta muutoinkin. Maalla jossa saa päivän temmeltää eikä yksinoloa juuri tulisi voisi olla kuin eri koira. Koira kyllä osaa säännöstellä puruvoimaansa, ei selvästikään ole noissa tilanteissa halunnut purra vaan pelkästään varoittaa. Muutoin olisi ne jäljet muistona.

Lähettäjä: ** 
Päivämäärä:   27.3.25 09:10:24

Se piti vielä lisätä että itse pyytäisin elliltä vielä kipulääkekuurin kokeiluun, ensin tulehduskipulääke ja jos se ei tuo apua niin gaban. Ainoa varma keino poissulkea kivut pois.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   27.3.25 09:15:53

Joko koiralla on tosiaan ns päässä vikaa tai sitten teidän ympäristö ei vaan sovi sille ja se stressaa 24/7. Se voi liittyä ihan fyysiseen ympäristöön (lapset, häslinki, liikaa ihmisiä) tai käsittelyongelmiin (ette osaa käsitellä vilkasta koiraa ja paineistatte sitä ymmärtämättänne) tai liikunnan puutteeseen.

Viimeisen korjaaminen on helppoa (kunhan riittää aikaa), toisen korjaaminen on työlästä ja vaatii muuttamaan koko perheen toimintaa, ekan korjaaminen on mahdotonta.

Kokeilisin etsiä koiralle kodin jostain maalta pienestä laumasta ja ilman lapsiympäristöä, jos ei löydy niin laittaisin pois.

Lähettäjä: kevät 
Päivämäärä:   27.3.25 09:25:09

Tsemppiä aloittajalle aivan valtavasti <3. Olette varmasti tehneet parhaanne.

Itse en valitettavasti myöskään uskaltaisi pitää lapsiperheessä koiraa, joka käyttäytyy arvaamattomasti. Kaikki koirat ei vaan sovi lapsiperheisiin, ja tästä on ihan omakohtaista kokemustakin.

Ajattelisin, että paras vaihtoehto tuossa tilanteessa on
> lopetus tai
> uuden kodin etsiminen, jos vielä haluaisi kokeilla, olisiko koirasta toisenlaisessa ympäristössä eläjäksi.

Eli maaseudulle, ei lapsia, seurana sopivaa lajiseuraa. Mielellään sellainen 1-2 aikuisen perhe, jossa ihmiset paljon kotona ja koiran ei tarvitsisi olla paljon yksin. Ja tarttis toki olla ymmärrystä tällaisen koiran sielunelämästä.

Koira toki käytöksellään kertoo, että mitä ilmeisemmin jokin on hätänä. Mitä kaikkea klinikalla on koirasta tutkittu? Millaisia nuo hepulointikohtaukset on, vaikuttaako siis jotenkin täysin hallitsemattomalta käytökseltä koiralle itselleenkin? Ettei olisi jotain hermostollista oireilua. Jos edellämainitun kaltaista, niin sitten kyllä lopetus.. Muussa tapauksessa uudessa kodissa voisi olla vaihtoehto kokeilla sopivaa lääkitystä pääkopan tueksi alkuvaiheeseen.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   27.3.25 09:26:12

Meillä syntyneessä pentueessa oli yksi "härvääjä", tosin ei noin paha.
Tällä oire juontui oletettavasti siitä että kärsi hapenpuutteesta synnytyksessä ja elvytettiin errä alkoi hengittämään normisti.
Annoin pennun tuttavalle ilmaiseksi kun meni jo pentulaatikossa vauhdilla seiniä pitkin. Tosin aikuisena osasi kyllä rauhoittua mutta oli vähän yksinkertaisen oloinen.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   27.3.25 09:46:48

Onko kasvattajaa konsultoitu? Ottaako itselleen tai auttaisko uuden kodin etsimisessä?

Mun mielestä koira ei kuulosta mitenkään mahdottomalta/vaaralliselta. Toki tuossa voi olla kipukäytöstä, joten olisi hyvä saada tutkittua ja kivut hoitoon. Muutoin sanoisin, että osaavan koiraihmisen käsissä voisi elää hyvänkin loppuelämän.

Aina ei vaan koira ja perhe ole oikea mätsi. Tässä tilanteessa haastava koira, jolla ehkä jopa puutteellinen hermorakenne, lapsiperheessä ei ole toimiva yhdistelmä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   27.3.25 09:53:19

”Ei taida tuo koira soveltua edes niihin rotutyyppillisiin töihin. Mulla on ajokoira, joka ei käy metsällä ja oikein rauhallinen koira sisätiloissa. Eikä edes lenkitetä mitään kuutta tuntia päivässä, ihan sellaisen pari tuntia per päivä ja minä liikun ihan jalan, en pyörällä.

