Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   23.3.25 21:11:54

Miksi jotkut ihmiset eivät vahingossakaan halua antaa sellaista lahjaa, jota saaja toivoo? Esim. toivoin tuparilahjaksi Hackmanin Savonia-haarukoita. Sain ison setin Housen aterimia. Saatavuudesta ei voi olla kyse, molempia saa Prismasta kauppareissulla. Ei voi olla kyse hinnasta, halvemmalla saisi toivomiani kuin mitä tuollainen iso setti maksoi. Antaja vielä erikseen kysyi, mitä toivoisin lahjaksi eikä "en tarvitse mitään" kelvannut. Lapsena sain samantyylisiä lahjoja. Jos toivoin punaista t-paitaa, sain sinisen. Tai ehkä punaisen neuleen tai housut.

Miksi ihmeessä ihan täysjärkiseltä vaikuttava ihminen tekee näin? Väkisin pitää antaa joku lahja, mutta ei vahingossakaan sitä mitä toivottiin.

Lähettäjä: Haha 
Päivämäärä:   23.3.25 21:16:26

En tiedä. Vanhempani tekevät tuota, ja oikeasti tarkoittavat hyvää mutta pieleen menee. Esimerkiksi kerran toivoin yhtä tiettyä ja tietynväristä pyyhettä. Sanoin, että pyyhkeitä on jo liikaakin, mutta tuon tietyn haluan, jos joku löytää. Muuten en tarvitse pyyhkeitä. Sain nipun Kotikulta-pyyhkeitä. Kysyin myös saanko yhden mummon tavaran. En saanut, ja ok. Sain lahjaksi samaan käyttöön tulevan aivan erilaisen tavaran..

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   23.3.25 21:21:33

Ex anoppi oli tällainen, osti aina sellaisia tavaroita joista itse tykkää. Ihan siis kalliitakin suomalaisia design juttuja. Halusi tukea ko. firmoja ja osti sieltä siksi lahjatavarat. Oli myös näreissään kun lippupalvelun lahjokortteja ei käytetty sellaiseen kulttuuriin mitä hän itse harrastaa.

Lähettäjä: ***** 
Päivämäärä:   23.3.25 21:36:29

Nuo "sinne päin"-ostajat eivät todennäköisesti itse näe mitään eroa tuotteissa eivätkä käsitä että jollekulle muulle ero on merkittävä. Ehkä jossain tapauksissa vielä kuvittelevat ostavansa vähän parempaa kuin mitä pyydettiin (esim. tässä aterintapauksessa iso setti).

Lähettäjä: ....... 
Päivämäärä:   23.3.25 21:39:45

Tai sitten on voinut unohtaakin merkin ja muistaa vain, että "aterimia". Ja ajattelee, että aterimet kuin aterimet, kaikilla voi syödä.

Lähettäjä: ....... 
Päivämäärä:   23.3.25 21:40:28

...Mutta onhan tuossa siis se takana, että lopulta ei välitä tarpeeksi.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   23.3.25 22:19:10

Mun äiti tekee tuota.

Olin alaikäinen teini 2010-luvun alussa, ja erittäin kiinnostunut meikeistä. Katsoin jatkuvasti kauneusgurujen meikkivideoita ja omilla vähillä rahoillani ostin meikkejä minkä pystyin. Toivoin joululahjaksi edes yhtä oikeaa, kunnollista meikkisivellintä. Ei niin väliä mikä (koska ennestään niitä minulla ei juuri ollut) tai minkä merkin, mutta sellainen oikea kuitenkin, kuten Youtuben kauneustubettajilla. Kerroin äidilleni tästä ja näytin kuvia. Painotin vieläpä että puhun kunnon siveltimistä, ei mistään muovisista applikaattoreista. No, jouluaatto koitti ja arvatkaa mitä paketista paljastui. No sellainen olikohan viiden paketti niitä lyhyitä pieniä muovisia luomiväri-applikaattoreita:D Ei tullut käyttöä ollenkaan, sanoin äidille että pidä itselläsi.

Olen vielä yli 10 vuoden jälkeen hieman katkera, kun asia oli silloin minulle niin tärkeä. Tuntui että tuo lahja oli melkeinpä vittuilua. Asuimme isossa kaupungissa ja siellä oli Stockmann josta varmasti olisi löytynyt sivellin ihan kohtuulliseen hintaan, ja olihan niitä nettikauppoja jo silloinkin. Äiti olisi voinut sanoa että valitse sivellin niin hän tilaa sen.

On muutenkin vähän erikoinen synttäreiden ja joululahjojen ja muiden juhlien suhteen. Joskus kun olin lapsi niin ei joinain vuosina välittänyt laisinkaan vaikka minulla oli synttärit, siis ei edes sanallisesti onnitellut kun täytin 14. Vaikka tiesi kyllä päivän. Luulen että jotenkin tiedostamattaan kostaa omaa lapsuuttaan, on syntynyt joulun alla eikä hänen syntymäpäiviään kuulemma vietetty ikinä. Jotain tuollaista siinä varmasti on taustalla.

Lähettäjä: ! 
Päivämäärä:   24.3.25 08:14:33

Kiittämättönyys on nykypäivää. Vaaditaan, tahdotaan ja kiukutellaan kuin lapset, jos menee pieleen. Nuoriso varsinkin.

Kaikilla ihmisillä ei ole varaa näihin merkkitavaroihin. Itse en edes ymmärrä, onko merkki joku ihmisen arvon todiste esimerkiksi? Itselläni on tuolla keittiössä ruokailuvälineet kolmenkymmenen vuoden takaa ja olivat ne halvimmat, kun opiskelijana ostin. Ostella voi myös itse, jos haluaa merkkejä.

Muistetaan taas, että se ajatus on tärkein. Ajatus siitä, että joku haluaa antaa sinulle jotain. Antaja antaa sen sydämestään. Ja kukkaronsa mukaan.

Itse en koskaan mene esim. häihin, joissa kerjätään vierailta "listaa". Älä katso lahjahevosen suuhun, on vanha, mutta hyvä sanonta!

Lähettäjä: ! 
Päivämäärä:   24.3.25 08:16:24

Mutta jos ihmisellä on lusikat ja veitset sun muut ottimet tiettyä sarjaa, ja toivoo haarukoita lisäksi, niin ei ole mitään järkeä ostaa kokonaista sarjaa eri merkkisiä ruokailuvälineitä. Ihmisillä on jo aivan liikaa tavaraa nurkissaan.

Lähettäjä: ! 
Päivämäärä:   24.3.25 08:19:52

Käytät samaa nimimerkkiä. Katsotko sinä arkena, että koko perheellä on samaa sarjaa välineet?

Lähettäjä: ! 
Päivämäärä:   24.3.25 08:20:41

Ja tosiaan ostaa voi itsekin, eikä lapsellisesti kiukutella

Lähettäjä: !2 
Päivämäärä:   24.3.25 08:26:27

Oho, miten onnistuinkin käyttämään samaa. Varmaan näin nimimerkkisi ja alitajuisesti valitsin juuri sen.

Meillä on kaikki aterimet samaa sarjaa.

Lähettäjä: hf 
Päivämäärä:   24.3.25 08:27:01

Huomannut saman. Varmaan siinä on takana joku "minä haluaisin tällaisen"-ajatus. Joka tietty menee kaikkien muiden ihmisten edelle. Saman sarjan astetta kovempi versio on se, että annetaan lahjoja, joille saajan tiedetään olevan allerginen.

Oiskohan huutomerkki-nimimerkin kannattanut käyttää kiukutteluun mennyt energia esim. aloitusviestin lukemiseen?

