Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   24.3.25 15:02:39

Ht.netti ei varmaan pysty päättämään puolestani, mutta kaipaisin vähän erilaisia näkökulmia. Olemme asuneet maalla kivassa omakotitalossa noin 20 kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Maalta ostettiin talo siksi, kun halusin hevoset omaan pihaan. Innostus hevosiin on kuitenkin loppunut ja niiden pitäminen tuntuu ihan pakkopullalta. Hevosista olen ajatellut luopua, kun niistä ei minulle mitään iloa.

Kylästä loppuu parin vuoden sisällä kaikki palvelut, koulu lähtee nyt viimeisenä. Olemme nyt leikitelleet ajatuksella, että hevosten lähdön jälkeen muutettaisi takaisin kaupunkiin. Kaipaan kevyenliikenteen väyliä ja metsäpolkuja. Täällä maalla metsät on ihan pusikkoa, joka paikassa on vaan peltoja ja lenkkeily tapahtuu maantien laitaa pitkin. Heräsin asiaan nyt, kun toinen lapsi opettelee pyöräilyä ja olisi ihana lähteä kotipihasta suoraan ajamaan turvallista pyörätietä. Nyt saa ensin pakata pyörän ja lapsen autoon ja ajella yli 15 km, että löytyy ensimmäinen kevyenliikenteen väylä. Muutenkin joka paikkaan pitää mennä autolla, töihin ja harrastuksiin.

Kaipaan kuitenkin myös omaa rauhaa, luontoa, isoa pihaa ja isoja piharakennuksia. En kaipaa kaupungin sykkeeseen, ennemmin ehkä johonkin rauhalliseen omakotitalolähiöön. Kadunko myöhemmin, jos nyt laitetaan talo myyntiin ja muutetaan ihmisten ilmoille?

Lähettäjä: Mollo 
Päivämäärä:   24.3.25 15:07:06

Voittehan te muuttaa sitten takaisin maalle. Täällä on just se huono puoli, että nuo tiet ovat mitä ovat. Ei niitä pitkin "pääse minnekään" :D. Toisaalta sitten se ihana rauha. Meillä on vielä ala-aste täällä, yläasteelainen joutuu joka tapauksessa käymään kaupungissa. Se on toisaalta raskasta mutta toisaalta tykkää, kun saa välillä jäädä kaupungille hengailemaan ja sitten palata tänne rauhaan eikä kukaan valita, jos vaikka ajaa omalla pellolla mopolla.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   24.3.25 15:09:53

Tottahan tuokin. Tuntuisi helpolta asu kaupungissa nyt kun lapset on pieniä. Olisi harrastukset, kaverit ja päiväkoti ja myöhemmin koulu lähellä.

Lähettäjä: K 
Päivämäärä:   24.3.25 15:18:39

Voisitteko ottaa koevuoden kaupungissa vuokra-asunnossa ja jättää talon kesämökiksi. Maksaa tietenkin ylimääräistä, mutta saisi perspektiiviä päätökseen. Tekisi lopullisen päätöksen vasta myöhemmin.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   24.3.25 15:19:47

"Muutenkin joka paikkaan pitää mennä autolla, töihin ja harrastuksiin."

Ota kartta eteesi ja merkkaa kaikki ne yleisimmät paikat, joihin päivittäin tai viikottain kuljette. Löytyisikö sen suurimman pisteryppään lähistöltä rauhallista asuinpaikkaa?

Lähettäjä: ....... 
Päivämäärä:   24.3.25 15:30:27

En nyt ihan kaupunkiin lähtisi, mutta kouluikäisten lasten kanssa suosittelen kyllä lämpimästi omakotiasumista taajamassa. On ihanaa, kun lapset pääsevät kulkemaan itse kouluun, kavereille ja hyvällä tuurilla myös harrastuksiin. Kavereista on myös paljon enemmän valinnanvaraa, ja aina on joku, joka pystyy tulemaan leikkimään. Pimeään aikaankin on mukava ulkoilla, kun on katuvalot, ja valinnanvaraa riittää lenkkireiteissä.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   24.3.25 15:31:16

Lähettäjä: K
Päivämäärä: 24.3.25 15:18:39

Voisitteko ottaa koevuoden kaupungissa vuokra-asunnossa ja jättää talon kesämökiksi. Maksaa tietenkin ylimääräistä, mutta saisi perspektiiviä päätökseen. Tekisi lopullisen päätöksen vasta myöhemmin.