Työkoiran ei todellakaan kuulu olla mikään tättähäärä, joka ei osaa tarpeen vaatiessa makoilla vaikka viikkoa sohvalla omistajan sairastaessa. Toki paimenkoirapiirit (agilitybortsupiirit) ovat sellaisen kuvan luoneet, että koiran pitää olla ikuinen ruutitynnyri, jolle täytyy erikseen opettaa rauhoittuminen.”

Ei kaikki työkoirat sovikaan rotutyypillisiin töihin. Mutta rotutyypilliset harrastukset voivat hyvinkin tasapainottaa koiraa. Emmäkään päästäisi tättähäärää hakemaan metsästäjälle riistaa, mutta markkeerausta ja hakuruutua dameilla tekisin.

Eri koirarotuja on vuosia jalostettu eri töihin. Vaikka niitä ei itse työssä voitaisi tai haluttaisi käyttää, niin suurin osa hyötyy siitä, että pääsee itseään toteuttamaan siten, mihin jalostus on vuosia tähdännyt. Ei se tarkoita sitä, että koiran kanssa tarvitsee olla päivittäin sen kuusi tuntia metsässä viskelemässä ja etsimässä dameja. Mutta miksei 1-2krt/vko voisi koiraa aktivoida niillä rotutyypillisillä tavoilla.

Kun koira pääsee toteuttamaan itseään, se voi paremmin ja tällöin nimenomaan usein rauhoittuminen on helpompaa, eikä sitä rauhoittumista tarvitse erikseen opettaa ja maanitella. Olen ehdottomasti sitä samaa mieltä, että hyvällä työkoiralla on hyvä off-nappi. Sitähän noutajan työ metsälläkin on: enimmäkseen odotellaan kaikessa rauhassa passissa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   27.3.25 09:55:38

Mä oon kuullut useista tapauksista, jossa kultsu on jouduttu lopettamaan kun sen agressiot omaa perhettä kohtaan on lisääntynyt.
Aloittaja, et ole ainoa. Ikävä kyllä kusipäisyyttä esiintyy yllättävän paljon kultsuissa mikä johtuu siitä, kun rotu on erittäin suosittu niin pentujen määrää on lisätty sellaisella materiaalilla, jota ei pitäisi käyttää jalostukseen.

Sama ilmiö on monessa muussakin rodussa, mikä ilmenee paukkuarkuutena ja nousee aina vuodenvaihteen aikaan otsikoihin.

Minä en kattelisi tuollaista kovin kauaa. Itsellä on käyttälinjaisia työsukuisia saksanpaimenkoiria joilla on saalis ja agressio tasapainossa, ovat 24/7 valmiita työhön ja omaavat vahvan hermorakenteen, mikä pitää paketin koossa. Tarkoittaa sitä että syttyvät nanosekunnissa töihin mutta osaavat rauhoittua ja ns. lataavat akkuja silloin kun ei ole aktiviteettia.

Minä en ainakaan tuomitse aloittajaa jos hän tekee koiralle sen viimeisen palveluksen. Ei se sille koirallekaan ole kivaa olla jatkuvassa 24/7/365 stressitilassa. Ja tuskin tilanne paranee sillä että sille tikittävälle aikapomille etsitään uusi koti.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   27.3.25 11:37:52

En usko, että tuollaisesta koirasta on eläjäksi. Syy voi olla kipu tai jokin neurologinen poikkeama, mutta koska koiran tila huononee vuosi vuodelta, lopputulos on selvä.

Lähettäjä: nimetön 
Päivämäärä:   27.3.25 11:47:42

Oikeasti jos koira on 4v ja lapset ikähaarukalla 2-8v niin jotain on jätetty tekemättä koiran kanssa ja lisäksi kultainennoutaja on aktiivinen rotu, jolla pitää olla muutakin kuin päiväuniaikaan aktivointia pihalla ja pallon heittely pahentaa tätä.

Herää kysymys, että onko koiralle koskaan opetettu yksinoloa? Jos pentu otettu kun ollaan itse hoitovapaalla lapsen kanssa ja sitten yht'äkkiä tilanne muuttuu ja palataan töihin, lapsi päivähoitoon ja kaikki siihen liittyvä ruljanssi ja sitten taas uusi vauva jossain kohtaa niin en yhtään ihmettele, että koira on sekaisin.