Lähettäjä: mopo 
Päivämäärä:   24.3.25 08:28:16

Ap on joku hemmeteltu pentu. Max 20vee

Lähettäjä: + 
Päivämäärä:   24.3.25 08:31:20

Moi. Olen niin köyhä, etten ala kyllä ostella jotain toivelistaa. Ymmärrän ettei monella muullakaan ole varaa ja on tyhmää ostaa puolet kalliimmalla jotain minkä saa edullisestikin. Kun elämän kilometrejä tulee lisää monelta jää snobbailut sivuun ellei elä miehen rahoilla...Ruokailuvälineet edullisempana versiona tuskin ovat laadultaan huonommat. Ainakaan eteeni ei ole ruosteisia tullut :D

Lähettäjä: ! 
Päivämäärä:   24.3.25 08:32:31

Nimimerkki hf, miksi erilainen mielipiteeni on sinusta kiukuttelua? Se on erilainen. Koeta hyväksyä

Lähettäjä: Minävaan 
Päivämäärä:   24.3.25 08:41:50

Onkohan tämä aloitus taas joku pikkuliisan itkuvirsi?

Lähettäjä: Kai 
Päivämäärä:   24.3.25 08:42:31

+, sitten et osta mitään, koska turhaa tavaraa on tässä maailmassa ihan vitun rittävästi kaikilla.

Lähettäjä: hf 
Päivämäärä:   24.3.25 08:43:49

"Nimimerkki hf, miksi erilainen mielipiteeni on sinusta kiukuttelua? Se on erilainen. Koeta hyväksyä"
Tietäisit itsekin, jos olisit aloituksen lukenut. Samoin kuin muut valittajat, jotka nolaavat vain itsensä, kun eivät jaksa edes aloitusta lukea ennen kommentointia.

Lähettäjä: Kolmas täti 
Päivämäärä:   24.3.25 08:51:17

Taustalla näissä on varmaan ajattelettomuus. Itselle ei ole merkillä väliä tai sitten on sitä sakkia, jonka pitää saada paljon ja halvalla, joten on päätynyt Houseen, koska "samalla rahalla on saanut koko sarjan".

Sama porukka (esimerkiksi omat vanhempani) raahaa myös omista nurkista roinaa muille, "koska ne on ihan hyviä vielä" ajattelematta, että saaja ehkä mieluummin ottaisi ihan toisenlaisen kynttilälyhdyn kuin sen heidän vanhan "ihan hyvän" punaisen.

Kaikille ei vaan merkillä ole väliä. Tai sitten alkavat ajatella liikaa siellä hyllyjen välissä. Puolisoni on aivan onneton lahjojen ostaja. Ostaa yleensä sellaista, mistä itse tykkäisi tms. Pari vuotta sitten toivoin lyhythihaista yöpaitaa, merkillä tai värillä ei väliä, kunhan koko olisi M. Sain S-kokoisen kittanan, jota käytin pari kertaa ja sitten se löysi tiensä kaikessa hiljaisuudessa vaatekeräykseen ;)

Joku sisustusmaku on niin yksilöllinen juttu, että harvoin onnistuu kuitenkaan vaikka Marimekko-fanille ostamaan juuri oikeanlaisen tuotteen. Olen itsekin todennut, että mieluummin ostan mieleiset vaatteet ja sisustustuotteet itse, niin saan juuri haluamani.

Suosin itsekin lahjoina lahjakortteja, niin saaja ostakoon mitä tykkää. Eipähän kerry nurkkiin turhaa roinaa. Nämä oman tiensä lahjojat löytyvät yleensä siitä lähipiiristä, joten heidän tapansa oppii ajan saatossa tuntemaan. Heille ei silloin kannata esittää yksilöityjä toiveita, kun ne eivät toteudu kuitenkaan.

Lähettäjä: !2 
Päivämäärä:   24.3.25 09:03:29

Kolmas täti: minun vanhempani ovat myös tehneet tuota, että "lahjoittavat" tavaraa, kun ostavat itselleen parempaa tai ostavat jotain, mitä eivät käytäkään, kuten airfryerin.. ja jos kieltäytyy, niin se tavara tulee ovenripaan. Heillä olisi kierrätyskeskus melkein kulman takana, meiltä sinne on yli 40 kilometriä.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   24.3.25 09:04:41

"Itse en koskaan mene esim. häihin, joissa kerjätään vierailta "listaa". Älä katso lahjahevosen suuhun, on vanha, mutta hyvä sanonta!"
Nyt kun tällainen aloituksessa mainittu henkilö ilmestyi paikalle niin voitko kertoa, miksi sinulle on niin tärkeää varmistaa, että annat lahjan, jota saaja ei toivo? Mikset vaan tyydy siihen, että sanotaan, ettei tarvitse mitään lahjoja tai anna mitä nyt ikinä haluatkaan antaa. Miksi on niin tärkeää ensin saada tietää, mitä saaja toivoo ja sitten vasta antaa jotain ihan muuta, mielellään vähän sinne päin olevaa?

"Olen niin köyhä, etten ala kyllä ostella jotain toivelistaa."
En ihmettele, että olet köyhä, kun sinusta on halvempaa antaa n. 50€ turha lahja kuin 25€ toivottu lahja.

Lähettäjä: V 
Päivämäärä:   24.3.25 09:07:13

Ne Savoniat kuule maksaa viis kertaa enempi. Haloo??? Osta ite

Lähettäjä: V 
Päivämäärä:   24.3.25 09:08:11

Ja sillä antajalla ei oikeezti ehkä ole varaa noin kalliiseen lahjaan. Aika tyly aloitus

Lähettäjä: !2 
Päivämäärä:   24.3.25 09:09:33

V: kaksi euroa näyttää olevan hintaero, jos ei ole alennuksia kuten nyt on noissa Savonioissa.

Lähettäjä: V 
Päivämäärä:   24.3.25 09:10:42

Just katsoin että viis kertaa oli hintaero. Tosi paljo

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   24.3.25 09:11:49

"Heille ei silloin kannata esittää yksilöityjä toiveita, kun ne eivät toteudu kuitenkaan."
Vielä kun he antaisivat olla eivätkä tivaisi lahjatoiveita maailmanloppuun asti. Kun tosiaan välillä tuntuu, että he haluavat tietää toiveet, jotta voivat varmistua siitä, että ostavat jotain muuta.

"Kolmas täti: minun vanhempani ovat myös tehneet tuota, että "lahjoittavat" tavaraa, kun ostavat itselleen parempaa tai ostavat jotain, mitä eivät käytäkään, kuten airfryerin.. ja jos kieltäytyy, niin se tavara tulee ovenripaan. Heillä olisi kierrätyskeskus melkein kulman takana, meiltä sinne on yli 40 kilometriä."
Tämä on tuttua. En minun kotini ole mikään kaatopaikka, johon voi tuoda tavarat, joita ei itse halua.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   24.3.25 09:12:58

"Ja sillä antajalla ei oikeezti ehkä ole varaa noin kalliiseen lahjaan. Aika tyly aloitus"
Antajalla ei ole varaa 25€ lahjaan mutta on varaa 50€ lahjaan?

Lähettäjä: Vm 77 
Päivämäärä:   24.3.25 09:13:04

No ei tosiaankaan ole ero pari euroa. Minusta tuntuu, että ap on ehkä vielä aika ajattelematon ja nuori, kuten täällä kirjoitettiinkin. Älä viitsi niuhota tyhmistä ja mitättömistä pikkuongelmista julkisesti. Maailmassa on oikeitakin huolia.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   24.3.25 09:15:12

Ottamatta nyt kantaa siihen, että kuka h3lvett1 haluaa laitos-Savonioita kotiinsa, niin lahjahevosen suuhun ei katsota. Lahjanantajaa kiitetään kauniisti ja jos lahja ei miellytä, se pistetään vähin äänin myyntiin tai muuten vaan kiertoon. Kiittämätön kakara tuo aloittaja!