Ei maksa kun laittaa talon vuokralle. Taatusti löytyy hevosihminen, ketä tällainen kiinnostaa.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   24.3.25 15:36:26

Kyllä täytyy sanoa, että taajamassa omakotitalossa on mukava asua lasten kanssa. Bussi menee puolen tunnin välein keskustaan ja suoraan pihan portista avautuu kilometrikaupalla kävelytietä ja lenkkipolkuja. Kävelymatkan päästä löytyy kauppaa, kirjastoa ja kouluja. Pärjätään yhdellä autolla ja ajokilometrit on kohtuullisia.

Lähettäjä: Muuttaja 
Päivämäärä:   24.3.25 15:54:55

Muutin kymmenen vuoden kaupunkiasumisen jälkeen vihdoin maalle. Yhtään en kaipaa takaisin. Minkäänlaista omaa rauhaa lähiössä ei saa. Itse asuin rivitalossa, miesystävä taas myi okt:n pois koska ei jaksanut sitä että joka ilmansuunnassa naapuritalo vieressä ja aina oli pakko jutella naapureiden kanssa ja kytättiin toisten tekemisiä ja valitettiin jos oli jokin moottorivehje päällä.
Hektisen ja sosiaalisen työn takia en vaihda tätä maalla asumista, on tyhjiä metsäteitä ja pihalla saa istua omassa rauhassa, koirilla iso piha jossa juoksennella päivittäin.

Lähettäjä: ....... 
Päivämäärä:   24.3.25 16:02:08

Muuttaja: onko sinulla lapsia? Nyt on kyseessä lapsiperhe.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   24.3.25 16:05:16

Muuttaja, onpa erikoista. Minä en tässä kuusi vuotta asuttuani ole edelleenkään nähnyt kaikkia meidän rapussa asuvia (kuusi asuntoa, joista yksi meidän) naapureita. Ei ole kukaan mitään valittanutkaan ikinä mistään. Ihan rauhassa saa elellä. Alakerran naapuri on ainoa, jonka tietäisin ulkonäöltä ja tunnistaisin kaupassa tms.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.3.25 16:31:07

Katselisin aloittajana erityisesti taajamien reunamia. Parhaassa tapauksessa niissä yhdistyvät hyvä katuverkosto, väljempi rakentaminen, erinomaiset ulkoilumaastot, keskeisimmät palvelut kävelyetäisyydellä ja kelvolliset julkiset yhteydetkin.

Lähettäjä: Niinpä niin 
Päivämäärä:   24.3.25 17:45:57

Asuimme yli 20 vuotta maaseudulla, toki suuremman kaupungin läheisyydessä. Ei kävelyteitä, ei katuvaloja, kävelylenkit aina edestakaisin, jollei halunnut kävellä joka kerta 10 kilometriä.

Muutettiin taajamaan ok-taloon ja vaikka tässä on miinuspuolia (aika vilkas tie menee suht läheltä), niin plussapuolia on kyllä enemmän. Lapset ovat jo aikuisia, mutta aika paljon vähemmän olisi tullut harrastuksiin kuskaamista, jos tässä olisi asuttu aiemmin. Lenkille lähtiessä voi valita useammasta vaihtoehdosta, on kävelytiet ja katuvalot, bussi menee ihan vierestä.

Itse haluaisin vieläkin lähemmäs keskustaan, mutta se saa nyt odottaa hetken. Haluaisin asua niin, että kaikki olisi kävelymatkan päässä, mutta siitä voi Suomessa varmaan vain unelmoida.