Teille ei sovi koira. Nykyinen yhtälö lasten ja oman jaksamisen suhteen suosittelen, että otetta kasvattajaan yhteyttä ja etsitte sille yhdessä kodin, jossa nuorelle ja aktiiviselle koiralle on aikaa. Eihän tuo koirakaan voi hyvin ja siksi tilanne tulee vain pahenemaan.

Mun koiran pentuesisko aikoinaan meni pariskunnalle, joille sitten syntyi ensimmäinen lapsi koiran ollessa n. 2v. Kyseessä aktiivinen paimenkoira, jota ei hihnalenkeillä väsytetä. Koira vaihtoikin sitten n. 3,5 vuotiaana kotia ja ongelmakäytön loppui alle vuodessa. Uudessa perheessä oli lapsia mutta jo kouluikäisiä, perheen äiti harrasti jo siihen aikaan agilityä ja kävi mm. juoksemassa ja hiihtämässä koirien kanssa, eli heillä oli entuudestaan pari muun rotuista koiraa. Kun koira sai rajat, riittävästi kunnon liikuntaa ja sopivasti lepoa (eli kotona opetettiin rauhoittuminen) niin siitä tuli aivan superkiva harrastuskoira.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   27.3.25 12:04:57

Oikeastiko nimetön on sitä mieltä, että aloittajan koira kuulostaa normaalilta?

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   27.3.25 12:46:18

Lähettäjä: .
Päivämäärä: 27.3.25 09:46:48

Onko kasvattajaa konsultoitu? Ottaako itselleen tai auttaisko uuden kodin etsimisessä?

Jos tää on sieltä mistä epäilen, niin se pesee kokonaan kätensä kasvattiensa ongelmista.

Lähettäjä: nimetön 
Päivämäärä:   27.3.25 12:52:53

"Oikeastiko nimetön on sitä mieltä, että aloittajan koira kuulostaa normaalilta?"

Ei kuulosta normaalilta mutta kuulostaa siltä, että sille ei ole opetettu asioita, ei ole saanut riittävästi oikeanlaista liikuntaa, on menty sieltä mistä aita on matalin ja heitelty lapsen päiväuniaikaan vaan palloa ja sitä kautta kiihdytetty entisestään vilkasta koiraa.

Tervepäisenkin koiran pystyy pilaamaan. Tässä on loistava esimerkki. Ja sitten jos koira on varustettu huonolla hermorakenteella niin tähän pilaamiseen ei edes vaadita paljon.

Lähettäjä: nimetön 
Päivämäärä:   27.3.25 12:55:58

Ja minä tasan tarkkaan tiedän omakohtaisesta kokemuksesta jos koiralla on huono hermorakenne, kuinka se saadaan koulutettua sellaiseksi, että sen kanssa pystyy elämään normaalia perhearkea ilman, että se härvää koko ajan tai on eroahdistunut ja kusee pitkin lattioita. Ja että se koirakin voi hyvin ja elää tasapainoista elämää.

Tervepäisen koiran kouluttaminen ei ole rakettitiedettä mutta koulutuksen koira vaatii. Ihan joka_vitun_kerta.

Lähettäjä: P 
Päivämäärä:   27.3.25 12:56:21

Koiralla on selkeästi kipuja tai jokin neurologinen ongelma ja olette jo tuloksetta hakeneet apua ammattilaisilta, sekä kouluttajilta että eläinlääkäreitä. Tuossa on monta piirrettä, mitä ei selitä liian vähäinen aktivointi, esimerkiksi tarpeiden tekeminen sisälle ja luun ääreltä sekoilu.

Tuo aktiivisuusmäärä: 2 tuntia lenkkeilyä, päivittäin leikkimistä ja treeniä, ja viikoittain rodunomaisia lajitreenejä, riittää kyllä terveelle ja selväpäiselle koiralle rodusta riippumatta.

En tuon ongelmakimpun kanssa ihan helposti laittaisi kiertoonkaan, joten harkitsisin vakavasti piikkiä koira- ja ihmisystävällisimpänä vaihtoehtona.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   27.3.25 12:59:41

nimetön, nyt menee kyllä sellaisen jeesustelun puolelle ettei mitään rajaa. Mistä sinä päättelit, että aloittaja ei ole kouluttanut koiraa ja pelkästään aina vain kiihdyttänyt sitä? Ja miten kukaan niistä aloittajan käyttämistä kouluttajista ei ole puuttunut näihin perustavanlaatuisiin epäkohtiin koiran koulutuksessa ja elämässä?