Sisko kävi just Briteissä ja mä olen onneni kukkuloilla, koska sain 150g sipsipussin tuliaisiksi. Kunnon etikkasipsejä kun ei Suomesta saa. Moni halveksisi tätäkin, että eikö muka muuta löytynyt.

Lähettäjä: !2 
Päivämäärä:   24.3.25 09:15:39

No paljonko se ero sitten on? Minun Googleni on sitten ihan rikki, kun savonia-haarukat näyttivät maksavan 38 euroa ja kotikulta aterinpakkaus 36.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   24.3.25 09:16:20

"No ei tosiaankaan ole ero pari euroa."
No ei olekaan vaan 25€ kuten olen sanonut jo moneen kertaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.3.25 09:17:58

Kuulostaa just mun sukulaisilta. En viitsi enää pyytää mitään, kun kuitenkin tuodaan väärä, melkein kuin vattuiluna.

Nykyään olen sanonut, etten tarvitse mitään lahjoja, en siis tarvitse yhtään mitään, enkä halua yhtään ylimääräistä krääsää nurkkiini. Eritoten olen sanonut että ei missään nimessä mitään kynttilöitä, koska mä en niitä polta, ihan jo lemmikkienkin takia. Koriste-esineitä mulla ei juurikaan ole esillä. Ja mitä mulle tuodaan lahjaksi? No niitä kynttilöitä. Myyn niitä sitten kirpparilla tai lahjoitan eteenpäin sitä mukaa kun niitä tulee.

Lähettäjä: Joo 
Päivämäärä:   24.3.25 09:18:09

Minä taas en voi sietää etikkasipsejä, ja pettyisin jos minulta kysyttäisiin, mitä haluan, ja toivoisin purkkaa ja saisin etikkasipsejä. Etikkasipsit ovat junttilaitosmättöä.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   24.3.25 09:20:38

"No paljonko se ero sitten on? Minun Googleni on sitten ihan rikki, kun savonia-haarukat näyttivät maksavan 38 euroa ja kotikulta aterinpakkaus 36."
Prisman sivut näyttäisivät Savonia-haarukkapaketin maksavan n. 25€, saamani lahja House Otto näyttäisi olevan n. 50€.

"Sisko kävi just Briteissä ja mä olen onneni kukkuloilla, koska sain 150g sipsipussin tuliaisiksi. Kunnon etikkasipsejä kun ei Suomesta saa. Moni halveksisi tätäkin, että eikö muka muuta löytynyt."
Ja varmasti olisit ihan yhtä onnellinen, jos sinulta olisi kysytty tuliaistoiveita, "en tarvitse mitään" Ei kelvannut ja kun lopulta pyysit viinietikkasipsejä niin saitkin jättipussin sangria-sipsejä, koska niissä on punaviinin makua. Ihan varmasti olisit.

Lähettäjä: !2 
Päivämäärä:   24.3.25 09:23:28

Ahaa, minä katsoin Googlesta enkä tiennyt, että Kotikultiakin on erilaisia.

Mutta jos jollakulla on Savonia-aterimia pl. haarukat, niin minusta on fiksumpaa viedä hänelle ne toivomansa haarukat eikä esimerkiksi sipsipussia. Jos ei ole varaa ostaa haarukat, ja tietää aloittajan pitävän sipseistä, niin silloin ne sipsitkin on ihan hyvä lahja.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   24.3.25 09:24:48

Kyllä mulle ne sangriasipsitkin olis hyvin kelvanneet (Onko sellaisiakin?!! Mistä niitä saa?) :D

Pointti nyt näytti kuitenkin menneen hienosti ohi. Jos olisin saanut vaikka sitä junttimässytyspurkkaa, niin olisin kiittänyt ja pistänyt ne eteenpäin jollekin märehtijälle siitä sen enempää loukkaantumatta.

Lähettäjä: Joo 
Päivämäärä:   24.3.25 09:26:20

*: sinulta taitaa nyt mennä pointti ohi kovaa ja korkealta.

Lähettäjä: Sunika 
Päivämäärä:   24.3.25 09:27:03

Nämä jotkut eivät lue aloitusta vaan katsovat savonian aterinpakkausten hintaa, kun aloittaja toivoi pelkkiä haarukoita.

*: Savoniat ovat kauniita ja hyvän mallisia ja todellakin haluan niitä kotiini. Ja niitä onkin.

Lähettäjä: Ajatuskatko 
Päivämäärä:   24.3.25 09:45:20

"Muistetaan taas, että se ajatus on tärkein. Ajatus siitä, että joku haluaa antaa sinulle jotain. Antaja antaa sen sydämestään. Ja kukkaronsa mukaan."

Nyt onkin kyse niistä lahjoista, missä ei ole ollenkaan ajateltu. Ajatus ei ole tärkein silloin, kun se ajatus on käytetty siihen että on tarkoituksella ostettu jotain muuta kuin on selvästi pyydetty. Esimerkiksi itselläni on jo aivan liikaa tavaraa, koti tupaten täynnä enkä tarvitse tai halua enää ainuttakaan esinettä tai vaatekappaletta. Olen tämän hyvin selvästi sanonut kaikille, monta kertaa, joten ärsyttää kun osa tutuista silti väkisin ostaa sitä tavaraa.

Mummini osti minulle usein tavaraa josta itse tykkäsi ja itse käytti, myös ilman mitään merkkipäiviä. Sitten hän suuttui ja haukkui minut kun en teininä halunnut näitä 70-vuotiaan suosikkeja. En esim. käyttänyt ollenkaan laukkuja tai mitään punaista, mutta olin kuulemma kiittämätön kakara kun en huolinut räikeän punaista mummokäsilaukkua...

Oma lukunsa on toki ihmiset, joille jää vaan väärä muistikuva. Jos sanot "mitä tahansa paitsi sitä kirsikkasuklaata", niin he muistavat että piti ostaa sitä kirsikkasuklaata. Heitä varten pitää keksiä tarkasti mitä haluaa, tai ostavat vahingossa sitä ainoaa mitä et halua.

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   24.3.25 09:49:37

Tämäkin ketju hyvin demonstroi, ketkä noita epätoivottuja lahjoja antavat. Kärttyiset minä-minä-tädit, jotka luulevat itse tietävänsä kaiken paremmin. Aloittaja ei halunnut mitään lahjaa, mutta koska ”ei mitään” ei kelvannut, mainitsi jotain tarpeellista. Tarpeellisen sijaan sai kuitenkin kalliimpaa roinaa, jolla ei tee mitään. Koska itsekäs minä-minä-täti tiesi paremmin.

Lähettäjä: sam 
Päivämäärä:   24.3.25 09:50:23

Mä ymmärrän aloittajaa täysin.

Meillä on käytössä vanhemmilta perityt Hackmanin Savoniat, jotka he saivat häälahjaksi 1971. Olen itse hankkinut tarvittaessa lisää esim. kakkulapion ja muita tarjoiluottimia samaa Savoniaa. Mä en halua jotain erilaisia, enkä tarvitsekaan, näillä samoilla pärjään loppuelämäni. Ja jos jotain hajoaa (en keksi tosin miten) tai katoaa, tiedän että näitä valmistetaan edelleen ja saan korvattua mahdolliset puutteet.