Lähettäjä: ?? 
Päivämäärä:   24.3.25 18:05:49

Jos ei välitä siitä pakkotouhusta mitä maalla asuminen väkisin tarkoittaa niin ehdottomasti taajamaan.
Itse koen tärkeimmäksi että voin olla ilman naapureita omalla pihallani juuri niin kuin huvittaa. Ottaa nakuna aurinkoa tai metelöidä koneilla silloin kun itselle sopii.
Myöskään naapureiden elo ei haittaa oli elämäntavoiltaan mitä hyvänsä.
Kylillä asioiden hoito käy näppärästi. Samassa ajassa kulkee kymmeniä kilometrejä kuin isommissa kaupungeissa autoruuhkat polttaa hermoja jo muutaman kilometrin matkalla. Samoin ihmiset kiireisiä ja usein ärtyneitä joka paikassa jo jonottamisesta.
Toki hoidetut kulkuväylät ja monien harrastusten ja aktiviteettien valinnanvara viehättää. Omat kiinnostuksen kohteet kuitenkin liittyy yksinoloon ja luontoon joten mieluummin käyn siellä kaupungissa töissä ja vietän vapaan maalla.

Lähettäjä: Pöllöä 
Päivämäärä:   25.3.25 08:21:00

Koodee sanoo että koko maa asuttuna, eräät puolueet jättäisivät osan oman onnensa nojaan aikalailla, siis maaseudun. Alueit on liikaa se on ihaselvä, puolet pois, turhii himmelii.

Mut husareista EI saa enää leikata !

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   26.3.25 12:00:08

Kiitos vastauksista.

Isoon kaupunkiin ei ole tarkoitus muuttaa eikä pienenkään kaupungin ihan keskustaan. Ehkä pitää vaan uskaltaa :)

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   26.3.25 12:07:58

Suomi saisi olla mahdollisimman tasaisesti asuttu kauttaaltaan.
Ei olisi liian tiivistä tai ruuhkaista muttei mikään paikka olisi ihan korpeakaan josta palvelut hevonkuusessa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   26.3.25 12:09:26

Tehkää päiväretki jonnekin miellyttäville alueille, käykää kävelemässä ja fiilistelemässä. Tutkikaa netistä reittioppaat, bussiaikataulut ja mittailkaa etäisyyksiä googlemapsissa. Katsokaa mitkä ovat miellyttäviä asuinalueita, missä on tarpeeksi isot tontit riittävän lähellä ulkoilualueita ja ruokakauppoja. Kun huolella kartoittaa, ei tule vahingossa muuttaneeksi katvealueelle ja taloon, jossa naapurin keittiön ikkuna on suoraan teidän kylppärin ikkunaan.

Taajamissakin on toimimattomia alueita, ja sitten on niitä ihania. Ero voi olla se yksi kriittinen kilometri ja yleensä bussireittien katvealueet kertovat pärjääkö alueella oikeasti yhdellä autolla vai olisiko sama vaan pysyä sielä maalla.

Me vasta muutettiin kaupungin sisällä, ja minun tärkein työkaluni kohteiden vertailussa oli kaupungin reittiopas. Hain jokaisesta osoitteesta reitit töihin ja harrastuksiin. Yllättävän "keskeisillä" alueilla saattoi puuttua pysäkit kokonaan, mutta sitten taas 1,5 kilsan päässä meni kolme sopivaa bussia melkein ovelta. Yksi ihana talo jäi pois harkinnasta sen takia, että sieltä ei olisi päässyt bussilla töihin kävelemättä ensin puolta tuntia.

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   26.3.25 12:23:24

Meinaatko että maaseudulla autoilevat ajavat sun kakaran yli vai miksi ei sielä voi opetella pyörällä ajoa? On muutkin oppineet.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   26.3.25 12:24:31

kyssäri 0/5

Lähettäjä: Mimmi 
Päivämäärä:   26.3.25 12:36:42

Kannattaa tehdä niinkuin itsestä tuntuu parhaimmalle. Itse olen maalla asunut lapsuuden ja palasin heti takaisin, kun työtilanne sen mahdollisti. Maaseuduillakin on eroja, en itsekään suostuisi maalle, jossa maantie menee vieressä, vaan haluan lenkkeillä teillä, missä todennäköisesti et näe ristin sielua. Metsäänkin tulee nopeasti polkuja, kun alkaa kävelemään. Syksyllä huomaa sen nopeasti, kun käy marjassa ja sienessä. Olen ainoa joka käy tietyssä paikassa, ja nopeasti alkaa erottumaan paikat mistä usein kulkee. Lapsena aina oli sisaruksen tai omia kavereita kesäisin, sai ajella mopoilla, käydä viereisessä järvessä uimassa, kalalla tai veneilemässä. (Nämä tietty teininä).