Lähettäjä: ****** 
Päivämäärä:   27.3.25 14:32:42

Tosi harmi jos koira ei pysty lepäämään ja rauhoittumaan, on siis täysin ylikierroksilla 24/7 ja sitten touhu eskaloituu :( Ei sinänsä ihme perheessä, jossa on paljon tapahtumia ja ääntä ja liikettä.

Eroahdistus tuohon päälle kuulostaa mahdottomalta yhtälöltä ratkaistavaksi, kun koiraa ei voi jättää edes yksinään kotiin nukkumaan.

Itsellänikin on aktiivinen rotu, joka kuitenkin nukkuu yön lisäksi noin 7 tuntia päivälepoa joka päivä. Muuten varmaan härväisi kuin hullu, jos olisi yliväsynyt.

Lähettäjä: -.- 
Päivämäärä:   27.3.25 15:59:39

Tervepäinen koira on äärimmäisen vaikeaa "pilata". Tervepäinen koira sille sopivissa olosuhteissa oppii talon tavat kuin itsestään, tervepäistä koiraa ei ole mikään pakko erikseen sosiaalistaa ja tervepäinen koira pärjää elämässä vaikka sitä ei kouluttaisi ollenkaan. Tervepäinen koira useimmiten oppii myös yksinolon ilman erillistä totuttamista asiaan, vaikka se ei koiraa kohtaan reilua olekaan. Kouluttamattomana se ei ehkä ole se kaikista kivoin kaveri kaikissa tilanteissa, mutta sen kanssa pystyy elämään silti ihan mukavaa elämää eikä koirakaan kärsi.

Valtaosa suomen koirista on näitä kouluttamattomia mutta tervepäisiä koiria. Valtaosa koirista on ihmisillä, jotka eivät ymmärrä juuri mitään koirien sielunelämästä. Eivätkä ne ole mitenkään pilalla.

Nimettömän kommenteista loistaa selkeästi se, kuinka vähän kokemusta koirista oikeasti onkaan. Ollaan saatu joku yksi jonkun mielestä huonopäinen (mahdollisesti vain väärissä olosuhteissa ollut mutta ihan suht tasapainoinen koira) koira siedettäväksi asuinkumppaniksi ja päätellään siitä että joka ikisestä koirasta saa sellaisen.

Minä olen kouluttanut ongelmakoiria työkseni ja voin sanoa, että jokaisesta koirasta ei saa hyvää ja normaalia koiraa. Jos koiralla on päässä vikaa (tai fyysisesti rikki) niin se on välillä mahdotonta korjata. Valtaosa koirista toki oppii elämään sopivassa ympäristössä jotakuinkin hyvää elämää haasteista huolimatta, mutta jos aloittajalla ei ole niitä hänen koiralleen sopivia olosuhteita tarjota (jos koira vetää vaikka kierroksia niistä lapsista tai jos asuinympäristössä on jotain muuta koiralle stressiä aiheuttavaa), niin silloin se koira ei aloittajan kotiin sovellu vaikka ap tekisi mitä taikatemppuja. Eikä se tee aloittajasta huonoa ihmistä.

Lähettäjä: Eikä 
Päivämäärä:   27.3.25 17:18:35

Syy ei aina ole omistajassa. Kultaisissa noutajissa on nykyään tosi paljon perhe-elämään sopimatonta luonnetta, eroahdistusta, muuten vaan ahdistusta, pelkoa ja arkuutta. Näistä ei saa lapsiperheen koiria vaikka mitä tekee.

Lähettäjä: emma 
Päivämäärä:   27.3.25 17:26:57

Liikunta ja työ kuulostaa hyvin vähäiseltä aktiiviselle koiralle. Jo edesmennyt chihuahuanikin puuhasi ja liikkui enemmän, ja on kuitenkin pieni seurakoirarotu.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   27.3.25 18:00:38

Vähintään 2h lenkkiä päivässä + pihalla ulkoilua, aktivointia ja treenaamista riittää ihan taatusti vaikka malikalle. Se, että emman chihu liikkui enemmän ei tarkoita sitä, etteikö se olisi ollut onnellinen vähemmälläkin.