Laatu ja toiminnallisuus merkkaa mulle paljon. Laadukkaat, itselle mieluiset aterimet, jotka olleet käytössä yli 50 vuotta ja edelleen ihan parhaat. Lisäksi nämä kiinnittyy omassa mielessä lapsuuteen, nuoruuteen ja ihan kaikkeen elämässä. Joku muu voi elää ja olla onnellinen niiden House-aterimien kanssa, mutta jos jollakulla on kysyttäessä ihan hyvin erityinen toive, niin kyllä sitä tulee kunnioittaa. Vaihtoehtona kun tosiaan olisi vaikka viedä kukka, ei mitään, kortti, antaa 20e käytettäväksi itse valitsemaansa juttuun tms.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.3.25 09:51:59

*: sinä olisit ilahtunut ihan Estrellan Manhattaneistakin.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.3.25 09:56:31

"Ahaa, minä katsoin Googlesta enkä tiennyt, että Kotikultiakin on erilaisia"

Aloittaja kirjoitti saaneensa Housea, ei Kotikultaa.

Lähettäjä: !2 
Päivämäärä:   24.3.25 09:59:12

No niin olikin. Ja toisessa viestissä joku sitten kertoo saaneensa Kotikultaa.

Lähettäjä: Ajatus 
Päivämäärä:   24.3.25 10:03:52

Ajattelin viedä siskolleni ruokaa, kun tiedän että ovat nyt kiireisiä. Syövät maustamatonta jugurttia marjoilla eivätkä pidä valmiiksi maustetuista. Vien kuitenkin neljä litraa makeutusaineella makeutettua marjajugurttia, koska se on samanhintaista kuin litra sitä mitä syövät. Leivälle laittavat Oivariinia, mutta ostan halvinta margariinia, ajatushan se on tärkein.

Herkuttelevat juustoilla niin jos veisin juustonaksuja ja vaikka Atrian lihapullia, ovat paljon halvempia kuin kasvispyörykät.

Kyllä määrä korvaa laadun, eikö vaan!

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.3.25 10:18:04

Sitten on vielä erikseen ne, jotka antavat ihan roskaa. Sain esiteininä isotädiltäni muovikassillisen hänen vanhoja reikäisiä ihonvärisiä sukkiksia. Ja ihan lahjana, ei sillä tavalla että vilkase näitä jos tarvisit jotain. Ja hän ei ollut varaton tai muistisairas. Olisin ilahtunut puhelinsoitosta paljon enemmän.

Ystäväni toi kerran minulle tuparilahjaksi nuupahtaneen, hajoilevan kukkakimpun, jonka hän itse oli saanut edellisenä viikonloppuna miesystävältään. Olin itse vielä ollut heillä kahvilla silloin, kun mies toi kukat ystävälleni. Jos ei muista tai halua antaa lahjaa, niin sitten ei kannata raahata roskaa.

Myös ihan vain outoja lahjoja olen saanut: Nuorempana sain silloiselta poikaystävältäni muutaman ison tönikän suolaa sen vuoksi
etten käyttänyt sitä juurikaan. Hyvä logiikka.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.3.25 11:08:14

Aloittaja kertoi että hänen toivomansa asia oli halvempi kuin se minkä sai. Kaikki ei halua miljoonaa kiinapaskaravaraa vaan vähemmän ja laadukasta.

Sille jonka mielestä tässä toivotit savonia on jotain laitospaskaa, itsellä oli nämä mukana kun asuin saksassa ja yhdysvalloiss, niiden ylivertainen laatu ja käyttömukavuus sai kehuja molemmissa. Me suomalaiset otamme hyvän köyttötavaradesignin itsestäänselvyytenä, mutta esim ikean aterimet on todella huonot käyttää hackmaniin verrattuna. Selkeä pelkistetty ja kiva käytyää, eikö se ole idea näissä? Ja jos jossain pitää säästää, sen ei pitäisi olla sukupolvelta toiselle kestävä teräksinen käyttöesine.

Parempi antaa se toivottu malli, vaikka yksi lusikka, kuin suuri määrä jotain milä menee supraan kierrätykseen jollekin onnettomalle.

Onko jotkut kateellisia kunnollisista tavaroista vai missä vika, nämä ei edes ole mitään sikakallista ylellisyyttä?

Näitä huonoja aterimia ja ei-toivottuja lahjoja sitten tungetaan edelleen usein ja kukaan ei niistä ilahdu.

Aloittajalle suosittelen että annat aterinpaketin takaisin sille joka sen lahjoitti. Tai kysy kuittia että voit vaihtaa.

Lähettäjä: !?! 
Päivämäärä:   24.3.25 11:16:30

Tässä ketjussa ilmenee tosiaan, miksi jotkut törpöt ostavat tahallaan ei-toivottua tavaraa. Ihan puhtaasta itsekkyydestä ja ilkeydestä, ja tuottaakseen pettymyksen, josta voivat loukkaantua ja uhriutua. Oma lajinsa on toki lukutaidottomat, joita myös on tänne eksynyt. Ei ihme, että huteja tulee, jos puhutun ymmärtäminen on samaa luokkaa.

Lähettäjä: Muu 
Päivämäärä:   24.3.25 12:14:30

Itse varon toivomasta asioita koska autistina olen hyvin tarkka siitä millaista ostan. Vaatteiden tulee tuntua oikealta päällä ja just aterimien kanssa olen tosi tarkka niin typerältä kuin se kuulostaakin :D
Savoniat istuvat hyvin omaan käteen, saatiin setti Villeroy&Bosch aterimia ja ne ovat vain vähän liian isoja ja vääränmallisia- mies sitten käyttää niitä ja minä Savoniaa.
Tämän vamman takia yleensä toiveena onkin "ei mitään" tai sitten jotain syötävää jonka voi sitten joku muu perheestä syödä jos ei itsellä uppoa.

Lähettäjä: mama 
Päivämäärä:   24.3.25 12:21:25

Täysin väärän lahjan ostavat ovat juuri niitä törppöjä, jotka eivät välitä. Eivät kuuntele. Ja joskus tosiaan jielä oikein tarkoituksella ovat ilkeitä, haluavat loukata.
Kuten äiti, joka osti mikkihiirimeikkisiveltimiä viisi, kun yhtä hyvää toivottiin.

Lahjahevosen suuhun ei kuulu katsoa, mutta tahallista loukkaustakaan ei tarvitse sietää..

On myös moukkamaista arvostella lahjatoivetta, jos joku toivoo Savoniaa, ei ole sinun tehtäväsi alkaa kouluttaa häntä ”tavoille” tyyliin; katso, näitä saa samalla hinnalla koko setin… Savonia on laitosmainen ja ruma, kyllä temusta saa paljon nätimpiä…

Lähettäjä: joan 
Päivämäärä:   24.3.25 12:33:43

Kiittämättömyys ja käytöstavattomuus ovat näköjään päivän tapa. Lahjoista, joista ei pidä tai ei ole toivonut, kiitetään kauniisti ja vaikka myydään kirpparilla tai vain lahjoitetaan johonkin keräykseen. Ei ole lahjan antajastakaan mukava nähdä saajan naamasta, ettei pidä lahjasta. Eipä ole mukavat juhlat.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   24.3.25 12:35:55

Savonian tilalle voi laittaa ihan minkä tahansa kohtiihintaisen ja helposti saatavan merkin. Tarkoituksena vain osoittaa, että kyseessä oli ainakin tuolle antajalle kohtuuhintainen ja helposti saatava tuote eikä mikään Piibel-VonZwiebelnin 10000€ maksava uniikki tilaustyö, jonka osto-oikeuden saadakseen olisi pitänyt liittyä jonotuslistalle 20v sitten ja jonka lahjaksi hankkiminen olisi ollut hankalaa tai mahdotonta.