Lähettäjä: nas 
Päivämäärä:   26.3.25 12:48:32

Maaseutupitäjässä ja kahden kylätaajaman välillä asuen meillä on kevyenliikenteenväylät joka suuntaan, kaupoille, asemalle ja kouluihin alle 3km, harrastusmahdollisuuksia enemmän kuin mitä osaisi toivoa ja kuitenkin sitä omaa rauhaa, peltoa ja metsää - ja hevosia voi pitää kotipihassa.

Tiukoistakaan kriteereistä ei ole pakko tinkiä, kyllä tästä maasta jokaiselle sopiva asuinpaikka löytyy.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   26.3.25 12:58:41

Molemmissa on tullut asuttua ja hyvin olen viihtynyt. Molemmissa vaihtoehdoissa omat hyvät ja huonot puolet. Ikävä kyllä rahaa ei ole ihan niin paljon, että voisi isot tilukset ostaa kaupungista, joten on valittava haluaako ison tontin ja oman rauhan vai tiiviimmän asutuksen ja lähellä olevat palvelut. Asia, josta itse en luovu on omakotitalo ilman mitään asoy:tä. Haluan päättää talooni liittyvät asiat itse ja maksaa vain omat kulut. Minulla ei ole tarvetta hyppiä alasti pitkin pihoja tai metelöidä öisin, joten ihan hyvin on maaseutuvuosien jälkeen sopeuduttu pks:lle tiiviisti rakennettuun lähiöön. Kävelymatka metroasemalle ja erinomaiset ulkoilumahdollisuudet tuntuvat luksukselta maaseudun jälkeen. Aika paljon mukavampi lenkkeillä vaikka rantaraitilla kuin edetakaisin pimeää autotietä. Kaikkialle on lyhyt ja nopea matka. Toisaalta ihmisiä on myös paljon enemmän. Maalla ihaninta oli hiljaisuus.

Lähettäjä: Citykani 
Päivämäärä:   26.3.25 12:58:56

Helppo päätös: rauhalliseen omakotitalolähiöön

Lähettäjä: Hmmm..... 
Päivämäärä:   26.3.25 13:05:41

"En nyt ihan kaupunkiin lähtisi, mutta kouluikäisten lasten kanssa suosittelen kyllä lämpimästi omakotiasumista taajamassa. On ihanaa, kun lapset pääsevät kulkemaan itse kouluun, kavereille ja hyvällä tuurilla myös harrastuksiin."

No näin.

Kun hevostelu on tulossa päätökseen niin myisin nykyisen paikan joka tapauksessa, kokeilisin sitä lähempänä kaupunkia asumista (vaikka vuokralla hetken!) ja päätyy sitten kaupunkiin, ihan maalle tai siihen väliin niin joku on saanut kivan heppapaikan eikä teidän tarvitse niitä tyhjiä hevosten tiloja katsella omalla pihalla. Aika aikaansa kutakin, nyt on varmasti hyvä kohta panostaa lasten kouluihin, kavereihin ja kohta jo harrastuksiin :)

Lähettäjä: Minä Vaan 
Päivämäärä:   26.3.25 13:24:16

Itse olen syntynyt maalla ja tosin tie on hiekkatie mutta kyllä siellä on voinut lapsen kanssa pyöräillä. Eipä olisi tullut mieleenkään lähteä autolla hakemaan lapsille pyöräilypaikkoja. Tietty pitää olla kuulolla jos tulee auto mutta eihän kevyen liikenteen väylälläkään voi miten vaan ajella kun siellä likkuu muitakin.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   26.3.25 14:26:46

No meillä on tässä hiekkatiellä 80 km/h rajoitus ja kyllä tässä ajetaan ihan reikä päässä. "Jos tulee auto", kyllä niitä autoja menee koko ajan. Lapsi pyöräilee kyllä siinäkin, mutta siinä joutuu olemaan käsivarren mitan päässä koko ajan, jos se tukkirekka ajaa juuri silloin ohi sitä 80 km/.

Meidän kaupungissa nämä kylätaajamat, jonka lähellä mekin asutaan, on valitettavasti ajettu alas siten, että kaikki koulut ja harrastusmahdollisuudet on lopetettu.