Ja tuollaiselle härvääjälle se liika tekeminen on sekin huono. Joskus tekemisen vähentämisestäkin löytyy ratkaisu käytösongelmiin

Lähettäjä: qwerty 
Päivämäärä:   27.3.25 18:05:56

Aloittajalle tsemppihali, mutta etsi koiralle koti jossa 1-2 aikuista, ei muita eläimiä, ja koirakokemusta. Tai lopeta koira. Tuo ei ole teidän koiranne. Jatkossa katso mistä otat koiran (en tiedä kultsukasvattajista), mutta uskon että kultsukasvattajissakin on sutta ja sekundaa, valitettavasti

Lähettäjä: name 
Päivämäärä:   27.3.25 18:45:14

Tutun koira on tuollainen, antoi minun luokse asumaan vajaa vuodeksi kun menetti hermonsa. Mulla 2 koiraa, ovat hyvä lauma yhdessä. Täällä meni tuo kolmas koira ihan hyvin, kun olen lapseton yksinasuja, vietän koirien kanssa ulkona aikaa paljon joka päivä. Neuroosit hellitti muutaman kk aikana. Yritin ostaa koiran, muttei myynyt :( välit meni, kun kerroin syyt miksi oli heidän tilanteeseen epäsopiva koira. Tsemppiä teidän tilanteeseen.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   27.3.25 19:51:41

Päätyisin ehkä antamaan koiran sille sopivampaan kotiin. Ehkä joku maatila voisi olla sille sopivampi ympäristö. Hetkessä se tuskin käy, joten siihen asti noudattaisin ainakin varmaan näitä;

- Opettakaa se siihen häkkiin (ja vaikka se häkin ovi kiinni) tai koiraportin taakse johonkin huoneeseen rauhoittumaan. Sinne ei kukaan mene koiraa "härkkimään", vaan se on siellä omassa rauhassaan esim. sen Kongin tai ydinluun kanssa. Näin myös ihmiset saavat siltä rauhaa.

- Kaikki heitto- ja jahtaamisleikit kokonaan pois. Tilalle tosiaan pitkäkestoista pureskeltavaa, nuuskittavaa ja vaikkapa uusien temppujen opettelua. Jälkeä ilmeisesti harrastatte, olisin ehdottanut juuri sitä tai sitten noseworkia tai noutotreenejä.

- Varmaan se pari-kolme kertaa viikossa tosiaan olisi hyvä päästä rälläämään täysillä koirapuistossa tai muussa vastaavassa, mutta päivittäisenä saattaa olla liikaa ja pitää stressitasoja korkealla.

- Onko sisäsiisteyteen kokeiltu juoksupöksyjä? Osa koirista oppii sen kanssa pidättämään. Toisena vaihtoehtona saattaisin kokeilla luvallista paikkaa tehdä tarpeet, helpompi siivotakin, jos koira oppisi tekemään kakat vaikkapa pennun pissa-alustalle. Väliaikaisena ratkaisuna nämä siis tietenkin, ei pysyvästi.

- Villinä korttina kysyn, onko koiralle kokeiltu melatoniinia? Tällä on ilmeisesti saatu joillakin mm. eroahdistuskoirilla ihan hyviä vaikutuksia. Ylivilkkaalla koiralla varmasti voi olla myös sitä univajetta, joka varmasti pahentaa koko tilannetta.

Jotenkin silti itsekin mietin, että lieköhän ihan terve. Tai sitten vaan hermorakenteessa vikaa. En siis näkisi lopetustakaan välttämättä aivan vääränä ratkaisuna, mutta toisaalta moni koira muuttuu täysin päästyään aivan erilaiseen ympäristöön. Ehkä tuollaiselle vilkas lapsiperheympäristö on vain liikaa ja se tarvitsisi jotain muuta.

Lähettäjä: ! 
Päivämäärä:   27.3.25 20:07:02

Sellaista hommaa missä joutuu käyttämään aivojaan. Se väsyttää.
Opettaa temppuja, kouluttaa ylipäänsä. Aktivointi leluja.

Tämä auttaa meidän duracell-mallin kääpiösnautseriin :)

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   28.3.25 10:40:33

Kyllä nyt nimetön vitsin murjaisi. Vai pystyy hän kouluttamaan pois heikkoa hermorakennetta ;DDDDDD

Lähettäjä: Minä Vaan 
Päivämäärä:   28.3.25 12:23:33

Aloittajana yrittäisin etsiä uuden kodin. Ehkä sellainen missä olisi toinen koira yms- Ja sellainen sopimus ettei jos sekään ei auta niin sitten pois.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   28.3.25 12:31:47

” Vai pystyy hän kouluttamaan pois heikkoa hermorakennetta”

En ole nimetön, mutta koulutuksella voi kyllä paikata hermorakenteen puutteita. Parhaimmassa tapauksessa koiran huonoa hermorakennetta ei tavallisella arjessa edes huomaa, kun koiralle on opetettu vahvat tukitaidot.