"Parempi antaa se toivottu malli, vaikka yksi lusikka, kuin suuri määrä jotain milä menee supraan kierrätykseen jollekin onnettomalle."
Näin itsekin ajattelen. Tai sitten voi olla antamatta mitään (etenkin jos saaja kertoo, ettei halua mitään) tai vähintään olla kysymättä toiveita, jos kuitenkin antaa mitä haluaa. Nyt kun miettimällä mietin jonkun konkreettisen lahjan, joka tulisi käyttöön ja jolle olisi paikka valmiina, niin harmitti saada jotain muuta.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.3.25 12:39:12

Joan, kyse onkin siitä, että toinen tahallaan ostaa epämieluisan lahjan ollakseen ilkeä/kouluttaakseen lahjansaajaa/vähätelläkseen tätä. Silloin pointti ei edes ole hutiostos vaan se, että toinen ei anna lahjaa vilpittömästi ilahduttaakseen.

Lähettäjä: koo 
Päivämäärä:   24.3.25 12:40:50

Jaa... vaikea sanoa koska itse olen saanut vain sellaisia lahjoja, joita olen toivonut. Siis jos antaja kysyy "mitä haluat?". Toki mutsi aikoinaan on ostanut sellaisia lahjoja, joita en todellakaan ole toivonut enkä edes halunnut mutta koska mutsin mielestä se on ollut hyvä lahja niin sellaisia olen saanut.

Sama lapsena, joskus toivon jotain mutta sain toista, silti lahja oli hyvä. Joku vuosi taisin kersana toivoa jotain näitä My Little Pony -tarvikkeita, tallin tms. mutta koska se oli siihen aikaan liian kallis niin sain ponille vaatteita, vai mitä härpäkkeitä niihin 80-luvulla myytiin. Ihan onnellinen olin silti.

Nyt aikuisiällä harvemmin enää ostellaan mitään lahjoja, edes jouluna. Mä kuulutan sellaisen vastuullisen ostamisen perään eli ei lahjoja siksi koska niitä on kiva antaa tai saada vaan lahjoja, joita käytetään, niille on tarvetta. Mä sain joululahjaksi 3kk lahjakortin Bookbeatiin koska kuuntelen paljon äänikirjoja. Se oli aidosti aivan täydellinen lahja.

Lähettäjä: Paise 
Päivämäärä:   24.3.25 13:56:44

Olen miettinyt monesti tätä samaa. Olen kertonut kysyttäessä lahjatoivetta, että en tarvitse enkä halua mitään. "Mutta pakkohan se on jotain laittaa!" Annoin periksi ja toivoin artesaanisuklaata, vaikka 2kpl parempia konvehteja. Kerroin muutaman paikan, mistä niitä voi kotikaupungista hankkia ja muutaman nettikaupan. Sanoin että tykkäisin jostain kinuski-toffee-minttu mausta, mutta perus maitosuklaa on aivan takuuvarmasti hyvä. Painotin että 2kpl riittää mainiosti ja muistutin, että en oikeasti tarvitse niitäkään mutta kun kerta jotain pitää laittaa. "Joo joo me tuodaan näitä." Jouluna paketista paljastui vihreitä kuulia. Jäin täysin ilman suklaata, koska en hankkinut toivomani parempia konvehteja itsekään, kun niitä piti olla tulossa lahjaksi.

Harmitti, naamasta näkyi että harmitti ja sanoin sen kyllä ääneenkin. Että miksi ette voineet antaa sitä mitä pyysin, tai edes sanoa että en ole saamassa mitä pyysin. Siis jos vaikka olisikin käynyt niin, että konvehdit oli myyty loppuun kaikissa mahdollisissa paikoissa, niin olisivat voineet varoittaa että ei just niitä saatu mutta otettiin kyllä muuta, ja siitä olisin itse tiennyt hankkia itselleni ne konvehdit. Mutta ei. Ja sama toistuu jollakin teemalla joka vuosi. Samat ihmiset kuitenkin ymmärtävät eron esimerkiksi kahvin ja teen välillä, tai jopa graavilohen ja kylmäsavulohen välillä, ja heillä on näistä asioista vahva preferenssi. Se on vain jotenkin väärin ja pikkumaista ja ajattelematonta minulta, jos minulla on preferenssi suklaissa. Haluaisin todella kuulla joltakin joka tekee näin, että miksi helvetissä?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.3.25 14:05:35

Mä en edes pyydä mitään, silti miehen äiti ostelee vaatteita, kaikki ollut väärän kokoisia, eikä kyllä sellasia mitä edes käyttäisin.
Ja sit se puskee meille kaikki sellaiset vaatteet ja kengät mitä ei sitä haluakkaan pitää tai ei itselleen sovi. Viimeksi sain kengät, oli eri kokoa keskenään. Ei hän sellasia voi pitää...no miksi minä voisin..?

Kyselee aina mitä oon ostanut lapsilleni joululahjaksi jne, sanon aina että en ole ostanut vuosiin mitään, annan rahana kun aikuisia ovat. Ei toiselle oikein voi ostaa mitään jos ei tiedä mitä haluaa. Mutta ei ota siitäkään vinkkiä.

Sama marjojen kanssa, puolet rasiasta on sokeria. Sit kyselee että oonko jo syönyt ne marjat ja mitä oon niistä tehnyt. Sanon aina että kompostiin laitoin kun liikaa sokeria, silti vuodesta toiseen kantaa niitä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.3.25 14:31:31

Myös mun anoppi ostaa lahjaksi sitä, mitä itse haluaa ostaa. Jos toivon tuotteen X, niin hän toteaa, että kauhean kallis, ei onnistu. Mutta samaan aikaan hän sitten ostelee kaikilta joulutoreilta ”ihania” käsintehtyjä konjakkisinappeja, koristeporoja ja mitä lie avaimenperiä ihan vähintään samalla summalla, mitä tuo alkuperäinen toive olisi ollut. Itse kun pyrin, ettei kaappeihin kertyisi krääsää, niin kyllähän nuo vähän ihmetyttää.

Lähettäjä: napsu 
Päivämäärä:   24.3.25 14:41:59

Anoppi on kyllä mestari tässä ja mä vähän veikkaan, että tekee sen kiusallaan. Mä sain synttärilahjaksi tuoksukynttilän vaikka meillä ei ole ikinä mitään tuoksukynttilöitä ja lisäksi mä saan noista huonetuoksuista ja tuoksukynttilöistä astmakohtauksen ja anoppi tietää tämän.

Mä olen jo luovuttanut tämän suhteen, joka vuosi tulee jotain pölynkerääjiä. Osan pystyn antamaan eteenpäin, osan vien kirpparille tai pelastusarmeijalle. Joskus anoppi on kysellyt perään, tyyliin "missäs se minun ostama xxx on" ja siihen miehenikin yleensä vastaa jotain ympäripyöreää.

Lähettäjä: Siis 
Päivämäärä:   24.3.25 14:44:15

Ihmiset eivät ymmärrä, miten ison työn moni tekee siinä, että koti pysyy siistinä eivätkä tavarat täytä sitä. Tämä on hyvin hyvin kärjistetty esimerkki: Jos ennen talossa oli yksi kattila, niin oltiin kiitollisia, jos perittiin toinenkin. Toinen saatettiin antaa tyttärelle mukaan omaan kotiin. Jos kattiloita oli vaikka kolmekin, niin olipa useammalle tyttärelle antaa. Mummon perintö jaettiin myös tarkkaan. Jokaiselle liinalle ja lakanalle oli tarvetta. Siihen sitten ostettiin lisää tavaraa itse. Perhekokokin pieneni. Ja puff, meillä on ongelma.