Lähettäjä: tässä ja nyt 
Päivämäärä:   26.3.25 14:40:18

On ihana asua ja harrastaa täällä Suomen toiseksi suurimmassa kaupungissa. Palvelut lähellä ja mikä parasta ulkoilu mahdollisuudet on moninaiset suht kaukana autoilijoista turvallisesti.

Lähettäjä: pentu 
Päivämäärä:   26.3.25 14:59:03

Kyllä minäkin, maalla jo 20v asunut keski-ikäinen nainen, tuossa viikonloppuna kaiholla katselin taajamien sulia asfaltoituja kävelyteitä.

Tuo kylätie on tällä hetkellä sellaisessa kelirikkokunnossa, etten lähde sinne itsekään pyörällä, saati sitten lähtisi jonkun pyöräilemään opettelevan lapsen kanssa. Oma pihakin on vielä puoliksi umpijäässä, siinä se nykyisin teini-ikäinen lapsi opetteli pyöräilemään, eikä missään kylätiellä.

Lähtökohtaisesti se että jokin asia onnistuu maalla, ei kuitenkaan poista sitä, että taajamassa on oikeasti todella paljon paremmat ja helpommat olosuhteet tehdä tiettyjä asioita. Mutta hötölä on hötölä, täällähän jokainen kävelee 12km/h vauhtia polkien samalla omat polkunsa metsään umpihankeen jokaisen lumimyräkän jälkeen.

Lähettäjä: pentu 
Päivämäärä:   26.3.25 15:02:05

Vielä jatkoa edelliseen - syy sille miksi edelleen asutaan maalla, on oma suuri järvenrantatontti kaukana naapureista. Luulen, että asuinpaikaksi olisi valikoitunut joku taajama, jos ei olisi ollut mitään oikeaa syytä jäädä (tuo järvi), tai kuten aloittajalla, ne hevoset.

Semmoisen perus-omakotitaloasumisen voi toteuttaa hiljaisessa taajamassa kylän laidalla paljon helpommin, kuin keskellä maaseutua.

Eli aloittaja, kysy itseltäsi mitä lisäarvoa tällä hetkellä elämääsi se maaseutuasuminen tuo, ja jos vastaus on hevosten lähdettyä "ei mitään", niin eiköhän tuo ole selvä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   26.3.25 15:02:28

Juu kyllähän sitä asuisi maalla jos ympärillä olisi vaan loputtomasti rauhallisia metsäautotietä, mutta aloittajalla ei tainnut tätä tilannetta olla.

Lähettäjä: Mimmi 
Päivämäärä:   26.3.25 15:16:27

Tietenkin maalla on paljon enemmän hommaa ihan jo perus arjen pyörittämisessä. Arkea voi myös helpottaa koneilla, traktori/mönkijä, jos ulkotöistä puhutaan. Meillä talvella metsäpolut käy kyläläinen tekemässä pyynnöstä ja pienestä vaivanpalkasta. Ihan meidän omaan metsään, ettei siitä tule sanomista, ettei vieraiden metsiin saa ajella lenkkipolkuja. Maalta, kun on lähtöisin, tai pienen paikkakunnan taajamasta, on tottunut siihen, että jokaisella ajokortillisella on oma auto.

Ala-asteella ja ennen mopoikää tuli poljettua kavereille 10 kilometrin päähän, yleensä takaisin sai kyydin. Omalle lapselle tulossa sähköpyörä, kunhan kasvaa vielä pari vuotta, pääsee kavereille kesäisin menemään.

Lähettäjä: Mimmi 
Päivämäärä:   26.3.25 15:19:28

Lisään vielä, että kerrostaloelämä houkuttelee varmasti, kun laitetaan parikymmentä vuotta eteenpäin. Jossain vaiheessa tarkoitus ostaa sijoitusasunto, josta tulee jossain kohti eläkekoti.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   26.3.25 21:49:59

Itse en kasvattaisi lapsia muualla kuin maalla, mutta kukin tyylillään.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   27.3.25 11:24:26

Onko viimeisellä pisteellä jotain perusteluja? :)

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   27.3.25 11:33:44

”Onko viimeisellä pisteellä jotain perusteluja? :)”

Kun seuraa menoa taajamissa kuinka nuoret kokoontuu ja tekee pahojaan, niin noilta on helpompi välttyä. Nämä maatilan lapset sen sijaan tekevät töitä.