Toki jos hermorakenne on aivan palasina, niin siitä on hyvin haasteellista tehdä toimivaa koiraa. Mutta pienet puutteet saa paikattua koulutuksella.

Lähettäjä: nimetön 
Päivämäärä:   28.3.25 13:09:27

"En ole nimetön, mutta koulutuksella voi kyllä paikata hermorakenteen puutteita. Parhaimmassa tapauksessa koiran huonoa hermorakennetta ei tavallisella arjessa edes huomaa, kun koiralle on opetettu vahvat tukitaidot."

Juuri näin.

En ole ongelmakoirakouluttaja mutta kouluttanut omia ja muiden koiria aktiivisesti 90-luvun lopulta lähtien ja viime vuosina, erityisesti koronan jälkeen on merkittävästi lisääntynyt se, että koiria ei yksinkertaisesti kouluteta millään muotoa selviytymään muuttuvassa koiramaailmassa. Tavat, joita käytetty 10 tai 30 vuotta sitten eivät enää päde, ihmiset tekevät enemmän mm. etätöitä ja pentuja pidetään kuin lapsia eikä niitä kieleltä tai opeteta niille rajoja niin lopputulema on sitten mitä on.

Koira, jolla on ongelmia yksinolon suhteen, sen uudelleen koulutus vie aikaa ja siihen pitää panostaa. Jos kotona on lapsia ikähaarukassa 2-8v niin en jaksa uskoa, että aikaa on siinä määrin mitä tuo uudelleen koulutus vie. Aloittaja kertoo, että on käyty kouluttajalla mutta parannusta ei ole tullut tai ehkä pieniä positiivia tuloksia. Ne positiiviset tulokset kertovat, että jotain on tehty oikein mutta ei riittävästi.

Edelleen olen sitä mieltä, että aloittajan kannattaa etsiä koiralle uusi koti, jolla on aikaa ja taitoa kouluttaa koira ja suoda sille hyvä ja tasapainoinen elämä, sillä nyt sillä ei sitä todellakaan ole. Mun käy sääliksi koiraa koska eihän sekään voi hyvin tuossa tilanteessa.

Lähettäjä: (9) 
Päivämäärä:   28.3.25 13:22:29

En lukenut ihan koko ketjua, mutta hankalaltahan tuo kuulostaa. :/ Varmasti olette koirakouluttajilta saaneet jo ohjeita yksinolon harjoitteluun. Oma rauhoittumisalusta tai -paikka teillä varmaan on jo? En ihan koko ketjua lukenut. Eroahdistuksen voittaminen on kokemusteni mukaan usein pitkän työn takana ja vaatii helppoja toistoja todella paljon.

Itse lähtisin yksinoloharjoitusten lisäksi tarjoamaan koiralle reilusti aivojumppaa, sellaista mikä väsyttäisi ja laskisi stressitasoja. Noseworkkia nyt ainakin! Jokin harrastuskin olisi koiralle hyväksi, suosittelisin ainakin jälkeä, mikä on helppo tehdä ilman treeniporukkaa ja ohjaajaa. Niinkään vireystilaa nostavaa ”aktivointia” en toki usko tämän yksilön nyt tässä tilanteessa kaipaavan lisää, mutta lajityypillistä (ja rotutyypillistä) virikkeistämistä. Vaikka kyseessä on noutaja niin itse en kovin paljoa kuitenkaan heittelisi ”saalista”, mutta antaisin toki kanniskella lelua. Saaliille päästäminen nostaa adrenaliinitasoja ja sitä mukaan stressitasoja. Onko mahdollista järjestää koiralle pihalle paikka missä saisi kaivaa? Siihen toimintaankin koiraa voi houkutella eri keinoin.