Jos pariskunnalta kuolee kaikki mummot ja ehkä pari isomummoakin, niin sieltä tulee neljäkymmentä kattilaa, yhtä monet lakanat, Lapista ostettu peikko, Madeiran lasinaluset, kuusi kirjahyllyllistä kirjoja, vanhaa elektroniikkaa ja posliiniesineitä. On mattoja, verhoja, vaatetta, kenkää, astiastoa jne. Ja nämä tulevat siinä vaiheessa kun pariskunta on ostanut keittiövälineet, lakanat, huonekalut, astiaston sun muut. Se nykyihmisen tavarapommitus vaan on aivan jotain muuta kuin pula-aikana! Siihen ei kannata ostaa mukeja, aterimia, kivoja pyyhkeitä, pullonavaajia, avaimenperiä eikä paituleita, jos sellaisille ei ole tarvetta.

Lähettäjä: ciel 
Päivämäärä:   24.3.25 14:48:20

Anoppi on myös kunnostautunut tässä... hänelle ei käy vastaukseksi ettei tarvitse lahjaa, vaan jotain tulee joka joulu ja merkkipäivä. Toissa jouluna ainoa toiveeni oli minkä tahansa suuruinen lahjakortti Motonetiin, sillä tähtäimessä oli yksi arvokkaampi hankinta jota ei sellaisenaan olisi kehdannut lahjaksi pyytää.

Anoppi osti minulle esiliinan Tokmannilta. Siellä se lojuu keittiön kaapissa edelleen paketissaan, mitään käyttöä sille ei ole. Kangas sentään oli ihan nätti, joten saatanpa joskus joutessani leikellä essun paloiksi ja ommella jotain muuta siitä.

Lähettäjä: Itku 
Päivämäärä:   24.3.25 20:05:31

Järkyttäviä ja kiittämättömiä vastauksia. Nykyaikaistako? Aivan suru tulee näitä lukiessa

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   24.3.25 20:08:32

Juu lahjoittahan ilo tai suru onkin se ainoa asia millä on väliä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.3.25 20:23:32

Mä en ole kyllä kiitollinen kaikesta roskasta mitä tänne kannetaan.
Jos antaja ei edes ymmärrä kieltoa niin voivoi.

Lähettäjä: hf 
Päivämäärä:   24.3.25 20:30:52

Kun tähän on jo useampi aloituksessa kuvailtu lahjanantaja vastannut niin uskaltaisiko joku teistä kertoa miksi ihmeessä toimitte noin?

Lähettäjä: ' 
Päivämäärä:   24.3.25 20:35:30

Toivoin synttärilahjaksi savipataa, jossa voisi leivinuunissa haudutella kaikenlaista. No, äitini toi 10 kpl sarjan erikokoisia teräskattiloita koska niitä sai samalla rahalla paljon enemmän.
Huoh. Kattiloita oli jo muutenkin ihan tarpeeksi ja kaappitilaa vähän...

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   24.3.25 20:44:24

Onko oikeasti nykyisessä tavaranpaljoudessa edelleen jonkun mielestä niin röyhkeää kertoa, mitä haluaa ja tarvitsee, että siitä täytyy rankaista tuomalla jotain muuta? Ettekö oikeasti kykene myöskään olemaan tuomatta mitään, jos siihenkin on lupa annettu?

Lähettäjä: ??? 
Päivämäärä:   24.3.25 20:46:47

Mä olen köyhä. Jos vien jollekin lahjan, sen annan sydämestäni. Jos se ei kelpaa, luulen, ettei meillä muutenkaan ole yhteistä tuon tyypin kanssa. En ala ostella kalliita kamoja, jotta joku saa toteuttaa itseään niillä. Ostelkoon itse. Olen samaa mieltä kiittämättömiatä ihmisistä, joita täällä kirjoittaa .

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.3.25 20:55:24

???, Miksi köyhä antaa tahalleen lahjaksi jotain epämieluisaa? Eikö kannata sitten vain antaa esimerkiksi teen juojalle teetä, eikä kalleinta mahdollista kahvia.

Lähettäjä: hf 
Päivämäärä:   24.3.25 20:58:55

"Mä olen köyhä."
Olet köyhä, mutta sinulla on varaa tuplasti kalliimpaan lahjaan, jota saaja ei halua? Ilmeisesti siis saajan pettymys vähentää lahjaan kuluvaa rahaa. Koetko ehkä jopa saavasi itse lahjan kun saat jonkun toisen pahoittamaan mielensä?

Lähettäjä: Jepulis 
Päivämäärä:   24.3.25 21:11:47

Yks katkera muisto lapsuudesta.

Olin innokas valokuvaaja nuorena ja varmaan ihan kehityskelponen kun sain myös stipendin yläasteella josta edelleen ylpeä xd
Mutta omaa järjestelmäkameraa mulla ei ollut, vaan käytin koulun kameraa. Toivoin rippi lahjaksi siis järkkäriä.. mitä sain, ihan tavallisen pokkari kameran. Olin niin pettynyt.. tuli se käyttöön mutta ei tullu minusta valokuvaajaa. Ja meidän perheessä, se raha ei ollu ongelma tässä asiassa.

Ja arvatkaa, myöhemmin porukat osti itselleen sen järkkärin eikä osaa käyttää sitä edes muuta kun automaatti asetuksilla.

Lähettäjä: jep 
Päivämäärä:   24.3.25 21:13:23

Jos lahja annetaan ajatuksella ilahduttaa toista ihmistä, kysellään, suorastaan tivataan väkisin lahjatoivetta, ja silti ostetaan jotain ihan muuta niin mitäs se sitten on ? Hyvää käytöstä? Toisen ilahduttamista? Ihmisen arvostamista ja lämmöllä ajattelemista? No ei todellakaan, tulee lähinnä mieleen ilkeys, kettuilu tai täysi välinpitämättömyys. Miksi helessä siis silloin ostetaan ja annetaan yhtään mitään ihmiselle josta ja jonka toiveista ja mielipiteistä ei pskaakaan piitata.

Lähettäjä: — 
Päivämäärä:   24.3.25 21:54:28

” Mä olen köyhä. Jos vien jollekin lahjan, sen annan sydämestäni.”

Se, että vie toiselle jotain mistä tämä ei pidä tai joka on muuta kuin mitä on toivottu, ei ole täydestä sydämestä lahjan antamista. Se on itsekkyyttä ja korkeintaan vain uskotttelet itsellesi että annat toiselle jotain sydämestäsi.

Jos OIKEASTI haluaa antaa jotain täydestä sydämestä ja ajatuksella, antaa sellaista mitä toinen haluaa.

Jos ei ole varaa toisen toiveisiin, voi viedä jotain geneeristä, kuten kukkakimpun tai suklaalevyn (ellei toinen ole erikseen toivonut jotain tiettyä karkkia)

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.3.25 23:10:07

"Olin innokas valokuvaaja nuorena ja varmaan ihan kehityskelponen kun sain myös stipendin yläasteella josta edelleen ylpeä xd
Mutta omaa järjestelmäkameraa mulla ei ollut, vaan käytin koulun kameraa. Toivoin rippi lahjaksi siis järkkäriä.. mitä sain, ihan tavallisen pokkari kameran. Olin niin pettynyt.. tuli se käyttöön mutta ei tullu minusta valokuvaajaa. Ja meidän perheessä, se raha ei ollu ongelma tässä asiassa."

Niin TÄMÄ! Mä rakastin myös valokuvaamista lapsena ja nuorena ja rippilahjaksi mun ainut toive oli, että saisin kameran millä saa otettua liikkuvasta kohteesta hyviä kuvia. Sain digikameran. Digikameran jolla ei saanut otettua kuvia kuin täysin paikallaan olevasta kohteesta. Kummittelee edelleen mielessä ja se mun valokuvausinto jäi kyllä tasan siihen digikameraan.

