|
Lähettäjä: HLII
Päivämäärä: 10.8.10 02:30:17
Meiltä löytyy pian 2 vuotta täyttävä shetlanninlammaskoira-narttu, josta olisi pitänyt tulla näyttelykoira, mutta kasvoi ylikorkeaksi, joten jäi vain harrastelukoiraksi. :) Kärsii matkapahoinvoinnista, joten tuskin olisi näyttelyihin sitä kannattanut kuskatakaan. :D
Sheltti on mielestäni suht helppohoitoinen koira, ei se turkki oikeasti ole niin kamala kuin ihmiset kuvittelee. Meillä tulee vain korvien taakse välillä pieniä takkuja, muttei sen pahempaa. 2-4 harjauskertaa riittää mielestäni kuukaudessa ihan hyvin pitämään takut loitolla.
Emme ole käyneet missään koulutuksissa koiran kanssa, osataan ainoastaan istu, maahan ja anna tassu-temput, silloin tällöin paikka-komentokin onnistuu, mutta joskus ei kärsivällisyys riitä pysymään aloillaan. Sen verran adhd-tapaus on kyseessä. :D Shelttien kerrotaan olevan kuitenkin helppoja koulutettavia.
Meidän koinakka käy kesäaikaisin 3-4 kertaa ulkona, 1-2 lenkeistä on pitkiä, noin 20 minuutin pituisia. Koira ei pitkän turkkinsa takia jaksa näillä helteillä kävellä tuskin viittä minuuttia kauempaa. Tästä tietysti jää energiaa käyttämättä, ja sitä puretaan yhdessä sitten sisällä. Heitellään leluja ja harjoitellaan silloin tällöin temppuja. Pieni kerrostaloasuntomme riittää oivasti juoksemaan ympäri kämppää lelu suussa. Narttu on kuitenkin sen verran aikuistunut ettei enää pureskele tuolien jalkoja, kenkiä, johtoja yms. Sukat ja roskakorista löytyvät roskat tietysti houkuttelevat vielä, ja ulkona kävyt ovat suosiossa. :) Myös pehmoleluni joutuvat joskus koetukselle. :D
Sheltit ovat melko terve rotu, Wikipedian mukaan "sillä esiintyy jonkin verran lonkkavikaa eli lonkkaniveldysplasiaa. Sen yleisin sairaus on silmäsairaus CEA (Collie Eye Anomaly), joka voi johtaa jopa sokeutumiseen. Shetlanninlammaskoira elää usein sangen pitkäikäiseksi: ei ole harvinaista, että yksilö on seitsemäntoistavuotias."
Shelttien sanotaan haukkuvan paljon, mutta riittävällä komennolla sitä pystyy kitkemään pois jonkun verran, muttei kokonaan. Koiran kuuluu haukkua, ei se ole koira jossei se hauku.
Shelttejä sanotaan myös aroiksi, yksilöt tietysti ovat todella erilaisia, mutta meidän tyttö ottaa vastaan iloisesti uudet ihmiset (myös lapset) ja suhtautuu ulkona vastaantuleviin koiriinkin uteliaana. Myös kissojen kanssa se tulee hyvin toimeen, osaa jättää ne rauhaan ja osaavat leikkiäkin välillä yhdessä.
Shetlanninlammaskoira on omakotitaloon oikein sopiva. Aktiiviseen käyttöön myös erittäin hyvä, rodun kanssa pääsee oikeasti liikkumaan. Nartut ovat ehkä hieman uroksia lempeämpiä ja keskittyväisempiä luonteeltaan.
Täytän itse päivää ennen koirani synttäreitä 13, ja pärjään koiran kanssa todella hyvin itsekin. Tulen sen kanssa toimeen parhaiten perheessäni, se tottelee suurimmaksi osaksi vain minun käskyjäni ja ohjeitani, sillä olen yksin kouluttanut sitä pienestä pitäen. Koirista minulla ei kuitenkaan ole muuta kokemusta kuin cavalieria ja tätä kyseistä shelttiä. Kyseessä on niin ihmis- ja eläinystävällinen rotu, etten voisi olla suosittelematta tätä ihanaa puikkonokkalajiketta sinullekin. :)
|