Nappularuoka on helppo piilotella vaikka mihin itse kyhyttyihin ”piilopaikkoihin” ja älypeleihin. Ongelmien ratkonta tekee koiralle hyvää, ja kotitottistelua kannattaa tottakai harjoittaa monipuolisesri. Kongit ja erilaiset nappula-pallot ottaisin päivittäiseen käyttöön. Raakaruoka vähän hankalampi piilotella muualle kuin kongiin, muttei mahdoton sekään jos ei pelkää sotkua. Ruoat voi viskoa vaikka pitkin takapihaa. Raakaruoan pakastaminen ei ole huono idea myöskään ja luiden järsiminen toki tekee koiran mielelle myös hyvää. Ruokaan voi välillä laittaa jotain ”ylläreitä”, mitä koira voi sitten nuuskutellen tutkia ja päättää syökö vai ei, tämäkinhän on sitä luonnollista puuhaa mitä koiran ”kuuluisi” tehdä. Esimerkiksi voit käyttää vaikka sellerin paloja tai mitä vain mikä ei ole myrkyllistä. Luiden nyhtäminen missä on vielä turkkia jäljellä ovat hyvää lajityypillistä tekemistä, sotkee kyllä sisätilat mutta pieni murhehan se tuossa tilanteessa on. Luita voi myös laittaa riippumaan vaikka terassin katosta, puunoksasta tai mistä nyt vaan on mahdollista. Tarjoa koiralle ”työtä”, vaikka halkojen kantamista saunalle tai muuta mitä vain keksitkään opettaa.

Tuollaiset koirat voi olla todella hankala väsyttää lenkkeilyttämällä, ellei ole irtipitomahdollisuutta ja tuntikaupalla aikaa tarpoa metsissä. Eli nenä ja aivot töihin!

Tsemppiä kovasti!

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   29.3.25 10:27:50

"En ole nimetön, mutta koulutuksella voi kyllä paikata hermorakenteen puutteita. Parhaimmassa tapauksessa koiran huonoa hermorakennetta ei tavallisella arjessa edes huomaa, kun koiralle on opetettu vahvat tukitaidot."

Juuri näin.

Teidänkaltaisten besserwissereiden takia huonolla hermorakenteella olevien koirien määrä lisääntyy, sitä ei pidetä niin isona vikana, koska se on teidän mielestä poiskoulutettava asia. Pian varmaan sairaudetkin on teidän mielestä jalostukseen hyväksyttäviä asioita koska lääkkeillä ne pystyy pitämään aisoissa.

Jos yleinen asenne on tuo, niin en ihmettele miksi moni kasvattaja käyttää p*skaa materiaalia. Kusipäisyys koulutetaan pois ja sairaudet lääkitään. Ja ihmiset pitää sitä täysin normaalina asiana :(

Olen itse kasvattanut työkoiria viranomaiskäyttöön yli 20 vuotta sekä kouluttanut omia koiria joten mulla on jonkinlainen käsitys millainen on fyysisesti ja psyykkisesti terve koira.

Lähettäjä: hohhoijaa 
Päivämäärä:   29.3.25 10:48:25

Voi piste.... Kyl nimetön ja jotkut muutkin ovat ihan oikeilla jäljillä. Koiraa pitää kouluttaa oli sen hermorakenne mikä tahansa tai koko. Aika paljon näkee näitä koiraongelmia ja ongelmakoiria joita ei ole koulutettu ollenkaan. Alkaen pienistä räksyttävistä rakeista isoihin koiriin. Ei olla sosiaalistettu pienenä ja sitten kanniskellaan sylissä näitä kultamussukoita.
Mutta siinä piste olet oikeassa että huonolla hermorakenteella olevia käytetään jalostukseen, valitettavasti. Oikeassa paikassa nämä koirat menevät (en tarkoita että niistä olisi siihen mihin ne on jalostettu), mutta valitettavasti näitä myydään just näille ns ihmisille jotka eivät ymmärrä asioista yhtään mitään. Itse en käyttäisi jalostukseen huonoa hermorakennetta enkä haluaisi ostaa sellaista

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   29.3.25 10:51:56

”Teidänkaltaisten besserwissereiden takia huonolla hermorakenteella olevien koirien määrä lisääntyy, sitä ei pidetä niin isona vikana, koska se on teidän mielestä poiskoulutettava asia. Pian varmaan sairaudetkin on teidän mielestä jalostukseen hyväksyttäviä asioita koska lääkkeillä ne pystyy pitämään aisoissa.”

Kukaan ei ole missään vaiheessa väittänyt, että huonolla hermorakenteella olevaa koiraa on ok käyttää jalostukseen.

Lähettäjä: Ö 
Päivämäärä:   29.3.25 11:10:32

”Koiraa pitää kouluttaa oli sen hermorakenne mikä tahansa tai koko.”

Totta kai. Jokainen myös päättää itse, mitä taitoja hänen arjessaan koiransa tarvitsee. Moni vain unohtaa, ettei koulutus ole mikään lobotomia, joka tekee koirasta täydellisesti toimivan robotin (ok, ei lobotomiakaan sitä tee) tai poistaa kaikki ongelmat.