Lähettäjä: Paise 
Päivämäärä:   25.3.25 00:20:22

En kyllä allekirjoita tuota kiittämättömyyttä. Miksi pitäisi olla erityisen kiitollinen jostain mitä ei halua eikä tarvitse ja minkä antamisen on pyrkinyt alunperinkin estämään. Minua kyllä harmittaa ja surettaa antajan puolesta, kun tuhlasi rahansa paskaan lahjaan ihan turhaan.

Ja kysehän ei ole siitä, että halpa ei kelpaa tai lahja olisi arvokas vain jos siihen on käytetty rahaa. Parhaita saamiani lahjoja ovat olleet itse leivotut leivokset ja "lahjakortti" jossa ystävä lupautui kaveriksi ikkunanpesuun. Paras on ollut puolen tusinaa halpaa pokkaria, joista jokainen oli jonkun agentti/palkkamurhaaja-dekkarisarjan ensimmäinen osa. Sen antaja oli käyttänyt paljon aikaa etsimällä minulle uusia sarjoja joista voisin pitää, rahallinen panostus joitakin kymppejä. Itse onnistuin entisen anopin 50v lahjassa 15 eurolla niin nappiin, että käytti antamaani korua joka päivä mutta Kalevala setit jäi laatikkoon.

Salaisuus on siinä, että lahjan antaa oikeasti sydämestä ja on aidosti ajatellut mistä saaja pitäisi. Ja vinkki teille huonojen lahjojen antajille: jos on niin tietämätön että tarvitsee kysyä vinkkejä, kannattaa niitä sitten edes uskoa.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   25.3.25 00:33:39

Huonojen lahjojen antajat ovat niitä samoja, jotka aina 'tietävät' paremmin kuin muut mikä kenellekin on parasta. Kymmenen teräskattilaa on parempi kuin yksi savipata, ja koko aterinsarja on parempi kuin muutama haarukka ja.... Eivät he välitä mitä lahjansaaja tarvitsee, vaan he haluavat päsmäröidä. Se olisi nöyrtymistä jos he toteuttaisivat jonkun lahjansaajan toiveen ja se ei käy.

Lähettäjä: luu 
Päivämäärä:   25.3.25 00:52:41

Huonot lahjat on pelkkää itsekyyttä

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   25.3.25 00:53:18

Jos olisin toivonut lahjaksi lahjakorttia Michelinravintolaan ja saisin lahjakortin Rossoon, niin olisin kieltämättä pettynyt ja loukkaantunut. Mieluummin olisin ottanut vaikka pullon viiniä, laadukasta irtoteetä, salmiakkia, villasukat (tai jotkut hauskat kuvioidutpuuvillasukat) tai rasian pensasmustikoita. Kaikkia nuo vaihtoehtoiset lahjat olisivat huomattavasti Rosson lahjakorttia halvempia ja ne olisivat ilahduttaneet minua kovasti, toisin kuin se Rosson lahjakortti, jonka antaisin pois.

Jos on toivottu jotain, älä anna "vähän sinnepäin" olevaa, vaan mieluummin sitten jotain ihan muuta.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   25.3.25 00:54:26

Manipulointia ja vallankäyttöä. Annetaan tahallaan vääränlainen lahja vastoin parempaa tietoa jotta lahjan saajalle tulisi tuplasti paha mieli - ensin siitä että sai vääränlaisen lahjan ja sitten huono omatunto siitä, että lahjasta pitäisi kuitenkin olla kiitollinen. Lisäbonuksena vielä, jos saaja kehtaa sanoa asiasta mitään niin voidaan heittäytyä marttyyriksi, kun onhan kuitenkin annettu lahja. Englanniksi tällaisesta käytetään nimitystä "weaponized"

Lähettäjä: mama 
Päivämäärä:   25.3.25 07:02:26

Jos vielä antaisi esimerkin; haluaisin ilahduttaa sinua, teen lempiruokaasi, mikä se voi olla? Makaronilaatikko. Hyvä, tuon maksalaatikkoa, eineshyllystä.
Rakas, olisiko jotain, mitä toivoisit piristämään intiimielämäämme? No, jos vaikka.. pistekohdat saat täyttää itse.
Ja illalla sama vanha kuvio, vähän sitä, tätä, ooh, ja toinen kääntää selkänsä ja nukahtaa.
Itsekkyyttä, manipulointia. Weaponized on hyvä sana, ”saaja” on kiitollisuudenvelassa, ja tuntee syyllisyyttä, kuinka mä nyt makaronilaatikkoa halusin.. tai huomaavaisuutta.. olinpa hölmö. Ja vielä tuntee syyllisyyttä, kun heittää maksalaatikon biojätteeseen ja ei toivotun lahjan kirpparille… saako niin tehdä? Äitikin aina sanoi, pitää olla kiltti tyttö ja olla kiitollinen kaikesta, mitä saa.
Pitääkö?

Lähettäjä: Huh 
Päivämäärä:   25.3.25 07:34:59

En kyllä enää vie kellekään lahjoja tän ketjun jälkeen ettei tuu mielipahaa väärästä lahjasta HUH

Lähettäjä: hf 
Päivämäärä:   25.3.25 07:52:48

"En kyllä enää vie kellekään lahjoja tän ketjun jälkeen ettei tuu mielipahaa väärästä lahjasta HUH"
Joo ei todellakaan kannata, kun vaihtoehtona on se, että viet tarkoituksella sellaisen lahjan, mistä saaja ei pidä.

Lähettäjä: h 
Päivämäärä:   25.3.25 07:59:18

Selittäkää toki, miksi pitäisi teeskennellä kiitollista, jos olet kysyttäessä sanonut ja perustellut hyvin, että et halua lahjoja ja silti sinulle tuodaan turhaa halpaa krääsää?
Eikö se ole ylijyräämistä lahjan ostajalta? Enkö saa pitää puoliani?

Lähettäjä: jep 
Päivämäärä:   25.3.25 08:00:31

Ihan totta, hf, täysin samaa mieltä!

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   25.3.25 08:07:38

"Manipulointia ja vallankäyttöä. Annetaan tahallaan vääränlainen lahja vastoin parempaa tietoa jotta lahjan saajalle tulisi tuplasti paha mieli - ensin siitä että sai vääränlaisen lahjan ja sitten huono omatunto siitä, että lahjasta pitäisi kuitenkin olla kiitollinen. Lisäbonuksena vielä, jos saaja kehtaa sanoa asiasta mitään niin voidaan heittäytyä marttyyriksi, kun onhan kuitenkin annettu lahja. Englanniksi tällaisesta käytetään nimitystä "weaponized""
Kuulostaa kyllä ihan loogiselta. Ja tätä tukee tuo tässäkin ketjussa näkyvä uhriutuminen "no en sitten vielä mitään lahjaa, kun ei kerta kelpaa" ja odotus siitä, että siitäkin joku pahottaisi mielensä. Koska tunnetusti ihmisillä on tapana olla pettyneitä, kun eivät saa jotain mitä eivät alkujaankaan halunneet saada.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   25.3.25 08:24:28

En tiedä, meen äiti on tuossa mestari. Aina jotain sinnepäin kun annan tarkan toiveen ja linkin mistä ostaa kun en halua turhaa krääsää.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   25.3.25 08:40:50

"Ei lahjoja, kiitos, tai jos tuotte niin haluaisin asian x."

"Ei tuoda lahjoja sitten kiittämättömille"

Lähettäjä: -- 
Päivämäärä:   25.3.25 09:46:09

Hassuja nämä uhriutujat ja marttyyrit täällä. "En sitten vie mitään lahjaa" :D No älä vie, jos et osaa avata suutasi ja kysyä lahjan saajalta, että mitä hän oikeasti haluaa/tarvitsee.