Lähettäjä: ,, 
Päivämäärä:   27.3.25 11:35:07

Minun mielestäni maalla asuminen sopii vain ajokortillisille ja kun ei alle 15-vuotiailla sellaista ole, niin niin nuorten kanssa on parempi asua taajaman kupeessa. Koska se, etteivät lapset pysty omatoimisesti liikkumaan kavereille tai harrastuksiin on henkinen rasite lapsille ja vielä suurempi ajankäytöllinen rasite niitä lapsia kuljettaville aikuisille.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   27.3.25 11:40:26

”Minun mielestäni maalla asuminen sopii vain ajokortillisille ja kun ei alle 15-vuotiailla sellaista ole, niin niin nuorten kanssa on parempi asua taajaman kupeessa. Koska se, etteivät lapset pysty omatoimisesti liikkumaan kavereille tai harrastuksiin on henkinen rasite lapsille ja vielä suurempi ajankäytöllinen rasite niitä lapsia kuljettaville aikuisille.”

Niin kukin tyylillään ja jokaisella mielipiteensä. Mutta onneksi kaikki ei ajattele noin, että on sentään lapsia vielä maallakin. Mekin kuskataan lapsia joka päivä, mutta ei se mikään rasite ole, eikä lapsetkaan halua taajamaan.

Lähettäjä: ,, 
Päivämäärä:   27.3.25 12:08:40

No minä en olisi lapsena halunnut asua maalla, vaan onneksi sain viettää lapsuuteni taajamassa. Usein kävi sääliksi luokkakaverit, joiden sosiaalinen elämä ja harrastusmahdollisuudet olivat onnettomat, kun välimatkaa keskustaan oli liikaa.

Nyt aikuisena asustelen tyytyväisenä maaseudulla, mutta nythän se onkin ajokortillisena helppoa.

Lähettäjä: Jep 
Päivämäärä:   27.3.25 18:40:19

Tosiaan maallakin voi asua lähellä palveluita. Lapsena asuin kyläkpulun vieressä ja lähikauppaan oli 2 km. Isommille kaupoille vähän päälle 10 km.

Nyt asutaan lasten kanssa myös alakoulun läheisyydessä ja lähellä asustelee sukulaisia ja kavereita. Kirkonkylälle 10 km jossa palveluja, yläaste ja harrastukset. Kahteen isompaan kaupunkiin alle 15 km.

Aloittaja//Jos samalla seudulla haluatte asua niin taajama-alue on varteenotettava vaihtoehto. En minäkään lasten kanssa missään hevonkukussa suostuisi asumaan.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   27.3.25 20:50:20

Aloittaja tässä hei, meidän muuttaessa tähän oli siis vielä kauppa, koulu, kuntosali, posti, jopa terveyskeskus tuossa reilun 2 km päässä, mutta enää siinä ei ole kuin koulu, josta lakkautuspäätös tehty. Meidän kunnassa ei ole valitettavasti maaseudulla enää palveluja. Työt ja elämä muutenkin kuitenkin näillä seuduilla.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   27.3.25 21:00:02

”No minä en olisi lapsena halunnut asua maalla, vaan onneksi sain viettää lapsuuteni taajamassa. Usein kävi sääliksi luokkakaverit, joiden sosiaalinen elämä ja harrastusmahdollisuudet olivat onnettomat, kun välimatkaa keskustaan oli liikaa.”

Niin sinä, mutta kaikki ei ole kuin sinä. Minun lapsia ei ainakaan tarvitse sääliä, kun eivät halua muuttaa maalta pois, kun olen kysellyt. Ja pääsevät harrastuksiin ja kavereilleen matkoista huolimatta niin paljon kuin haluavat. Minä säälin niitä lapsia ketkä päätyvät tuolla taajamissa isoissa porukoissa jo alakouluikäisinä tupakan, alkoholin ja huumeiden pariin.

Lähettäjä: åoinhj 
Päivämäärä:   28.3.25 00:14:54

On osa suomalaisia kyllä outoja, ei missään muussa maailman maassa olla niin ihmisvihamielisiä. "Oma rauha", todellakin. Muualla ihmisiä, naapureita jne ei pelätä vaan halutaan olla sosiaalisia ja tekemisissä muiden ihmisten kanssa.
Mutta suomalaiset onkin moukkia.