”Aika paljon näkee näitä koiraongelmia ja ongelmakoiria joita ei ole koulutettu ollenkaan.”

Mistä osaat päätellä koiran nähdessäsi onko sitä koulutettu? Jokainen itse päättää, mitä kokee tärkeäksi koiralleen opettaa ja uskon, että aika pienessä marginaalissa ovat ne, jotka eivät koiralleen ole mitään opettaneet. Mutta kun edes hyvä koulutus ei tee koirasta joka tilanteessa täydellisen luotettavasti toimivaa. Vielä vähemmän, jos sillä on luonteessa synnynnäisiä ”puutteita”. Tosi tervepäinen koira taas voi erikseen kouluttamattakin olla ihan kivasti käyttäytyvä, järkevä koira.

”Alkaen pienistä räksyttävistä rakeista isoihin koiriin. Ei olla sosiaalistettu pienenä ja sitten kanniskellaan sylissä näitä kultamussukoita.”

Se, että koira räksyttää, johtuu paljon useammin koiran synnynnäisestä temperamentista ja vietistä, pelosta tai epävarmuudesta tai jopa kivusta kuin koulutuksen puutteesta. Osa koirista on jalostettu haukkumaan, niillä se tulee selkärangasta. Epävarmuus ja kipu taas saa koiran helposti reagoimaan esim. juuri haukkumalla ylen määrin.

Veikkaan, että aika harvaa koiraa on jätetty lainkaan sosiaalistamatta. Yleisempi ongelma lienee, että se tehdään väärin ja tungetaan pentu liian vaikeisiin tilanteisiin selviämään yksin. Toisaalta hyvähermoisesta pennusta kasvaa yleensä järkevä, vaikka sitä ei niin ahkerasti sosiaalistaisi.

Sylissä kantaminen muuten on usein oikein hyvää sosiaalistamista pennulle, etenkin vähän aremmalle.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   29.3.25 11:33:42

"Lähettäjäjep
Päivämäärä27.3.25 07:34:09
Tsempit aloittajalle. Et ole paska omistaja, tunnistat että koira ei voi hyvin etkä myöskään itse tämän tilanteen kanssa. Elämä on ihan liian lyhyt ja vaikea muutenkin, miksi tehdä omasta arjesta sinnittelyä vpaaehtoisesti :)

Tämä nyt on ehkä vähän raaka kommentti, mutta minusta koiran pitää sopeutua ihmisten elämään eikä ihmisten koiran.
Sinulla on pienet lapset sijalla 1, jos et voi luottaa koiraan niin on aivan selvä että se ei teidän talouteen sovellu.

Aikuinen koira jos paskoo/kusee elintilaansa kärsii aika vakavasta häiriökäyttäytymisestä.

Jos pystyt lopettamaan koiran niin en näe huonona vaihtoehtona.
Jos et pysty, kasvattaja tai eläinsuojeluyhdistys apuun uuden kodin etsinnässä?"

Täysi komppaus tälle.

Minulla on ollut hermorakenteeltaan surkea koira. Koira oli kiltti, äärimmäisen ihmisrakas ja tykkäsi lapsista. Silloin olin perheetön, mutta näin että tuo koira ei ole ihanteellisin lapsiperhekoira. Vaikka koira oli hyvin koulutettu ja kisoissa menestynytkin, koulutuksella ei pysty poistamaan perimää joka tällä koiralla oli huono hermorakenne. Loppua kohden koiran hermot heikkeni vuosi vuodelta ja lopetettiin suhteellisen nuorena toisen terveydellisen syyn vuoksi. Ja todellakin terveydellisen, huono hermorakenne on verrattavissa mielenterveyteen.

Minusta olisi edesvastuutonta laittaa kiertoon koira, joka on jo purrut useammin kuin kerran, eli on puremisherkkä ja sillä on alttiutta siihen toimintaan. Pystyisitkö elämään sen kanssa että lautettuasi ongelman kiertämään seuraavassa paikassa sattuukin jotain peruuttamatonta?

Ikävä fakta on se että maailma on täynnä tervepäisiä koiria, miltään osin sairaita ei ole pakko pitää elossa etenkään kun sairaus aiheuttaa jo itse eläimelle huonoa oloa, saati omistajille. Lemmikin ensisijainen tehtävä on tuottaa mielihyvää ja sen kanssa elämisen tulisi olla mutkatonta ja stressitöntä.