Lähettäjä: c 
Päivämäärä:   25.3.25 10:02:04

"Kiittämättömyys ja käytöstavattomuus ovat näköjään päivän tapa. Lahjoista, joista ei pidä tai ei ole toivonut, kiitetään kauniisti ja vaikka myydään kirpparilla tai vain lahjoitetaan johonkin keräykseen. Ei ole lahjan antajastakaan mukava nähdä saajan naamasta, ettei pidä lahjasta. Eipä ole mukavat juhlat."

Ihan yhtä lailla kiittämättömyyttä ja käytöstavattomuutta on silloin myydä ne kirpparilla tai laittaa ne muuten eteenpäin. Luuletko, että antajasta on yhtään mukavampi nähdä lahjansa siellä kirpparilla myynnissä jos sattuu huomaamaan? Lähinnä tämä on saajan puolelta välttelyä ja "vastuun" pakoilua, ettei tarvitse antajan kasvoja nähdä.

Lähettäjä: hf 
Päivämäärä:   25.3.25 10:07:21

"Lahjoista, joista ei pidä tai ei ole toivonut, kiitetään kauniisti ja vaikka myydään kirpparilla tai vain lahjoitetaan johonkin keräykseen."
Hyvän lahjan merkki on se, että saaja joutuu nähdä ylimääräistä vaivaa sen takia. Oppiipahan olemaan.

Lähettäjä: Vn 
Päivämäärä:   25.3.25 10:07:34

Aivan ihmeellinen ajatus tuo kiittämättömyys mitä täällä jauhetaan :D

Nykypäivänä kuitenkin tavara on pitkälti ongelmajätettä, erityisesti halpisroina. Tuntuu vanhanaikaiselta ajatella että ihmisillä olisi oikeus ostaa muiden ongelmaksi mitä vain rompetta, tai jopa lahjoittaa omaa vanhaa roinaa muiden vahvoiksi.

Sitä en ymmärrä itsekään, miksi kysyä mitä joku toivoo lahjaksi ja sitten antaa jotakin ihan muuta :D itse ainakin vähintään selittäisin miksen antanut toivottua lahjaa ja antaisin kuitin jotta saaja voisi halutessaan vaihtaa lahjan...

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   25.3.25 10:11:35

Joo ei oikein toimi enää tällä krääsän ja yltäkylläisyyden aikakaudella, että KAIKESTA saadusta pitää olla kiitollinen.

Jos on sanottu, että ei mitään tai sitten asia x ja antaja päättää silti ostaa jotain krääsää, sinnepäin ja vielä uhriutuu, kun jotain köyhänä sentään hankki, niin kyllä tunnetyön tekeminen on ihan antajan puolella. Kun ei itse KEHTAA mennä tyhjin käsin, se HÄVETTÄÄ, vaikka lahjattomuuteen on annettu täysi lupa ja se on jopa toivottavaa. Omaa tunnetta hiljentääkseen ostetaan sitten vain jotain oikeasti ajattelematta saajaa. Peittääkseen omaa HÄPEÄÄ ajattelemattomuudestaan sitten ennemmin syyllistetään kiittämätöntä lahjansaajaa. Eri asia on, jos oikeasti tuntee toisen ja on ajatuksella tiennyt hankkivansa jotakin mieleistä, vaikkei se olisikaan juuri nyt mainittu asia, että ihan ei kannata uhriutua.

Lähettäjä: x 
Päivämäärä:   25.3.25 10:19:31

Onko tässä sitten jotain sellaista mukana, että antaja haluaisi lahjan olevan kuitenkin yllätys (heh) saajalle? Ihannetilannehan olisi se, että antaja keksisi itse täydellisen lahjan, jollaisen saaja on aina halunnut/tarvinnut, mutta ei välttämättä edes tiennyt toivoa saavansa tai sellaista olevankaan. Mutta kun ei millään keksi mitään, niin sitten on pakko kysyä mitä tämä haluaisi. Sitten kun tämä sanoo suoraan ja täsmällisesti, että Savoniapakkaus tai tällainen meikkisivellin, niin antajasta onkin ihan liian tylsää hakea se kaupasta, paketoida ja antaa, kun saaja tietää sisällön jo avaamattakin.

Antaja sitten ottaakin toiveen jotenkin vain vihjeenä, että aterimia tai sivellin, ja pitää itsellään vapauden päättää ja yllättää saaja kuitenkin. Ostaa jotain sinnepäin ja ajattelee, että etpä osannutkaan arvata, että saatkin tällaisen. Ja pieleen menee.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   25.3.25 10:25:59

Eräs manipuloiva marttyyri oppi kohteliaammille tavoille, kun aloitusta esimerkkinä lainatakseni hän ei tuonut pyydettyä muutamaa Savonian haarukkaa, vaan kokonaisen halpisaterinsarjan. Totesin, että ei kiitos, kerään Savoniaa, enkä ottanut halpisaterinsarjaa vastaan. Kun se jäi hänen riesakseen (hän itsekin käyttää kotonaan vain Savoniaa), hän lopetti tuon tyylisen manipuloinnin.

Lähettäjä: Ajatuskatko 
Päivämäärä:   25.3.25 10:34:46

LähettäjäSiis

Päivämäärä24.3.25 14:44:15

Ihmiset eivät ymmärrä, miten ison työn moni tekee siinä, että koti pysyy siistinä eivätkä tavarat täytä sitä. Tämä on hyvin hyvin kärjistetty esimerkki: Jos ennen talossa oli yksi kattila, niin oltiin kiitollisia, jos perittiin toinenkin. Toinen saatettiin antaa tyttärelle mukaan omaan kotiin. Jos kattiloita oli vaikka kolmekin, niin olipa useammalle tyttärelle antaa. Mummon perintö jaettiin myös tarkkaan. Jokaiselle liinalle ja lakanalle oli tarvetta. Siihen sitten ostettiin lisää tavaraa itse. Perhekokokin pieneni. Ja puff, meillä on ongelma.

Jos pariskunnalta kuolee kaikki mummot ja ehkä pari isomummoakin, niin sieltä tulee neljäkymmentä kattilaa, yhtä monet lakanat, Lapista ostettu peikko, Madeiran lasinaluset, kuusi kirjahyllyllistä kirjoja, vanhaa elektroniikkaa ja posliiniesineitä. On mattoja, verhoja, vaatetta, kenkää, astiastoa jne. Ja nämä tulevat siinä vaiheessa kun pariskunta on ostanut keittiövälineet, lakanat, huonekalut, astiaston sun muut. Se nykyihmisen tavarapommitus vaan on aivan jotain muuta kuin pula-aikana! Siihen ei kannata ostaa mukeja, aterimia, kivoja pyyhkeitä, pullonavaajia, avaimenperiä eikä paituleita, jos sellaisille ei ole tarvetta.
------

Hyvin sanottu!

Lähettäjä: Dldl 
Päivämäärä:   25.3.25 16:45:49

Jotta voisivat haukkua sinut kiittämättömäksi nirppanokaksi, kun ei heidän antamansa lahja kelvannut.

Lähettäjä: okl 
Päivämäärä:   25.3.25 20:44:20

Pöyristyttävintä on vetää tähän se "olen köyhä" ja laitoin 2e johonkin rihkamaan, koska pitää olla lahja..

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   25.3.25 20:47:16

Yhtä kauheaa on laittaa "köyhälle" lahjaksi jotain turhaa tai rikkinäistä taloustavaraa omista kaapeista tai ostaa niitä halvalla jostain lahjaksi..